COMT-eston asema Parkinsonin taudin lääkehoidossa

Levodopa yhdistettynä dopadekarboksylaation estäjään on Parkinsonin taudin tehokkain peruslääkehoito. Tähän lääkitykseen liittyviä ongelmia ovat ennen kaikkea levodopan tehon heikkeneminen pitkäaikaishoidossa ja levodopa-annoksen vaikutusajan lyheneminen. Liittämällä levodopahoitoon katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) entsyymin estäjä voidaan levodopan hyötyosuutta parantaa ja vaikutusaikaa pidentää, koska plasman levodopapitoisuudet pysyvät pidempään terapeuttisen tason yläpuolella. Näin potilaiden hoitovaste levodopalle pitenee. COMT-estäjä saattaa lisätä levodopasta johtuvia, ns. dopaminergisiä haittavaikutuksia yhdistelmälääkityksen voimistuneen tehon vuoksi. Kahdesta kliiniseen käyttöön päässeestä COMT-estäjästä tolkaponi on jouduttu poistamaan markkinoilta sen aiheuttamien maksahaittavaikutusten takia. Toisen COMT-estäjän, entakaponin, ei ole todettu aiheuttavan kliinisesti merkitsevää maksan transaminaasien nousua. Entakaponi on tehokas, hyvin siedetty ja turvallinen kliinisten tutkimusten ja noin 25 000 potilaan hoidon perusteella. Entakaponi on suomalainen alkuperäisvalmiste, joka on tuonut merkitsevän lisän Parkinsonin taudin lääkehoitoon.

Urpo K. Rinne, Hanna M. Ruottinen, Ariel Gordin

Kannattaako iäkkäiden potilaiden sepelvaltimotautia hoitaa invasiivisesti? Ohitusleikkausten ja pallolaajennusten tulokset yli 75-vuotiailla potilailla OYS:ssa vuosina 1996-1998

Tässä tutkimuksessa selviteltiin OYS:ssa vuosina 1996-1998 sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella tutkittujen yli 75-vuotiaiden potilaiden hoitoratkaisuja ja hoidon tuloksia. Noin puolet potilaista hoidettiin epästabiilin, sairaalahoitoa vaatineen rintakipuoireiston takia. Suurella osalla potilaista oli korkean iän lisäksi muita toimenpidekomplikaatioiden vaaratekijöitä, kuten sydämen vajaatoimintaa, diabetesta ja aivoverenkiertohäiriöitä. Valtaosa potilaista hoidettiin ohitusleikkauksella. Leikkaustulokset olivat hyvät, mutta sairaalahoitoa pitkittäviä komplikaatioita esiintyi varsin usein. Pallolaajennuksella hoidetuilla potilailla oli vähemmän toimenpiteeseen liittyviä komplikaatioita. Suurin osa potilaista oli jatkoseurannassa tyytyväisiä vointiinsa ja hoitotulokseen. Koska pallolaajennushoitoon näyttää liittyvän vähemmän komplikaatioita ja se on vähemmän kajoava ja edullisempi hoitomuoto, tulisi sen käyttöä pyrkiä lisäämään iäkkäiden potilaiden hoidossa.

Juhani Airaksinen, Tatu Juvonen, Markku Ikäheimo, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Kirsi Majamaa-Voltti, Kai Lindgren, Markku Linnaluoto

Työnohjaus ja konsultointi työyhteisön tukena

Henkilöstön ja esimiesten uupuminen huolestuttavat ja askarruttavat työyhteisöjä tänä päivänä. Miten jaksamista voisi lisätä? Pienenevät ja madaltuvat organisaatiorakenteet ja verkottuva toimintaympäristö ovat aiheuttaneet uudenlaisia paineita ja yksinäisyyttä. Monenlaiset sopimussuhteet, sitoumukset ja rajat synnyttävät ahdistusta osoittamalla työn riskit ja päätöksenteon paikat. Vanhat hierarkkiset organisaatiot olivat yhteisön jäsenille tässä suhteessa turvallisempia kuin modernit, vaikka vanhoissa organisaatioissa olikin vaikea toteuttaa itseään ja saada riittävää henkilökohtaista arvostusta. Kuinka yksinäisyyttä voidaan jakaa?, kysytään yhä enemmän työpaikoilla.

