Eero Akaan-Penttilä Tärkeintä terveydenhuollossa on potilaiden hoito - ei talous ja hallinto

- Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä tuntuvat tätä nykyä olevan etusijalla investoinnit ja hallinto - ei potilas. Taloudesta on tehty terveydenhuollon tärkein työkalu, ja on syntynyt sellainen harha, että se riittää. Meillä priorisoidaan taloutta - ei potilaan hoitoa, jonka pitäisi olla ensisijaista, sanoo kokoomuksen kansanedustajaksi juuri valittu ylilääkäri, LKT Eero Akaan-Penttilä. Pitkään Espoon kunnallispolitiikassa vaikuttanut Akaan-Penttilä on kansanedustajana saavuttanut jo ensimmäisen tavoitteensa: hänet valittiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Seuraavana tavoitteena Akaan-Penttilällä on ajaa läpi toimintatapa, jota hän kutsuu sairaanhoitotoimen tarkasteluksi.

Suvi Sariola

Amerikkalaisen perhelääkärin päivät ovat luetut

Tohtori Charles A. Schehl Washington D.C:n esikaupungissa on ollut sukuni family doctor pian 30 vuoden ajan. Hän muistaa isän kolotukset ja huolenaiheet ja juuri hän osasi rauhoitella perhettä äitini jouduttua päiväkausiksi sairalaan 1970-luvulla. Schehl kuuluu kuitenkin uhanalaiseen ammattikuntaan, sillä yksityispraktiikkaa harjoittavia perhelääkäreitä ei pian enää ole Yhdysvalloissa. Vahvat voimat kampeavat heitä ulos hoitoalalta ja työmarkkinoilta.

Mark Olson

Yhdysvaltain terveydenhuolto - kasvukivuista kärsivä surunlapsi

Mikään muu maa ei kuluta yhtä paljon rahaa terveydenhuoltoon kuin Yhdysvallat: sairauskulujen osuus kansantuotteesta on jo lähes 15 %. Väestön terveys on silti monessa suhteessa vain kohtalaisella tasolla. Amerikkalaisten keskimääräinen eliniän ennuste on lyhyempi ja lapsikuolleisuusluvut suuremmat kuin monissa muissa teollisuusmaissa. Kaiken lisäksi terveydenhuollon kustannukset nousivat 1980-luvulla kymmenisen prosenttia vuosittain.

Mark Olson

Meckelin oireyhtymän molekyyligenetiikka

Synnynnäisiä epämuodostumia todetaan noin 2-3 %:lla vastasyntyneistä eli Suomessa noin 1 200-1 800 lapsella vuosittain. Epämuodostumien suhteellinen osuus lasten sairautta ja kuolleisuutta aiheuttavina tekijöinä on lisääntynyt länsimaissa muiden synnytykseen ja imeväisikään liittyvien terveysriskien vähetessä. Synnynnäisistä epämuodostumista suurin osa, noin 60 %, on yksittäiseen elimeen tai kudokseen kohdistuvia. Niistä tavallisimpia ovat keskushermostoepämuodostumat, synnynnäiset sydänviat ja suulaki- tai huulisuulakihalkio. Jos lapsella on useita epämuodostumia voi olla kyse tietystä perinnöllisestä oireyhtymästä tai oirekokonaisuudesta, jonka taustalla on esimerkiksi teratogeeninen lääkeaine tai alkoholi. Epämuodostumien syyt jäävät kuitenkin tuntemattomiksi yli puolessa tapauksista. Perinnöllisiä epämuodostumaoireyhtymiä, joiden arvellaan olevan yhden geenin virheen aiheuttamia, on tunnistettu yli 2 000. Niistä jo yli kolmensadan geenivirhe tai geenipaikka on selvitetty.

Paulina Paavola

Synnynäinen myotonia Pohjois-Suomessa

Myotonia congenita (MC) on harvinainen luurankolihaksistoa vaurioittava non-dystrofinen perinnöllinen lihassairaus, joka aiheutuu kloridikanavaa koodaavan geenin (ClC-1) eri mutaatioista kromosomissa 7q32-ter. Tutkimus on geneettis-epidemiologinen, molekyyligeneettinen ja kliininen selvitys MC-lihassairaudesta ja sitä aiheuttavista mutaatioista Pohjois-Suomessa. Tutkimusalue käsitti Oulun ja Lapin läänit, joiden asukasluku on 723 000, tutkimusalueen pinta-ala kattaa lähes puolet (47 %) koko Suomen pinta-alasta.

Peter Baumann

Liukenevat itselujittuvat maitohappolevyt reiden alaosan kokeellisten murtumien kiinnittäjinä

Väitöskirjatyö on osa laajaa tutkimussarjaa, joka koostuu liukenevien kiinnitysvälineiden kokeellisista ja kliinisistä sovelluksista. Liukenevia kiinnittimiä kehitettäessä ei ole tarkoitus suoraan kopioida metallikiinnittimien malleja ja teknisiä ratkaisuja vaan luoda aivan uusia kiinnitystapoja, koska kiinnittimiä ei tarvitse uudessa leikkauksessa poistaa kehosta.

