Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

Paraneeko lapsen astma?

Astman perussyy on hengitysteiden inflammaatio. Milloin virusinfektioiden yhteydessä koetut hengitysvaikeudet muuttuvat astmaksi, on vielä selvittämättä. Keskosilla on todettu noin nelinkertainen riski sairastua astmaan. Jos lapsella on atopiaperimä, vaikuttaa varhaislapsuuden allergeenialtistus astman puhkeamiseen. Ennaltaehkäisytoimet eivät ole vähentäneet allergioiden esiintymistä, mutta ovat lieventäneet niiden oireita. Mikäli lapsi ei ole atoopikko, katoavat astmaoireet useimmiten murrosiässä.

Kaisu Juntunen-Backman

Miksi kasvua seurataan?

Terveen lapsen mittaaminen ja punnitseminen määrävälein, kasvukäyrän piirtäminen ja sen tulkinta ovat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon arkipäivää. Lapsen kasvu ja kehitys toteuttavat perittyä mallia ympäröivien olosuhteiden vaikutuksessa. Kasvuhäiriö voi toimia puhkeavan pitkäaikaissairauden tai lapselle epäedullisten elinolosuhteiden hälytysmerkkinä. Synnynnäiset, esimerkiksi kromosomaaliset, poikkeavuudet saadaan joskus selville vasta kun tutkitaan syytä kasvussa havaittuun muutokseen. Pitkäaikaisen sairauden hoidon aikana saamme viitteitä hoitotasapainosta seuraamalla lapsen kasvua ja kehitystä. Myös ne lapset, jotka ovat perinnöllisistä syistä selvästi ikätovereitaan lyhyempiä tai pidempiä hyötyvät säännöllisestä kasvun seurannasta. Johdonmukaisesti etenevä kasvu tukee heidän käsitystään omasta normaaliudestaan.

Marja-Terttu Saha

Tietokoneohjelma ikteruksen erotusdiagnostiikkaan - kokemuksia Euricterus-projektista

Kliininen päätöksentekoprosessi on monisäikeinen ja vaikeasti tulkittava tapahtuma. Tietojenkäsittelyssä sitä on koetettu rakentaa jatkuvasti monimutkaisempiin ohjelmiin ainakin neljän vuosikymmenen ajan rinnan tietokoneen laskentakapasiteetin kasvun kanssa (1). Parin viime vuosikymmenen aikana kliinistä päätöksentekoa tukevat tietokoneohjelmat ovat kehittyneet prototyyppiasteelta kaupallisiksi sovelluksiksi (2).

Elisa Ylinen, Jorma Lahtela, Anna-Liisa Karvonen, Juhani Sand

Syövän periytyvyysneuvonnan kokeilu Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä

Syöpään liittyvien geenilöydösten uutisointi tiedotusvälineissä on saanut ihmiset huolestumaan periytyvästä syöpävaarastaan niin, että syöpäjärjestöissä on ryhdytty järjestämään asiasta neuvontaa. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen Tampereella vuosina 1995-96 toteuttamassa neuvontakokeilussa asiakas sai ensin ajan sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa hänen syöpäalttiutensa luokiteltiin sukuanamneesin perusteella ja sen mukaan hänet ohjattiin tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Valtaosa neuvonnan 175 asiakkaasta oli naisia ja eniten kysyttiin rinta- tai suolistosyövän vaaraa. Sukutietoihin perustuva riski arvioitiin suurentuneeksi 15 %:lla kävijöistä. Periytyvän syövän vaaran määrittely asiakkaan suvustaan antamien tietojen perusteella on tosin monestakin syystä epävarmaa, mutta asiallisen tiedon jakajana, asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon ohjaajana ja huolten lievittäjänä neuvontaa pidetään tärkeänä.

