Miten torjua MRSA-bakteerin leviäminen Suomen sairaaloihin

Metisilliinille resistentit Staphylococcus aureus (MRSA) -kannat ovat huolestuttavasti yleistyneet sairaaloissa eri puolilla maailmaa. Sen sijaan Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, MRSA-epidemiat ovat olleet harvinaisia. MRSA-kannat ovat mikrobilääkeherkkyydeltään muuntuneita S. aureus -kantoja, joihin penisillinaasia kestävät stafylokokkipenisilliinit, kuten kloksasilliini ja dikloksasilliini, eivät tehoa. Nykyisen hyvän tilanteen säilyttämiseksi olisi tärkeää pyrkiä MRSA-kantajien nopeaan tunnistamiseen suomalaisissa sairaaloissa ja luoda maahamme yhtenäinen, valtakunnallinen MRSA-torjuntaohjeisto.

Jaana Vuopio-Varkila, Pirkko Kotilainen

Neurologisten sairauksien immunosuppressiiviset hoidot

Immuunivastetta estävistä tai muuntelevista lääkehoidoista hyötyvät eniten akuuttia polyradikuliittia, myasthenia gravista ja polymyosiittia sairastavat potilaat. Neuropatioiden ja motoneuronitautien hoidossa niitä on kokeiltu, mutta ristiriitaisin tuloksin. ALS-potilaiden hoidossa yritykset ovat tuottaneet pettymyksiä, mutta immunosuppressiosta näyttäisi olevan hyötyä joissakin perifeerisissä neuropatioissa, joissa esiintyy autovasta-aineita. MS-taudin pahenemisvaiheet lyhenevät suoneen annettavan suuriannoksisen steroidihoidon avulla, mutta perinteisestä pitkäaikaisesta immunosuppressiosta näille potilaille ei näytä olevan hyötyä. Beetainterferoni on immunomodulatorinen lääkeaine, jonka ensimmäiset kokeilut MS-taudin hoidossa lupasivat paljon ja herättivät laajaa keskustelua. Syksyllä julkistetut uusimmat tulokset ovat edelleen vahvistaneet näitä lupauksia.

Reijo Salonen

Miksi kohonneen verenpaineen hoito epäonnistuu

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset ovat pysyneet epätyydyttävinä huolimatta kaksi vuosikymmentä jatkuneista ponnisteluista tämän tärkeän kansantaudin voittamiseksi. Hypertonian riskit tunnetaan melko hyvin. Sen hoitoa varten on hyvät suositukset ja runsas lääkevalikoima. Heikkojen tulosten syynä ovat valtaosassa tapauksista inhimilliset tekijät. Potilaiden ja ehkä lääkäreidenkin on vaikea motivoitua vähäoireisen taudin jatkuvaan lääkehoitoon. Potilaiden motivaatiota vähentävät myös hoitoon liittyvät hankaluudet ja lääkekustannukset. Hoitomyöntyvyyttä voidaan parantaa yksinkertaisin järjestelyin, kunhan se ilmiönä tiedostetaan ja potilaskohtaisesti tunnistetaan. Lääkärien on pidettävä mielessä myös huonon hoitovasteen muut syyt sekä harvinaiset hypertoniaa aiheuttavat sairaudet.

Jorma Takala

Psoriaasin uudet hoidot

Psoriaasin hoito on taudin perusilmiön, kiihtyneen solunjakautumisen, hillitsemistä paikallishoidoilla, valohoidoilla tai sisällisin lääkkein. Hoitoa valittaessa on otettava huomioon psoriaasin taudinkuva, lokalisaatio ja laajuus, potilaan ikä sekä hoidon yhteensopivuus potilaan muiden hoitojen kanssa. Noin 75 %:lla potilaista ihottuma esiintyy paikallisena pieniläiskäisenä ihottumana, joka kattaa vähemmän kuin 20 % ihon pinnasta, ja tällaista psoriaasia hoidetaan paikallishoitoaineilla. Keskivaikeaa psoriaasia sairastava potilas tulee ohjata ihotautilääkärin vastaanotolle hoitosuunnitelman laatimista varten, ja vaikeaa psoriaasia sairastava potilas kuuluu pysyvästi ihotautilääkärin seurantaan. Psoriaasin uusia hoitoja ovat ilmastohoito sekä lääkkeistä kalsipotrioli, siklosporiini, sulfasalatsiini ja asitretiini.

Inkeri Helander

Muuttuuko raskaudenaikainen laskimo- ja keuhkoveritulpan ehkäisy?