Veijo Hurskainen

Biaudet'n tavoitteena käynnistää mielenterveyspalvelujen remontti

- Olen erittäin tyytyväinen, jos nimenomaan mielenterveyspalvelujen ja etenkin psykiatrisen avohoidon puutteiden korjaaminen ainakin lähtisi käyntiin minun ministerikaudellani, sanoo peruspalveluministeri Eva Biaudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudesta tavoite- ja toimintaohjelmasta juuri mielenterveystyön vahvistaminen on tavoite, joka on hänelle itselleen erityisen tärkeä. Peruspalveluministeri uskoo, että mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon järjestämisessä ollaan vihdoin pääsemässä tekojen asteelle, puhuttuhan asiasta on koko vuosikymmen.

Suvi Sariola

Lastenreumaan liittyvä luukato lannerangan ja reisiluun kaulan tiheysmittausten perusteella

Lasten krooniset niveltulehdukset ovat verraten harvinaisia sairauksia, joiden vaikutus yksilön kasvuun ja kehitykseen vaihtelee huomattavasti taudin tyypin ja aktiivisuuden mukaan. Pitkään jatkuva tulehdus tuhoaa vähitellen nivelen rakenteen ja johtaa pysyvään nivelvaurioon ja vammautumiseen. Nivelvaurioiden ohella osteoporoosi ja kasvun häiriöt voivat aiheuttaa lasten reumaa sairastaville huomattavaa haittaa. Näiden havaitseminen ajoissa olisi tärkeää, koska niveltulehduksetkin voivat rauhoittua aikuisiässä, mutta esimerkiksi jo syntyneen osteoporoosin korjaantuminen myöhemmin voi olla mahdotonta.

Antero Kotaniemi

HDL:n ja apolipoproteiini B-48:n ja B-100:n postprandiaalinen aineenvaihdunta

Länsimainen väestö elää suurimman osan vuorokautta postprandiaalisessa tilassa, jolloin ravinto- ja maksaperäisten trigyseridirikkaiden hiukkasten kuljetusjärjestelmä on saturoitunut. Postprandiaalinen korkea lipiditaso ja pitkäkestoinen lipidivaste assosioituvat epidemiologisten tutkimusten mukaan sepelvaltimotaudin esiintymiseen, mutta on epäselvää, mitkä lipidipartikkelit muodostavat suurimman ateroskleroosin vaaratekijän. Tässä väitöskirjatyössä on tutkittu postprandiaalisen lipidimetabolian säätelyä ja merkitystä ateroskleroosin kehittymiselle terveillä tupakoitsijoilla, lipoproteiinilipaasi-geenin pistemutaation kantajilla sekä tyypin 2 diabeetikoilla.

Niina Mero-Matikainen

Kuuloinformaation käsittely aivokuorella: neuromagneettinen tutkimus

Väitöskirjassani on tutkittu normaalien koehenkilöiden kuuloaivokuoren toimintaa magnetoenkefalografiaa (MEG) hyväksi käyttäen. MEG:lla voidaan aivokuoren toimintaa paikantaa käytännössä reaaliajassa muutamien millimetrien tarkkuudella. Tekniikka perustuu aivojen sähköisen toiminnan rekisteröimiseen. Tuhansissa hermosoluissa samanaikaisesti syntyvät pienet sähkövirrat synnyttävät magneettikentän, joka voidaan herkillä suprajohtavuuteen perustuvilla antureilla mitata. Mitatuista magneettikentän arvoista voidaan matemaattisesti laskea kullakin hetkellä aktivoituva aivoalue. Työ on tehty Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä, jossa on käytössä koko pään kattava 122-kanavainen mittauslaite.

