Terveellisillä elintavoilla laatua vanhuuteen

Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien vähenemisen ansiosta. Samalla yli 65-vuotiaiden osuus väestössä kasvaa. Pitempään eläminen ei kuitenkaan automaattisesti takaa parempaa elämänlaatua, koska viimeisinä elinvuosina erilaiset pitkäaikaissairaudet saattavat heikentää toimintakykyä pysyvästi. Kannattaako elinikää pyrkiä pidentämään, jos se johtaa suureen määrään toimintakyvyttömiä vanhuksia, joiden oma elämänlaatu on huono ja joiden hoito käy kansantaloudelle kestämättömäksi? Tämän selvittämiseksi on arvioitava muitakin tekijöitä kuin kuolleisuutta ja sairastavuutta.

Arto Strandberg

Suomalaisten anestesialääkärien työhön liittyvä hyvinvointi

Anestesialääkärit ovat eräiden tutkimusten mukaan stressaantuneita, kuolevat muita lääkäreitä ja muuta väestöä nuorempina ja ovat lääkärien itsemurhatilastojen kärkipäässä. Aiempien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin anestesialääkärien työhön liittyvää subjektiivista vointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Pirjo Lindfors

Verenpainemansetti rajoittaa sydän-infarktin kokoa?

Sairaalakuljetuksen aikana verenpainemansetilla aiheutettu toistettu lyhytkestoinen yläraajaiskemia näyttäisi pienentävän sydäninfarktin aiheuttamaa sydänlihasvauriota, ilmenee tuoreesta tanskalaisesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa satunnaistettiin 333 sydäninfarktipotilasta saamaan joko iskeemisen etäesialtistuksen (remote ischemic conditioning) tai kontrolliryhmään.

Juhani Airaksinen

Verihiutaleiden pihistely ei sovi laiskalle

Pahanlaatuisten verisairauksien tehokas hoito ei olisi mahdollista ilman suunnitelmallista verituotteiden käyttöä. Voidaanko kerralla siirrettävien trombosyyttien määrää vähentää ilman, että merkittävät verenvuodot lisääntyvät? Kyllä, mutta se ei ehkä kannata.

Marko Vesanen

Kokaiinista sydänperäisiä äkkikuolemia

Yli puolet kokaiinin käytön aiheuttamista äkkikuolemista johtuu sydänperäisestä syystä, todetaan Sevillassa tehdyssä prospektiivisessa selvityksestä. Kokaiinin käyttöön liittyvät äkkikuolemat selvitettiin vuosilta 2003-2006. Tänä aikana tapahtuneista 668 äkkikuolemasta 21 (3,1 %) liittyi kokaiinin käyttöön.

Juhani Airaksinen

Kaksisuuntainen häiriö näkyy jo kouluiässä

Maanis-depressiivinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö antaa ensimmäiset oireensa jo varhain, ilmenee kahdesta äskettäin julkaistusta tutkimuksesta.

Raimo K. R. Salokangas

Suojaavatko ATR-salpaajat dementialta?

Angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajien käyttö näyttää vähentävän riskiä sairastua sekä Alzheimerin tautiin että dementiaan, kun ATR-salpaajaa verrataan ACE:n estäjiin tai muihin verenpainelääkkeisiin, ilmenee Yhdysvalloissa tehdystä rekisteritutkimuksesta.

Kaisu Pitkälä

Ylipainoisen raskaus

- Ylipaino on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskee yhä useammin myös lisääntymisikäisiä naisia.

Kaisa Raatikainen, Kirsi Härmä, Kaisa Randell

Leikkaustiimin tarkistuslista

HALO-katsauksissa arvioidaan uusia terveydenhuollon menetelmiä. HALO-neuvottelukunta antaa katsausten perusteella liikennevaloin koodattuja suosituksia käyttöönotosta. Suositukset julkaistaan Lääkärilehdessä. Liikennevalo määritetään vaikuttavuuden, turvallisuuden ja kustannusten mukaan. Vihreä = käytä, keltainen = käytä tietoa keräten, punainen= älä käytä.

Potilasturvallisuuden kustannukset

- Potilasturvallisuuden kokonaiskustannukset koostuvat haittatapahtumien aiheuttamista kustannuksista ja haittatapahtumien ehkäisemiseksi tehtyjen toimenpiteiden kustannuksista.

Jutta Järvelin, Ermo Haavisto, Minna Kaila

Tehohoitokapasiteetin turvaaminen HYKS:ssa influenssa A(H1N1)v -pandemian ensimmäisessä aallossa

- A(H1N1)v-pandemia aiheutti nopean kuormitushuipun tehohoitoon.

Anne Kuitunen, Irma Jousela, Veli-Jukka Anttila, Eeva Ruotsalainen, Ville Valtonen, Caj Haglund, Jorma Sipponen, Krister Höckerstedt, Kimmo Taari, Mauri Lepäntalo, Esko Kemppainen, Olli Kirvelä, Reijo Haapiainen

Mitä hoitoilmoitukset kertovat potilasturvallisuudesta?