Kaija Holli, Helena Kääriäinen, Jukka-Pekka Mecklin, Tiina Oivanen, Risto Sankila, Outi Simolinna, Tarja Mononen, Harri Vertio

Hätäkeskus - osa terveydenhuoltojärjestelmää

Parhaillaan on käynnissä kaksi suurta valtakunnallista hätäkeskuksia koskevaa hanketta, joiden vaikutukset ovat kauaskantoiset. Sisäasiainministeriön hätäkeskushankkeessa kokeillaan poliisin, pelastustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen hälytyskeskusten toimintojen yhdistämistä. Lisäksi viranomaisradioverkon, maanlaajuisen suojatun radioverkon, rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Terveydenhuollon ja ensihoidon asiantuntijoiden ääni olisi saatava riittävästi kuulumaan molemmissa hankkeissa.

Pia Pajunen, Markku Murtomaa

Sytokiinit IL-10 ja IL-13 nivelreumapotilaan nivelnesteen solujen säätelijöinä

Nivelreumassa nivelonteloon ja nivelkalvolle kertyy runsaasti makrofageja ja lymfosyyttejä. Molemmilla on merkitystä tulehdusreaktion ylläpidossa ja nivelkudostuhon synnyssä. Kudostuhon välittäjinä toimivat merkittävässä määrin näiden valkosolujen erittämät liukoiset proteiinit eli sytokiinit. Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä liukoisia välittäjäaineita, jotka säätelevät tulehdusreaktioita. Osa sytokiineistä on vaikutuksiltaan tulehdusreaktioita edistäviä, osa puolestaan tulehdusta hillitseviä. Aikaisempien tulosten perusteella nivelreumapotilaiden nivelistä eristetyt makrofagit tuottavat runsaasti mm. sytokiineja tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-alfa) ja interleukiini-1 (IL-1), jotka lisäävät rustoa hajoittavien entsyymien tuotantoa ja aiheuttavat siten nivelruston tuhoutumista.

Pia Isomäki

Entakaponilla aikaansaadun COMT-entsyymin eston vaikutuksia katekoliamiinien plasmapitoisuuksiin ja katekoli-amiinien metaboliaan sekä hemodynamiikkaan

Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) -entsyymi on tärkeä, lähes kaikissa elimistön kudoksissa sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä entsyymi. COMT-entsyymillä on tärkeä fysiologinen tehtävä inaktivoida elimistön omia katekoliamiineja (noradrenaliini, adrenaliini, dopamiini) sekä elimistön ulkopuolelta tulevia katekoliyhdisteitä, joita on saatu joko ravintona tai lääkeaineina. Toisaalta COMT-entsyymin toiminnan estolla voi olla suotuisia vaikutuksia eräiden tautien hoidossa, erityisesti Parkinsonin taudissa, tehostamaan levodopan bioavailabiliteettiä. COMT-inhibiittoreilla yksinään käytettynä ei ole vaikutusta Parkinsonin taudin oireisiin.

Ari Illi

Tupakointi kumoaa kuntoliikunnan edulliset vaikutukset muihin sepelvaltimotaudin suojatekijöihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydentilaa, terveystottumuksia ja erityisesti sepelvaltimotaudin vaara- ja suojatekijöitä sekä näiden pitkän aikavälin muutoksia suomalaisten keski-ikäisten miesten ryhmässä, joiden työhön kuuluu säännöllinen kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen (puolustusvoimien kantahenkilökunnassa). Lähtökohtana tutkimukselle pidettiin, että työhön liittyvä kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen vaikuttavat edullisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin sekä vähentävät sepelvaltimotautiin sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Toisaalta haluttiin selvittää, vähentääkö tupakointi kuntoliikunnan edullisia vaikutuksia edellä mainittuihin suureisiin.

Ari Peitso

Endoproteesioperaatioiden seuranta tärkeää

Vuosittain Suomessa tehdään noin 9 000 endoproteesileikkausta. Yli puolet leikkauksista kohdistuu lonkkaniveleen; 20 % lonkkaproteesileikkauksista on revisioita. Tärkeimmät endoproteesileikkaukseen johtavat syyt ovat primaari osteoartroosi sekä reumatoidi artriitti. Suomessakin on käytössä kymmeniä erilaisia lonkkaproteesimalleja ja näiden yhdistelmiä. Sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että käytettävät proteesimallit onnistutaan valitsemaan siten, että revisioleikkauksia tehdään mahdollisimman vähän. Sen lisäksi, että revisioleikkaus on kustannuksiltaan primaarioperaatiota kalliimpi, myös tulokset huononevat, mitä useampaan kertaan sama nivel joudutaan operoimaan.