Kari Koskikare

Niskaoireiset toimistotyöntekijät hyötyvät lyhytjaksoisesta kuntoutuskurssista

Tutkimuksessa arvioitiin kahden liikuntapainotteisen kuntoutuskurssin vaikuttavuutta ja etsittiin sitä selittäviä tekijöitä. Osallistujat olivat otos niskaoireisista naistoimistotyöntekijöistä. He olivat terveydentilaa kartoittaneessa kyselylomakkeessa ilmoittaneet kärsivänsä työhön liittyvistä niskaoireista, heillä ei ollut fyysistä harjoittelua rajoittavia sairauksia ja he kokivat tarvitsevansa kuntoutusta. Naiset satunnaistettiin kahta erilaista fyysistä harjoittelua noudattavalle lyhytjaksoiselle (5+3+3 vrk) varhaiskuntoutuskurssille.

Katariina Hinkka

Lyhyesti: Ydinpomminkestävä bakteeri

Deinococcus radiodurans on arktisilla kallioilla viihtyvä bakteeri, joka kestää aivan käsittämättömän suuria annoksia säteilyä. Se pystyy jollain ihmeen mekanismilla parsimaan uudelleen kokoon säteilyn pirstaleiksi hajottaman DNA:nsa. Deinokokin genomi on nyt sekvensoitu ja sieltä löytyy 20 kopiota geeniä, joka koodaa säteilyn aiheuttamia vaurioita korjaavaa entsyymiä nimeltä MutT. Muilla eliöillä on vain yksi MutT-geeni. Tämä löydös ei kuitenkaan selitä, minkä mallin mukaan bakteeri kokoaa sattumanvaraisiksi kappaleiksi hajonneen genominsa. Se on ainakin varmaa, että ydinsodasta deinokokki ei olisi moksiskaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Velttoa käsihygieniaa

Lintsaaminen käsienpesussa on yleistä sairaaloissa. Niin myös Sveitsissä, joka sentään on säntillisten ihmisten maa. Geneven yliopistosairaalassa oli seurattu lääkäreitä ja hoitajia ja rekisteröity käsien pesu tilanteissa, joissa se olisi ollut paikallaan. Hoitajat jättivät joka toisella kerralla kädet pesemättä. Lääkärit olivat vieläkin laiskempia pesten käsiänsä vain joka kolmas kerta. Yllättävää kyllä tehohoito-osastolla ja tilanteissa, joissa tartuntariski oli suurin, velttoiltiin eniten. Tässä olisi ryhdistäytymisen paikka meillä Suomessakin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Mekkaan matkaajille tiedoksi

WHO tiedottaa Saudi-Arabiaan pyhiinvaellusmatkalle aikovien rokotusvaatimuksista. Kaikkien on syytä ottaa meningokokkirokote; aikarajat ovat vähintään 10 päivää mutta enintään 3 vuotta ennen saapumista maahan. Tämä koskee myös yli 3 kuukauden ikäisiä pikkulapsia. Keltakuumerokotus vaaditaan infektiivisiltä alueilta tulevilta (Afrikan ja Etelä-Amerikan keltakuumealueet). Rajalla yritetään tarkastaa myös tulijoiden terveydentilaa, mikä lienee kohtalaisen toivotonta puuhaa. Ruokaa ei saa tuoda maahan.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Spirometrian merkitys restriktiivisen ventilaatiohäiriön diagnostiikassa

Kanadalaiset selvittivät 1 831 potilaan aineistosta, käykö spirometria restriktiivisen ventilaatiohäiriön diagnostiikkaan (keuhkojen kokonaiskapasiteetti pienentynyt alle 95 %:n luottamusvälin alarajan). Spirometrian positiivinen ennustearvo osoittautui heikoksi: vain 41 %:lla voitiin varmistaa restriktio keuhkojen tilavuusmittauksin. Sen sijaan negatiivinen ennustearvo osoittautui varsin hyväksi: vitaalikapasiteetin ollessa normaali vain alle 3 %:lla oli restriktiivinen löydös tilavuusmittauksissa. Päätelmäksi tuli, että spirometria on hyödyllinen restriktiivisen ventilaatiohäiriön poissulkemisessa.

Hannu Puolijoki

Olisiko labiilin astman taustalla antioksidanttien puutostila?