Potilasturvallisuus on Suomessa entistä suuremman huomion kohteena. Hoitoon liittyvien haittavaikutusten määrää voidaan arvioida sairaaloiden hoitoilmoitusjärjestelmän (HILMO) avulla. Kirjaamiskäytäntöjen epäyhtenäisyyden ja puutteiden vuoksi haittavaikutusten kirjaamissääntöjä ja ohjeita muutettiin vuonna 2005. Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella, miten haittavaikutukset on HILMO-järjestelmään kirjattu aikaisemmin ja arvioida, toiko uusi ohjeisto kirjaamiseen muutoksia. Selvitys on HILMO-järjestelmän käytettävyyden ja kehittämistarpeiden arviointia.

Hannu Rintanen, Päivi Hämäläinen, Minna Kaila, Tuula Kokkola, Lauri Vuorenkoski

Pitkäaikainen takrolimuusivoidehoito atooppisessa ihottumassa

Atooppiseen ihottumaan liittyy pinnallinen ihotulehdus ja ihon läpäisyesteen heikentyminen, jolloin ympäristön allergeenit läpäisevät ihon ja pahentavat tulehdusta. Takrolimuusivoide on kehitetty atooppisen ihottuman hoitoon. Se vaikuttaa estämällä T-solujen aktivaatiota ja siten tulehdusvälittäjäaineiden vapautumista ihossa. Takrolimuusivoidehoito ei vaikuta ihon kollageeninmuodostukseen eikä näin ollen aiheuta ihon ohenemista.

Johanna Mandelin

Suonikohjutaudilla on useita riskitekijöitä

Suomessa suonikohjujen vallitsevuudeksi on arvioitu 10-20 % miehillä ja 25-40 % naisilla eri ikäryhmissä. Suonikohjujen yleisyydestä huolimatta niiden syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti.

Tiina Ahti

Nuorten akuutti lymfoblastileukemia

Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin pahanlaatuinen tauti, mutta sitä ilmenee myös murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla, joskin harvinaisempana. Paranemisennuste huononee iän myötä ja se on jo nuorisoikäisillä huonompi kuin lapsilla.

Anu Usvasalo

Polyamiinien tuotantoa säätelevä ODC-entsyymi

Polyamiinit ovat pieniä, sähköisesti varautuneita molekyylejä, joita on runsaasti soluissa, pääosin sitoutuneena perintöainekseen. Polyamiineja saadaan ruuasta, mutta pääosan solu valmistaa itse. Ne ovat välttämättömiä monen solun keskeisen toiminnan, kuten jakautumisen ja erilaistumisen kannalta. Ornitiinidekarboksylaasi (ODC) säätelee polyamiinien tuotantoa solussa. Keskeisen roolinsa vuoksi ODC on erittäin tarkasti säädelty entsyymi, ja säätelyn pettäessä ja ODC:n aktiivisuuden lisääntyessä solu saattaa muuttua pahanlaatuiseksi. ODC-aktiivisuuden lisääntyminen on nähtävissä monissa syövissä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövässä. ODC:n aktiivisuutta ja polyamiinien pitoisuutta sääteleviä hoitoja on pyritty kehittämään, mutta tulokset ovat olleet heikkoja johtuen ODC:n monimutkaisesta ja osittain vielä tuntemattomasta säätelystä.

Laura Mäkitie

Psykologinen seulonta ei ennusta sotilaan traumaperäistä stressiä

Psykologisella etukäteisseulonnalla ei voi ennakoida, keille syntyy sodassa traumaperäinen stressireaktio. Tutkijoiden mielestä fysiologisia ja psykologisia seulontoja tulisi kuitenkin nykyisestään kehittää niiden ennustekyvyn parantamiseksi.

Raimo K. R. Salokangas

Krooninen lymfaattinen leukemia voidaan jäljittää

Seurantatutkimukset tarjoavat soveliaan populaation ja hienot laboratoriometodit mahdollisuuden jäljittää hitaasti syttyvän veritaudin alkamisajankohtaa. Tätä yhtälöä käytettiin hyväksi, kun aikanaan syövän seulontatutkimukseen osallistuneiden yli 77 000 henkilön joukosta 129:llä todettiin seurannassa krooninen lymfaattinen leukemia (KLL).

Marko Vesanen

Eteisvärinäpyrähdyksiä - milloin antikoagulaatio?

Nykyaikaiset tahdistimet pystyvät varsinaisen tahdistustyönsä sivutuotteena taltioimaan muistiinsa erilaisia oireettomia rytmihäiriöitä. Tahdistimen muistissa todettiin laajassa selvityksessä yli 10 %:lla potilaista vähintään 2,5 tunnin kestoisia eteisvärinäkohtauksia. Jos lyhyemmät kohtaukset lasketaan mukaan, ilmenee eteisvärinää yli neljänneksellä potilaista, mutta puolet heistä ei tiedä tästä itse. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole juurikaan tutkimustietoa siitä, miten tähän uuteen potilasryhmään tulisi suhtautua.

Juhani Airaksinen

Lisäävätkö statiinit diabeteksen riskiä?

Lancetissa julkaistussa meta-analyysissä selvitettiin, lisäävätkö statiinit diabeteksen riskiä. Selvyyttä tarvitaan, koska muutamissa isoissa statiinitutkimuksissa on tullut esille statiinin käyttäjien diabetesriskin kohoaminen (esim. JUPITER -tutkimus). Toisaalta joissakin tutkimuksissa riski on vähentynyt (esim. WOSCOPS).

Kaisu Pitkälä