Postmenopausaalisten naisten raskaudet

Luovutettuja munasoluja käytettiin keinoavusteisessa lisääntymishoidossa aluksi auttamaan sellaisia nuoria naisia, joiden infertiliteetin syynä oli ennenaikainen menopaussi tai muista sairauksista johtunut munasarjojen toiminnan lakkaaminen. Varsin pian havaittiin myös postmenopausaalisten naisten raskauksien mahdollisuus luovutettujen munasolujen ja IVF-teknologian keinoin. Yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta hoidon riskit ja tulokset tässä potilasryhmässä ovat olleet epäselvät.

Pertti Kirkinen

Tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä

Intiassa voidaan tehdä laajoja epidemiologisia selvityksiä mm. tuberkuloosin tarttumisherkkyydestä. Ihmetystä on herättänyt se, miksi miesten tartuntariski (etenkin 15 ikävuoden jälkeen) on 2-4-kertainen naisten riskiin nähden. Tutkijat pohtivat, voisiko tupakointi selittää eroa, sillä Intiassa sitä harjoittavat lähes pelkästään miehet ja nimenomaan yli 15-vuotiaat. Asiasta tehtiin tapaus-verrokkitutkimus Tamil Nadun alueella.

Hannu Puolijoki

Aivokuoren epänomaali GABA syynä kuukautisvaivoihin?

Kuukautisia edeltävien psykofyysisten oireiden perimmäinen syy on epäselvä. Eniten on tutkittu sukupuolihormoneja, mutta kanadalaiset tutkijat paneutuivat niiden ohella myös aivojen yhden välittäjäaineen, gamma-aminovoihapon (GABA) pitoisuuden vaihteluun kuukautiskierron aikana. Aivokuoren GABA-pitoisuus mitattiin protonimagneettiresonanssispektroskopialla ja verinäytteistä määritettiin hormonipitoisuudet kuukautiskierron aikana.

Raimo Kr Salokangas

Leikkausmenetelmä vaikuttaa ohitusleikkausen jälkeisiin neurologisiin häiriöihin

Jotkut potilaat valittavat ohitusleikkauksen jälkeen muisti- tai keskittymiskyvyn häiriöitä. Tarkoissa neurologissa testeissä onkin todettu, että subkliiniset neurologiset häiriöt ja kognitiivisen toiminnan muutokset ovat leikkauksen jälkeen yleisiä. Sydän-keuhkokoneen käyttöä ja nousevan aortan pihditystä on useimmiten syytetty häiriöistä. Uusien tekniikoiden avulla leikkaus on kuitenkin yhä useammin mahdollinen ilman sydän-keuhkokonetta. Toisaalta valtimosiirteiden käyttö vähentää tarvetta kajota mahdollisesti hyvinkin skleroottiseen nousevaan aorttaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aiheuttaako inhalaatiosteroidihoidon keskeyttäminen pulmia keuhkoahtaumataudissa?

Hollannissa tutkittiin inhalaatiosteroidihoidon keskeyttämisen vaikutuksia COPD-potilailla. Aineistoon kuului 244 henkilöä ja he käyttivät flutikasonia 1 000 myyg/pv (sic!) neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen 123 satunnaistettiin jatkamaan steroidia ja 121 lumelääkitykseen kuuden kuukauden ajaksi. Vähintään yksi pahenemisvaihe tuli steroidihoitoa jatkaneista 47 %:lle ja lumehoidossa olleista 57 %:lle. Lumeryhmässä oli enemmän äkillisiä pahenemisia heti vaihdoksen jälkeen (suhteellinen riski 4,4). Myös oirekyselyssä aktiivilääkitystä jatkaneet selviytyivät selvästi paremmin. Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan ne, joilla inhalaatiosteroidista on todella etua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Alkoholistin masennus ei johdu pelkästään alkoholista

Alkoholistien masennus on usein selitetty alkoholin aiheuttaman intoksikaation ja sitä seuranneen vieroitustilan aiheuttamaksi ja hoitokin on suositeltu aloitettavaksi vasta, kun vieroitusoireet ovat poissa. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin raittiiden tai lähes raittiiden alkoholistien masentuneisuutta. Tupakoivat ja lääkkeitä käyttävät suljettiin pois tutkimuksesta. Aiempi alkoholiriippuvuus lisäsi masennustilan riskiä normaaliin verrattuna 4-kertaisesti eivätkä muut tekijät selittäneet tätä yhteyttä. Valtaosa tutkittavista ei ollut käyttänyt alkoholia kahteen vuoteen, joten intoksikaatio ja vieroitusoiretila eivät voineet selittää tuloksia. Tutkijat toteavatkin, että alkoholistin tai alkoholiriippuvaisen masennus ei läheskään aina johdu alkoholinkäytöstä. Näillä kahdella häiriöllä voi olla jokin yhteinen altistava tekijä.