Jussi Numminen

Sydänsähkökäyrästä mitatun QT-dispersion yhteys sydänperäiseen äkkikuolemaan ja kammiovärinäalttiuteen

Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy länsimaissa. Noin puolet taudin aiheuttamista kuolemantapauksista on äkillisiä. Äkkikuoleman aiheuttaa useimmiten sydämen kammioperäinen rytmihäiriö, joista kammiovärinä on vaarallisin. Äkkikuolema on mahdollista estää, jos kammiovärinälle alttiit potilaat osataan tunnistaa oikein. Nykyiset menetelmät eivät kuitenkaan pysty riittävän tarkasti tunnistamaan näitä rytmihäiriöperäiselle äkkikuolemalle alttiita potilaita.

Lasse Oikarinen

Luuston aineenvaihdunnan ja mineraalitiheyden muutokset syöpälapsilla

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään keskimäärin 150 lasta. Heistä noin kaksi kolmasosaa paranee pysyvästi. Syöpälasten elämänlaadun kehittämiseen onkin kiinnitetty enenevää huomiota. Useat syöpähoitojen sivuvaikutuksista on opittu tunnistamaan hyvin. Viime vuosina on huomiota kiinnitetty syöpälapsilla esiintyviin luustomuutoksiin, joita ovat ajoittain ilmaantuvat luunmurtumat, luustokivut sekä osteoporoottiset muutokset. Tutkimustietoa syöpälasten luustoon kohdistuvista haitallisista vaikutuksista on kuitenkin vähän.

Pekka Arikoski

PEF vaiko FEV1 pitkään yskineeltä avohoidon potilaalta?

Uloshengityksen huippuvirtausarvon (PEF) mittaamista ja pitkäaikaisseurantaa liitettynä bronkodilataatiovasteiden mittaamiseen on Suomessakin suositeltu yskäpotilaiden perustutkimukseksi. Hollantilaiset selvittivät 240:n yskästä kärsivän aikuispotilaan aineistosta PEF-mittausten luotettavuutta ennen kaikkea suhteessa uloshengityksen sekuntikapasiteettiarvoon (FEV1). Tavoitteena oli selvittää nimenomaan matalia arvoja mittauksissa saaneilta näiden parametrien yhteensopivuutta sekä vastetta keuhkoputkia laajentavaan lääkitykseen (400 myyg inhaloitavaa salbutamolia). FEV1-arvon osalta pidettiin merkitsevänä jo vähintään 9 %:n nousua arvossa, PEF:n osalta tutkittiin erikseen nousut 40, 60 ja 80 litraa/min sekä prosentuaaliset 10, 15 ja 20 %:n nousut.

Hannu Puolijoki

Painon ja kuolleisuuden yhteys

Tälläkin palstalla on referoitu tutkimuksia, joissa on selvitetty, miten ihmisen maallisen majan koko korreloi hänen kuolleisuuteensa. Avoimia kysymyksiä ovat mm., miten tupakointi ja painoindeksi vaikuttavat yhdessä ja erikseen mortaliteettiin, onko riski-painosuhde J-käyrän, U-käyrän vai kenties suoran muotoinen ja mitä ikä ja rotu merkitsevät. Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 1982 Cancer Prevention Study II, johon saatiin tietoja lähes 1,2 miljoonasta amerikkalaisesta. Heidän tilaansa on seurattu ainakin vuoden 1996 loppuun ja nyt julkaistaan tietoja tämän mammuttikohortin mortaliteetista suhteessa painoon.