Sirpa Savilahti

Kroonisen selkäkivun syynä hermojen kasvu välilevyyn?

Perinteisesti ajatellaan, että krooninen selkäkipu johtuu hermojuurten puristuksesta tai venytyksestä. Kuitenkin joukossamme on lukematon määrä ihmisiä, joilla on kiistaton krooninen selkäkipu mutta joilla ei kerta kaikkiaan voida osoittaa mitään hermokompressioon viittaavaa, käytettiinpä sitten kuvauksia tai EMG:tä. Silti on viitteitä, että kivun syynä on välilevy.

Robert Paul

Inhalaatiosteroidi aiheuttaa kaihia

Suun kautta annettava kortisonihoito aiheuttaa tunnetusti harmaakaihia, mutta entäpä inhalaatiosteroidi? Tähänastisissa tutkimuksissa on väitetty, että inhaloitu steroidi ei olisi silmälle haitallinen, mutta näissä tutkimuksissa onkin otettu mukaan potilaita, jotka yleensä ovat saaneet steroidihoitoa myös suun kautta.

Robert Paul

Maailman halvin ase

Elokuun alussa ilmestynyt JAMA on kokonaan omistettu bioaseteemalle. Lehden artikkeleissa käsitellään todennäköisimpiä bioaseita, niiden käytön toteamiskeinoja ja torjuntakeinoja. Esimerkiksi Irakilla kerrotaan ennen Persianlahden sotaa olleen 200 pommia ja 25 ohjusta, jotka oli ladattu antraksilla, botulinumtoksiinilla ja aflatoksiinilla. Eli aika klassisia aineita näyttää Saddamilla olleen arsenaalissaan, jota hän ei päässyt edes käyttämään liittoutuneiden harmittavan häirinnän vuoksi.

Matti Viljanen

Resistentti ruttobasilli

Ruton historiallinen maine on kauhea. Taudista ei juurikaan ole puhuttu viime vuosikymmeninä. Poikkeus oli ns. Intian ruttoepidemia syksyllä 1994, jossa loppujen lopuksi sairastui arviolta alle sata ihmistä.

Pentti Huovinen

Vitamiinipula lietsoo hysteriaa

New England Journal of Medicinen kirjeenvaihtopalstalla pari detroitilaiskollegaa esittää potilastapauksen, jossa parenteraalisen ravinnonannon varassa elävä potilas oli saanut aivo-oireita ja pysyvän ataksian tiamiininpuutteesta. Tiamiininpuute johtui puolestaan siitä, että Yhdysvalloissa on kesästä alkaen vallinnut monivitamiiniliuospula.

Robert Paul

Alle 5-vuotiaiden lasten laktoosi-intoleranssi on harvinainen

Alle viisivuotiailla lapsilla lehmänmaidosta johtuvien vatsavaivojen syynä on useimmiten maitoallergia, joka valtaosassa tapauksista paranee leikki-iässä. Harvemmin maitoon liittyvät vaivat johtuvat muun sairauden, kuten keliakian aiheuttamasta ohutsuolen nukan vauriosta, joka vähentää ohimenevästi laktaasiaktiivisuutta. Pienillä lapsilla ei yleensä esiinny ensimmäisten ikävuosien aikana primaaria laktoosi-intoleranssia, lukuun ottamatta harvinaista synnynnäistä laktaasin puutetta.