Raimo Kr Salokangas

Talouslama ja sairauslomat

Vuosittain alkaneiden sairauspäivärahakausien kokonaismäärä väheni pahimman laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla noin kolmanneksella, mutta sen jälkeen määrä kääntynyt hitaaseen kasvuun. Väheneminen johtui suurelta osin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien vähenemisestä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä alkoi naisilla kasvaa heti laman alettua ja miehilläkin laman mentyä ohi 1990-luvun loppupuolella. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrällä ei näytä olleen selvää yhteyttä lamaan, vaan niiden määrä on laskenut tasaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

Jouko K. Salminen

Onko verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä hyötyä sydäntapahtumien ja -kuolleisuuden ennustamisessa?

Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoidon seuranta perustuvat verenpaineen yksittäismittauksiin, mutta diagnostiikassa ja hoitovasteen arvioinnissa käytetään yhä useammin myös verenpaineen 24 tunnin rekisteröintiä potilaan normaalissa elinympäristössä. Yksiselitteisiä viitearvoja ja tulkintakriteerejä vuorokausirekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen soveltamisesta diagnoosi- ja hoitoratkaisujen perustaksi ei ole käytettävissä. Tärkeintä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta olisi tietää, millä tavalla mitattu verenpainetaso kuvastaa parhaiten kohde-elinvaurioiden ja sydäntapahtumien vaaraa.

Jaana Jokiniitty, Mika Kähönen, Silja Majahalme, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Sisäilman sieni-itiöt ja mykotoksiinit

Viime vuosina home on saanut huonoa mainetta julkisuudessa puhuttaessa rakennusten kosteusvaurioista ja ihmisten altistumisesta. Rakennusmateriaaleista mikrobiologisissa tutkimuksissa löydetyt mikrobit on tulkittu kannanotoilla löytyy hometta, ja tämän perusteella on usein tehty pitkällekin meneviä johtopäätöksiä homeitiöiden aiheuttamista terveysvaikutuksista niin työpaikalla kuin kotiympäristössä. Osa lääkäreistä joutuu työssään usein arvioimaan näiden mikrobien terveysvaaraa. Tässä katsauksessa tarkastellaan homesienten mahdollista terveyshaittaa nykytiedon valossa.

Eeva-Liisa Hintikka, Tapani Tuomi, Tom Johnsson, Kari Reijula

Missä vanhustenhoidossa näyttöä? Missä sudenkuopat?

Sosiaali- ja terveydenhuollon varoista käytetään kaksi kolmasosaa vanhustenhoitoon. Valtaosa tästä summasta menee erilaisiin vanhusten laitoshoidon ja hoivan kustannuksiin. Suurin osa iäkkäistä haluaisi kuitenkin elää kotonaan mahdollisimman pitkään. On siis sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja heidän edellytyksiään selviytyä kotona. Vanhustenhoidoista alkaa olla näyttöä sekä toimintakyvyn ylläpidon että laitoshoidon lykkäämisen suhteen.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg

Sosiaalipalveluyritysten kasvu vauhdikasta: Liikevaihto ja yritysten määrä liki kolminkertaistuneet

Sosiaalipalveluyrittäjyyden ripeän kasvun taustatekijöitä ovat väestön ikääntyminen, julkisten palvelujen alasajo sekä jatkuvasti lisääntyvä avohoito. Alan yritysten määrä ja liikevaihto ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 1995 vuoteen 2000.

Ulla Toikkanen

Voiko pieni pärjätä - kokemuksia järjestelmällisestä terveydenhuollon kehittämisestä

1990-luvun loppupuolella Lammin-Tuuloksen terveyskeskuksen johto oli vakiintumaton, ja peruskunnilta puuttui yhteinen näkemys siitä, miten terveystoimi tulisi järjestää. Vuonna 2000 aloitettiin järjestelmällinen perusterveydenhuollon kehittämistoiminta ja peruskunnissa tiedostettiin terveydenhuollon johtajuuden merkitys. Kehittämisprojektia toteutetaan tiimityömenetelmällä, jossa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Projektin ansiosta sekä henkilökunnan työtyytyväisyys että asiakkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin ovat parantuneet. Perusterveydenhuollon kehittäminen näyttää myös vähentävän erikoissairaanhoidon käyttöä.

Pekka Arvio, Airi Kiimalainen, Marina Erhola

Liikuntavammat ja niiden ehkäisy

Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Liikuntatapaturmien ehkäisyn tulisi perustua eri lajeissa syntyvien tyyppivammojen syiden, riskitekijöiden ja syntymekanismien tuntemukseen sekä edelleen satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten perusteella tehokkaiden ehkäisykeinojen valintaan. Valmentajilla, tuomareilla, fysioterapeuteilla ja lääkäreillä on ratkaiseva rooli runsaasti harmia aiheuttavien liikuntavammojen torjunnassa.