Birminghamilainen tutkimusryhmä selvitti, pitääkö paikkansa, että vaikeaa ja labiilia astmaa (type 1 brittle asthma) sairastavilla olisi ruokavaliossaan puutetta magnesiumista, seleenistä tai A-, C- ja E-vitamiineista. Kyse oli iän, sukupuolen ja inhalaatiosteroidiannoksen mukaan vakioidusta tapaus-verrokkitutkimuksesta; mukana oli 20 vaikeaa ja labiilia astmaa sairastavaa (yli 40 %:n vuorokausivaihtelu PEF-arvoissa huolimatta inhalaatiosteroidihoidosta), 20 stabiiliksi luonnehdittua astmaa sairastavaa sekä 20 tervettä verrokkihenkilöä. Osoittautui, että vaikeaa astmaa sairastavilla oli normaalissa ruokavaliossaan merkitsevästi vähäisemmät määrät A- ja E-vitamiineja kuin muilla tutkittavilla; sen sijaan muissa tutkituissa ruoan antioksidanttipitoisuuksissa eroa ei ollut. Vaikeaa astmaa sairastavilla oli taipumusta jäädä ruokavaliossaan kaikkien mainittujen aineiden osalta suositusten alapuolelle. Kuitenkin tutkittujen aineiden pitoisuudet seerumissa olivat normaalialueella kaikilla yksilöillä.

Hannu Puolijoki

Radiologian nykynäkymät terveyskeskuksessa

Kansanterveyslain hyväksyminen 1972 edesauttoi terveyskeskusten rakentamista ja varustamista mm. röntgenlaitteilla. Suuri määrä laitteita hankittiin 1970-luvun lopulla. Hyvän varustetason ansiosta myöskin röntgentutkimuksia on tehty runsaasti terveyskeskuksissa. 1990-luvulla tullut kustannuskriisi puolestaan on asettanut päättäjät taas uuteen tilanteeseen. Laitteita pitäisi uusia, säästöjä pitäisi syntyä, onko rahaa? Röntgentoimintaa pitäisi tarkastella nyt kriittisesti terveyskeskuksissa. Artikkelissa käsitellään keskiverto terveyskeskustoiminnan asioita - isoissa kaupunkiterveyskeskuksissa on eri tilanne.

Seppo Soimakallio, Ilkka Suramo, Martti Kormano

Keuhkosyöpä thoraxkuvassa

Keuhkosyöpä näkyy thoraxkuvassa monimuotoisina löydöksinä, esim. pneumoniana, pyörövarjona tai juosteisena kasvainlöydöksenä. Oikean tulkinnan tekeminen kuvasta voi olla vaikeaa jopa erikoislääkärille, saatikka terveyskeskuslääkärille, jonka tehtäväksi keuhkokasvaimen primaaritulkinta usein jää. Siinä vaiheessa kun varmat merkit, kuten normaalia leveämpi mediastinum ja kylkiluutuho, näkyvät kuvissa on tauti edennyt jo melko pitkälle. Keuhkosyövän yleisyyden, huonon ennusteen ja kuvien tulkinnan vaikeuden vuoksi kirjoittajat suosittelevat, että keuhkokuvista ainakin puolet saataisiin erikoislääkärin konsultaatioon.

Leo Keski-Nisula, Timo Paakkala

Luuston natiivikuvaus ja tulkintavaikeudet

Natiivikuvaukset ovat säilyttäneet keskeisen aseman tuki- ja liikuntaelinten sairauksien primaaridiagnostiikassa. Terveyskeskuslääkärit tulkitsevat suurimman osan kuvista, koska mahdollisuudet radiologin konsultaatioon ovat vähäiset. Luuston normaalivariaatiot, kehittyvä luusto sekä kuvaustekniikka voivat saada aikaan ongelmatilanteita natiivikuvien tulkinnassa. Tällöin on tärkeää tuntea tuki- ja liikuntaelimistön anatomia ja noudattaa huolellisuutta. Periostireaktioiden erotusdiagnostiikassa tulee käyttää radiologin konsultaatiota.

Juhani Ahovuo

Selkäranka diagnostisena haasteena

Röntgenlaitteet terveyskeskuksissa ovat suomalainen erikoisuus - muualla maailmassa tällaista järjestelmää ei juuri näe. Selkärankakuvien tulkinnan terveyskeskuksissa tekee haasteelliseksi se, että hyvin yleiset nivelrikkomuutokset kiinnittävät huomion ja siten estävät vakavan taudin havaitsemisen. Jotta terveyskeskusten laitteita käytettäisiin tehokkaasti, tulisi kuvattavat potilaat valita nykyistä tarkemmin ja tulkinnan osuvuutta parantaa selvästi.

Erkki M. Laasonen

Akuutin vatsan kuvantaminen

Uudet kuvantamismenetelmät ovat osoittaneet perinteisen natiiviröntgenkuvauksen heikkoudet akuutin vatsakivun syyn selvittelyssä, jos kohta suolitukoksen ja suoliperforaation kuvantamisdiagnostiikassa natiivikuvaus on edelleen ensisijainen. Koeleikkauksen sijaan tulee nykyaikaisessa diagnostiikassa entistä enemmän tukeutua uusiin kuvantamistutkimuksiin. Niiden avulla diagnoosi ja paras hoitotapa yleensä selviävät varsin spesifisesti ja turhia laparotomioita voidaan vähentää. Akuutin vatsan kuvantamisdiagnostiikka tulisi keskittää hoitopaikkoihin, joissa tarvittava kuvantamisvälineistö on käytettävissä.

Martti Kormano

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030