Sirpa Räsänen, Anneli Martikainen, Timo Örmälä, Kari Launiala

Lasten toistuvat vatsavaivat

Toistuvat vatsavaivat ovat päänsäryn ohella yleisimpiä syitä leikki- ja kouluikäisten tuloon lääkärin vastaanotolle. Tutkimusmenetelmien kehityttyä on osoittautunut, että vatsaoireiden syynä on jopa puolella lapsipotilaista jokin hoidettava maha-suolikanavan sairaus tai toiminnallinen poikkeavuus. Sairauksista tavallisimpia ovat laktoosi-intoleranssi, keliakia, refluksitauti ja mahakatarri. Osalla potilaista psykosomaattiset mekanismit toimivat vatsakipujen laukaisijoina.

Merja Ashorn

Sytokiinigeenien polymorfismi infektio- ja autoimmuunitaudeissa

Tulehdusreaktio on hyödyllinen ja useimmiten välttämätön hyökkäävien mikrobien torjunnassa, mutta toisaalta liian voimakas tai liian herkästi laukeava tulehdusreaktio voi olla osatekijänä eri tautien patogeneesissä. Tulehdusreaktio on elimistössä säädelty hyvin monin tavoin, mutta sytokiineillä näyttää olevan keskeinen osuus tässä säätelyssä. Tärkeimpiä tulehdusta sääteleviä sytokiineja ovat interleukiinit 1, 6 ja 10, tuumorinekroositekijä sekä interleukiini 1 -reseptorin salpaaja. Viime vuosina on osoitettu, että useimpien näiden sytokiinien geeneissä on polymorfiaa ja että eri alleelit voivat poiketa toisistaan sytokiinintuotantokyvyn suhteen. Nämä löydökset ovat johtaneet tutkimuksiin, joissa on osoitettu tämän geneettisen komponentin vaikutus toisaalta infektiotautien torjuntakykyyn ja toisaalta alttiuteen sairastua tulehduksellisiin tauteihin tai niiden vaikeusasteeseen.

Mikko Hurme

Keuhkosyövän liitännäishoito

Uusien tutkimusmenetelmien ansiosta voidaan keuhkosyövän pahanlaatuisuus ja levinneisyys määritellä melko tarkasti. Ennen leikkaus- tai sädehoitoa on ruvettu ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville antamaan solunsalpaajahoitoa, jolla pyritään pienentämään kasvaimen kokoa ja näin mahdollistamaan sen kirurginen hoito. Liitännäislääkehoidon antamisesta ennen leikkaushoitoa on saatu osittain rohkaisevia tuloksia, mutta monia kysymyksiä jää edelleen avoimeksi. Hoitojaksojen määrä ja ajoitus, lääkeyhdistelmien kokoonpano ja annosmäärät sekä liitännäishoidon todellinen vaikutus hoidon onnistumiseen ja potilaan eliniän pidentämiseen ovat vielä ratkaisematta.

Guillermo Blanco Sequeiros

Siedätyshoidon asema aikuisten allergioiden hoidossa

Allergeenispesifisellä siedätyshoidolla voidaan lievittää huomattavasti IgE-välitteisten sairauksien nenä-, silmä- ja keuhko-oireita. Siitepölyallergioiden hoitona se on todettu vanhastaan tehokkaaksi, mutta siedätys tulee kyseeseen myös eläinallergioissa. Mehiläis- ja ampiaismyrkyn aiheuttamiin reaktioihin se on ainoa tehokas hoito. Onnistumisen edellytyksenä on tarkka allergologinen diagnostiikka ja oikea potilasvalinta. Odotettavissa olevaa hyötyä on punnittava mahdollisten sivuvaikutusriskien kanssa. Vaihtoehdoksi allergisten sairauksien muulle hoidolle menetelmä ei sovi, vaan tavanomainen lääkehoito sekä allergeenien eliminaatio ovat edelleen ensisijaiset hoitomuodot. Allergisten sairauksien jatkuvasti lisääntyessä on herännyt kysymys, voidaanko taudin aikaisessa vaiheessa aloitetulla siedätyshoidolla ehkäistä sen pahenemista.

Ilkka Annila, Matti Penttilä, Paula Kuusisto