Jari Parkkari, Pekka Kannus, Urho Kujala, Mika Palvanen, Markku Järvinen

Lyhyesti: Ammattiautoilu ei vaurioita välilevyä

Suomalaisesta kaksosrekisteristä löytyi 45 monotsygoottista kaksosparia, joista toinen parikki harjoitti ammattimaista autoilua, toinen ei. Ryhmien välillä oli yli viisinkertainen ero altistumisessa autolla-ajoon. Tämä ero ei kuitenkaan heijastunut mitenkään magneettikuvauslöydöksiin: molemmissa ryhmissä oli saman verran välilevyn rappeutumaa nimakavälistä riippumatta. Myös selkäoireita oli molemmissa ryhmissä saman verran. Tutkimus tukee viimeaikaisia, muilla menetelmillä saatuja tuloksia, joiden mukaan runsaskaan autolla-ajo ei vaurioita selän välilevyjä.

Robert Paul

Lyhyesti: Alveolaarisen proteinoosin hoitoon uusia näkökulmia

Pulmonaarinen alveolaarinen proteinoosi (PAP) on onneksi harvinainen sairaus, jossa keuhkorakkuloihin kertyy lipoproteiinimateriaalia. Viime vuosina on selvinnyt tämän yhteys nimenomaan hematopoieettisen kasvutekijän GM-CSF:n puutteeseen tai esimerkiksi vasta-aineiden takia huonoon toimintaan. Vaikean PAP:n hoitona on ollut koko keuhkon huuhtelu, työläs ja nukutusta vaativa temppu eikä riskitönkään huonokuntoisilla. Perusmekanismin selviämisen myötä kehittynevät myös spesifiset hoidot, mutta sitä odotellessa keuhkojen huuhtelumekanismien innovaatioita tervehditään ilolla. Nyt julkaistiin kuituoptisella tekniikalla suoritettavasta keuhkon osan eli lohkon huuhtelusta rohkaiseva raportti, mutta vain kolmen potilaan hoidosta. Havainto on kuitenkin sen verran merkittävä, että sille on omistettu artikkelin lisäksi pääkirjoitus.

Hannu Puolijoki

Lupaava rokote kondyloomavirusta vastaan

Kondyloomavirusinfektio (HPV) on varsin tavallinen yhdynnässä leviävä genitaalialueen ongelma. Viruksen alatyyppejä on tiedossa yli 30, ja niistä ongelmallisin HPV-16, joka on osallisena ainakin 50 %:ssa kohdunkaulan syövistä.

Pertti Kirkinen

Opioideja vaikean hengenahdistuksen hoitoon

Hengenahdistuksen ymmärtäminen, määrittely ja hoito on vaikeaa, luonnehtii Thoraxin pääkirjoituksen laatija. Ongelma on myös ikään kuin aliarvostettu, on sitten kyse keuhkosairauksien alasta, kardiologiasta tai palliatiivisesta lääketieteestä. Opioidien käyttö hoidossa on ollut vakiintunempaa palliatiivisella sektorilla, mutta systemaattista selvitystä asiasta ei liene juurikaan laajamittaisesti tehty.

Hannu Puolijoki

Lörpöttelevä potilas on myytti

Tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa potilas saa keskimäärin 22 sekuntia aikaa esittää asiansa lääkärille, ennen kuin lääkäri keskeyttää. On arvioitu, että potilaan hoidolle keskeistä anamnestista dataa jää saamatta, jos tämä introitusvaihe jää kovin lyhyeksi. Toisaalta lääkärit kenties pelkävät, että jos alkupuheenvuoro saa velloa vapaasti, vastaanottoaika pitkittyy ja aikataulu menee sekaisin.

Robert Paul

Depersonalisaatio - kroonisesti ylireagoiva puolustusmekanismi

Deprsonalisaatiokokemuksella tarkoitetaan vierauden tilaa, jossa ihminen olevansa irrallaan tai erossa omasta mielestään tai ruumiistaan. Hän ikään kuin tarkkailee itseään tai reaktioitaan ulkopuolisena. Depersonalisaatiohäiriö luetaan neuroottisiin häiriöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kolibakteerista entistä parempi proteiinitehdas

Bakteereita käytetään monien rekombinanttiproteiinien tuotantotehtaina. Bakteereilla on kuitenkin yksi merkittävä heikkous: ne eivät osaa glykosyloida eli liittää sokereita proteiineihin. Sokeriryhmät ovat välttämättömiä monien proteiinien biologisen tehon kannalta, ja siksi on jouduttu turvautumaan hankaliin eukaryoottisoluihin proteiinien tuottajina. Englantilainen tutkijaryhmä löysi yllättäen Campylobacter jejunista täydellisen glykosylaatiosysteemin. Ryhmä onnistui vielä siirtämään tarvittavat geenit kolibakteeriin ja näin entistä ehompi tehdas oli syntynyt.

Matti Viljanen