Keuhkoveritulppa on tärkeimpiä raskaudenaikaisia kuolinsyitä. Sen ja syvän laskimotromboosin hoidossa ja ehkäisyssä pienimolekulaariset hepariinit ovat osoittautuneet turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitovaihtoehdoksi muilla kuin raskaana olevilla. Pienimolekulaariset hepariinit eivät läpäise istukkaa eikä teoreettista estettä raskaudenaikaiselle käytölle ole. Prospektiivisia tehoa ja turvallisuutta koskevia vertailevia tutkimuksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä.

Ville Pettilä, Risto Kaaja

Kaksinko aina kaunihimpi?

Alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten ja synnytysten määrät ovat vähentyneet 80-luvun aikana maassamme selvästi. Samanaikaisesti nuorten ehkäisypillereiden käyttö on lähes kolminkertaistunut. Vaikka nuoret ovat fyysisesti kypsiä raskauteen, eivät he useinkaan ole sosiaalisesti ja henkisesti kypsiä vanhemmiksi.

Saila Piippo

Unohtuuko varjoaine päivystyksen TT-tutkimuksissa?

Päivystyksessä pään tietokonetomografia tehdään useimmiten natiivitutkimuksena ilman suonensisäistä varjoainetta. On kuitenkin muistettava, ettei normaali natiivilöydös sulje pois kaikkia aivosairauksia. TT-tutkimuksia ei siis tulisi tehdä päivystyksessäkään lyhimmän kaavan mukaan.

Leena Raulisto, Jaakko Kinnunen, Antti Servo

Irtosolu- ja rintasyöpäseulontojen muutokset kunnissa

Julkisuudessa esitetyt pelot ehkäisevän terveydenhuollon suurista leikkauksista ovat toistaiseksi olleet turhia. Myös kohdunkaula- ja rintasyöpäseulontojen supistukset olivat kahtena viime vuonna vähäiset. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedusteli seulontojen järjestämistä kunnilta laajemman ehkäisevää työtä käsittelevän seurannan yhteydessä.

Pirjo Marjamäki, Arto Niemi

Jorvin sairaalan palvelujärjestelmän kehittämiskohteita haettiin auditoinnilla

Jorvin sairaalassa on suoritettu ensimmäisenä Suomessa medical audit -tyyppinen sairaalan palvelujärjestelmän laadunarviointi, jossa arvioinnin tekivät ulkopuoliset riippumattomat asiantuntijat. Arvioinnin toteutti Suomen Terveystutkimus Oy englantilaisen King's Fund -instituutin kehittämän kriteeristön avulla. Arviointiryhmään kuului lääketieteen, hoitotyön ja taloushallinnon asiantuntija. Arviointimenetelmään kuuluu myös sairaalan henkilökunnan oma arviointi- ja kehittämistyö ennen ulkopuolista arviointia.

Seuraavaa influenssa A -pandemiaa odotettaessa

Koska influenssa leviää hyvin nopeasti ja maailmanlaajuisesti, on seuraava uuden virustyypin aiheuttama vaikeampi pandemia koko ajan tutkijoiden mielissä. Edellisestä täysin uuden viruksen ilmestymisestä on kulunut jo 26 vuotta. Sehän oli honkongilainen vuonna 1968.

Hemofiluksen kolonisaatio ja korvatulehdus

Korvatulehdus on tavallisimpia lasten infektiotauteja. Suomessakin sen sairastaa vuosittain ainakin 200 000 lasta. Haemophilus in-fluenzae on mukana 27-37 %:ssa korvatulehduksista.

Kolesteroli ja väkivaltakuolemat - Pohjois-Karjala-projektin puheenvuoro

Veren kolesterolipitoisuuden pienentäminen vähentää sepelvaltimotautikuolemia. Silti kokonaiskuolleisuus on pysynyt muuttumattomana useissa (ei kaikissa) tutkimuksissa, joissa kolesterolitasoa on laskettu. Pohjois-Karjala-projektin puitteissa on seurattu yli 20 000 itäsuomalaisen kuolleisuutta ja kuolleisuussyitä ja suhteutettu näitä mm. kolesterolitasoon, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön.

Magnesiuminpuute altistaa astmalle

Magnesium on viime aikoina ollut näyttävästi esillä palstoilla. Sillä lienee merkitystä sydäninfarktin akuuttihoidossa ja nyt näyttää siltä, että magnesiumilla on oma roolinsa myös astmassa.

Poliovirus on hävitetty Amerikasta

WHO esittelee ylpeänä yhdessä viikottaisista uutiskirjeistään, että polio on eradikoitu Amerikasta.