Robert Paul

Kromosomi 22 sekvensoitu

Geenitutkimuksessa on saavutettu uusi virstanpylväs, kun brittiläisen Sanger-keskuksen johtama yhdeksän laboratorion jättikonsortio (julkaisussa 204 nimeä) sai sekvensoiduksi ihmisen toiseksi pienimmän kromosomin, jossa on 1,6 % koko genomisen DNA:n määrästä. Ihan koko kromosomia ei onnistuttu sekvensoimaan, sillä selvittämättä jäi vielä 11 pienehköä fragmenttia. Kromosomin lyhyeen haaraan ei myöskään puututtu lainkaan, koska siellä ei tiettävästi ole proteiineja koodaavia geenejä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisätietoa ydinpomminkestävästä bakteerista

Kerroin tällä palstalla jokin aika sitten (SLL 11/99) bakteerista nimeltä Deinococcus radiodurans, joka kestää käsittämättömiä määriä säteilyä, kuivuutta ja muita ankaria olosuhteita. Bakteerin perimä on nyt täysin selvitetty. Siitä käy ilmi, että bakteerin kahteen kromosomiin ja kahteen plasmidiin ovat pakkautuneet lähes kaikki tällä hetkellä tunnetut geenit, joita tarvitaan DNA-vaurioiden korjaamisessa, haitallisten DNA:n hajoamistuotteiden eliminoinnissa sekä kuivumisen ja ravinnon puutteen sietämisessä. Erikoisen geeniarsenaalinsa tämä tulevaisuuden ydinjätesiivooja on lähes kokonaan rohmunnut muilta bakteereilta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisää kaasulla keittämisen aiheuttamista hengityselinongelmista

Thoraxissa on pohdittu kaasulla kokkaamisen aiheuttamia hengityselinongelmia, joita tarkasteltiin tällä palstalla aiemminkin (SLL 34/99). Brittien tekemään kyselytutkimukseen kuului 6 000 vähintään 65-vuotiasta naista ja miestä, ja löydöksenä tässäkin oli erityyppisten hengityselinongelmien lisääntynyt esiintyminen kaasua käyttävillä. Naiset osoittautuivat erityisen riskialttiiksi. Teoreettisena taustalla oireille ovat todennäköisesti kaasun palamisessa muodostuvat typen oksidit. Kirjoittajat ja pääkirjoituksen laatija jopa spekuloivat, pitäisikö pölypunkin torjuntaan Brittein saarilla suunnatut resurssit kohdentaakin kaasusta sähköön siirtymiseen. He peräävät myös laajoja prospektiivisia tutkimuksia. Talojen räjähtely ei siis liene talouskaasun ainut ongelma.

Hannu Puolijoki

Lihavuus ja terveysmenot Suomessa 1997

Lihavuus on Suomessa yleistä ja sen vaikutus toimintakykyyn useiden pitkäaikaissairauksien taustatekijänä merkittävä. Lihavuudesta aiheutuvien terveysmenojen suuruusluokkaa vuonna 1997 selvitettiin kolmella eri analyysimenetelmällä. Tulosten mukaan lihavuudesta aiheutuu vuodessa 0,9-3,2 miljardin markan menot terveydenhuollossa, mikä on 1,4-7,0 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Summa on jopa suurempi kuin tupakoinnista aiheutuva; tämä tosin johtuu tupakoitsijoiden runsaasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta, joten tupakointi on edelleen tärkein ehkäistävissä oleva kansanterveysongelma. Lihavuudesta vuodessa koituva ylimääräinen menoerä on 1 600-5 500 markkaa lihavaa henkilöä kohti. Eniten sairaalahoitomenoja aiheutti aivohalvauksen hoito, lääkemenoista taas valtaosan aiheutti verenpainetaudin hoito.