Päiväkotilasten sairastavuuteen vaikuttavat tekijät

Päiväkotilasten suuren sairastavuuden syitä tutkittiin Helsingissä ja Mäntsälässä. Lapsen ominaisuuksista vähäinen ikä ja allergiataipumus ja kodin ominaisuuksista huoltajan matala sosiaaliryhmä lisäsivät infektioiden määrää. Myös monet päiväkodin ominaisuudet vaikuttivat sairauksien määrään. Näitä olivat ryhmien koko, ahtaus, erillisten ryhmätilojen puute sekä huonon ilmanvaihdon kuvastajina sisäilman hiilidioksidi- ja homepitoisuus. Pitkäaikainen aiempi päiväkotihoito näyttää suojaavan hengitystieinfektioilta.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Samuli Ripatti, Tuija Nurmi

Taskukokoinen spirometri keuhkoaltistusten seurannassa

Mikrospirometri sopii monien etujensa vuoksi perinteisiä laitteita paremmin astmadiagnostiikan seurantamittauksiin. Helsingin Työterveyslaitoksessa kokeiltu laite antoi myös entistä luotettavampia tuloksia. Sekuntikapasiteetti- ja uloshengityksen huippuvirtaustulos saadaan mikrospirometrissä samalla puhalluksella, mikä vähentää potilaiden rasitusta ja henkilökunnan työtä. PEF-arvojen seurannasta voidaan myös luopua, koska uusi laite mahdollistaa tarkempien ja helpommin toistettavien FEV1-arvojen vuorokausiseurannan.

Helena Keskinen, Päivi Piirilä, Henrik Nordman, Markku Nurminen

Hermo-lihasliitoksen sairauksien sekä lihassairauksien ja -oireiden lääkehoito

Lihasten ja hermo-lihasliitoksen sairauksista valtaosa on harvinaisia tai erittäin harvinaisia lihasheikkoustauteja, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Osa hankituista lihassairauksista johtuu autoimmuunireaktiosta jotakin lihassyy- tai lihasverisuoniantigeenia taikka hermo-lihasliitoksen pre- tai postsynaptisia reseptoreita vastaan. Immunologisten lihastautien perinteisiä lääkkeitä ovat atsatiopriini, kortikosteroidit ja sytostaatit sekä uudempia mm. immunoglobuliinit. Lihaskramppeja esiintyy sekä myogeenisissä että neurogeenisissä tiloissa.

Ritva Pirskanen-Matell

Periytyvyys gynekologisissa syövissä

Munasarjasyövän periytymistä on tutkittu yli 20 vuotta, kohdunrungon syövän periytyvyyttä vasta muutaman vuoden ajan. Muiden gynekologisten syöpien ei ole osoitettu periytyvän, harvinaisimpia tosin ei ole oikein tutkittukaan. Geenitutkimusmenetelmien kehityksen myötä periytyvän syövänkin tutkimus etenee nykyisin huimasti. Ns. syöpäsuvuissa näyttää seulontojen järjestäminen perustellulta, varsinkin kun varhain todetun syövän hoitotulokset ovat hyvät.

Tiina Hakala-Ala-Pietilä

MBD ja liikunta

MBD-oireyhtymän keskeiset oireet liittyvät motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, hahmottamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Motoriikan testaaminen antaa mahdollisuuden seurata lapsen kehitystä ja arvioida kuntoutuksen liikunnallista tuloksellisuutta. MBD-oireisten lasten liikunnallisen kuntoutuksen tulee perustua tarkkaan motoristen vaikeuksien arviointiin sekä yksilöllisiin tarkkaavaisuutta, havaintotoimintaa ja motoriikkaa kehittäviin harjoituksiin. Tämä luo pohjaa laajemmille liikuntaharjoituksille, jotka voivat toimia paitsi kuntoutuksen osana, myös lapsen ja perheen yhteisinä virkistyshetkinä.

Esko Mälkiä, Timo Ahonen

Antikoagulanttihoidon perusteet eteisvärinän kääntämisen yhteydessä

Sydämen rytminsiirron yhteydessä annetun antikoagulanttihoidon perusteena on eteisiin ja korvakkeisiin muodostuvien tukosten riski. Lääkityksen tehosta trombiin ja optimaalisesta pituudesta on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Transesofageaalinen kaikukardiografia antaa entistä paremmat mahdollisuudet sydämensisäisen verenkierron tarkasteluun, ja sen löydösten perusteella nykyinen käytäntö muuttunee lähitulevaisuudessa jonkin verran. Parantuneen diagnostiikan myötä on syntynyt myös uusia kysymyksiä. SEC:n merkitys rytminsiirtoon liittyvän embolisaation riskitekijänä on epäselvä. Virtausnopeuksia eteisissä ja korvakkeissa tutkitaan myös vilkkaasti.

Terhi Martikainen