Markku Pekurinen, Marja Pokka-Vuento, Heini Salo, Ulla Idänpään-Heikkilä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 1-2/2000 Kommentteja

Kohdunkaulan syövän joukkoseulonnan laatuprojekti Helsingissä

Kohdunkaulan syövän joukkotarkastustoiminta siirtyi Helsingin kaupungin toteutettavaksi 1.1.1996 alkaen. Siirtymävaiheeseen liitettiin joukkoseulonnan laadunparannusprojekti, johon kuului yksikön sisäinen laatuauditointi, jatkuva koulutus ja oman työsuoritteen seuranta. Lisäksi kutsukäytäntöä uusittiin, jotta osanottoaktiivisuus saataisiin paranemaan. Tämä onnistuikin ja projektin aikana kohdunkaulan syövän esiasteita löydettiin enemmän kuin aiempina vuosina. Histologisesti varmennettujen vahvojen esiasteiden löydöstaajuus kaksinkertaistui vuodesta 1996 vuoteen 1998. Laadunparannusprojektiin liittyvillä toimenpiteillä seulan tehokkuutta pystyttiin parantamaan kustannuksia oleellisesti lisäämättä.

Jussi Tarkkanen, Antoine Geagea, Ahti Anttila

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 1-2/2000 Kommentteja

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus Suomessa

Metisilliinille resistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) esiintyvyys on Pohjoismaissa maailman pienimpiä. Suomessa MRSA eristetään vuosittain 100-200 henkilöltä. Vuoden 1992 jälkeen on todettu kymmenkunta paikallisesti levinnyttä MRSA-tartuntarypästä ja toistakymmentä useaan sairaalaan levinnyttä epidemiaa. Pääosa kannoista on eristetty erilaisista märkä- ja kolonisaationäytteistä. Vuosien 1995-98 aikana MRSA:n osuus Staphylococcus aureus -veriviljelylöydöksissä pysyi vähäisenä.

Outi Lyytikäinen, Saara Salmenlinna, Pirkko Kotilainen, Jukka Lumio, Elina Kolho, Jaana Vuopio-Varkila

Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus Osa 1. Perifeerinen neuropatia

Neuropatia, ääreishermojen sairaus, on diabeteksen lisäsairauksista hankalin sekä diagnostiikan että hoidon kannalta. Siihen liittyy runsaasti elämänlaatua huonontavia oireita ja ennen kaikkea se altistaa jalkahaavaumille, jotka lisäävät alaraaja-amputaation vaaraa. Keskeinen tekijä neuropatian ehkäisemisessä on diabeteksen hyvä hoitotasapaino. Kohonneen verensokeritason tehokas alentaminen ehkäisee neuropatiaa ja hidastaa sen etenemistä. Neuropatian toteaminen on tärkeää, vaikka taudin syntyyn vaikuttavaa hoitoa ei veren glukoosipitoisuuden vähentämisen lisäksi tunneta. Oireenmukainen hoito ja fysioterapia tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia potilaiden auttamiseksi.

Leo Niskanen, Maija Haanpää, Juhani Partanen, Pekka Pikkarainen, Tapani Rönnemaa, Kimmo Taari, Timo Tulokas, Markku Vähätalo

Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus

Nikotiinia sisältäviä lääkkeitä on saatavilla apteekeista avuksi tupakoinnin lopettamiseen. Itsehoitovalmisteita ovat nikotiinia sisältävät purukumit, laastarit, inhalaattori ja uusimpana tuotteena kielen alla sulava tabletti eli resoribletti. Reseptivalmisteena on saatavissa nikotiininenäsumute voimakkaaseen nikotiiniriippuvuuteen. Vaikka nikotiini liitetään kiinteästi tupakoinnin haittoihin, on sen käyttö aina terveellisempää kuin tupakoinnin jatkaminen. Nikotiinikorvaushoidon ongelmia ovat liian pieni annos ja liian lyhyt käyttöaika, jolloin tupakoinnin lopettamista seuraavat vieroitusoireet eivät poistu. Monet onnistuvat toki lopettamaan tupakoinnin ilman nikotiinikorvaushoidon apua, mutta korvaushoito lisää onnistumisen todennäköisyyttä ja on turvallisempi kuin tupakoinnin jatkaminen.

Kirsi Pietilä, Pekka Puska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030