Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Lasten ylipaino on yleistynyt erityisesti teollistuneissa maissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten ylipainoisuuden yleisyyttä Suomessa, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset painon tarkastelumenetelmät lapsen määrittymiseen ylipainoiseksi tai lihavaksi. Tutkimuksen aineisto on osa THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä toteutettua tutkimusta.

Päivi Mäki, Risto Sippola, Risto Kaikkonen, Kirsi Pietiläinen, Tiina Laatikainen

Miten löytää terveydenhuollon haittatapahtumat kuolemansyyrekisteristä?

Haittatapahtumiin liittyvät kuolemat ovat osa terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevaa kuolleisuutta ja niiden määrää käytetään yhä yleisemmin potilasturvallisuuden sekä terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden mittareina. Suomen osalta tiedot ovat puutteellisia, mutta kansainvälisten arvioiden mukaan maassamme on vuosittain 700-1 500 haittatapahtumaan liittyvää kuolemaa.

Kristiina Manderbacka, Reijo Sund, Iiris Ruuth, Antti Sajantila, Martti Arffman, Anneli Milén, Ilmo Keskimäki

G-streptokokin aiheuttamien verenmyrkytysten ilmaantuvuus kasvoi Pirkanmaalla

Beetahemolyyttisiä streptokokkeja ovat Lancefield-ryhmän A-streptokokki eli Streptococcus pyogenes, Lancefield-ryhmän B-streptokokki eli Streptococcus agalactiae, sekä Lancefield-ryhmän C- ja G-streptokokit. Viimeisten tutkimusten mukaan isopesäkkeiset C-ja G-ryhmän streptokokit on luokiteltu Streptococcus dysgalactiae subsp. equisimilis -nimiseksi bakteeriksi.

Sari Rantala

Solunsalpaajahoito aiheuttaa muutoksia aivojen valkeassa aineessa

Liitännäishoitona annettu solunsalpaajahoito heikentää rintasyövän sairastaneiden naisten neuropsykologista suoriutumista ja magneettikuvauksessa nähdään rakenteellisia muutoksia valkeassa aineessa. Syövän solunsalpaajahoitoja saaneiden potilaiden subjektiivisille kokemuksille muisti- ja keskittymisvaikeuksista näyttää siis olevan biologinen perusta.

Sirkku Jyrkkiö

Kirurgi, varo alan seitsemää kuolemansyntiä

Elämme maailmassa, jossa yksikin potilashoitoon liittyvä vakava vastoinkäyminen voi raunioittaa hänen kirurgin ja hänen yhteisönsä maineen pitkäksi ajaksi. Neljä nimekästä urologia kokosivat seitsemän vuosikymmenen, monelta osin kantapään kautta kertyneen yhteisen operatiivisen kokemuksensa artikkeliin. Kirjoittajat käsittelevät lyhyesti seitsemää kirurgin kuolemansynniksi nimittämäänsä asiaa: huono tiedottaminen, väärä diagnoosi, virheet lääkehoidossa, väärä leikkauskohde, vakavat komplikaatiot, kollegojen väliset konfliktit ja huono stressinsietokyky.

Ossi Lindell

Muistisairaudet lisäävät sairaalapäiviä

Muistisairaudet ovat yhteiskunnalle yksi kalleimmista sairauksista: keskimääräiset vuosikustannukset henkilöä kohti ovat viime vuosien tutkimusten mukaan olleet 20 000-25 000 euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista (85 %) kertyy ruotsalaistutkimusten mukaan sosiaalihuollon kustannuksista, erityisesti sairauden loppuvaiheen laitoshoidosta. Sairauden alkuvaiheen terveydenhuollon kuluista tiedetään vähemmän. Yhdysvalloissa selvitettiin suuressa pitkittäisessä väestötutkimuksessa (n = 3 019), miten 13 vuoden seuranta-aikana muistisairauteen sairastuneet (n = 494) käyttivät sairaalahoitoa verrattuna kognitiivisesti terveisiin (n = 2 525).

Kaisu Pitkälä

Äkkikuoleman vaara maratonjuoksun aikana varsin pieni

Tutkijat analysoivat maratoniin ja puolimaratoniin liittyvät äkkikuolemat Yhdysvalloissa vuosilta 2000-2010. Analysoituihin juoksutapahtumiin osallistui yhteensä lähes 11 miljoonaa juoksijaa, ja 59 osallistujan (keski-ikä 42 v, 51 miehiä) juoksun lopetti sydämenpysähdys. Sydänsairaudet, lähinnä sepelvaltimotauti ja hypertrofinen kardiomyopatia olivat yleisimpiä sydämenpysähdyksen aiheuttajia, mutta plakin repeämää sepelvaltimoissa ei yllättäen todettu yhdelläkään. Lämpöhalvausta ja hyponatremiaa pidettiin kahden juoksijan kuolinsyynä.

Juhani Airaksinen

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa

Psykoosien esiintyvyydestä on tehty vähän väestötutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luotettavasti eri psykoosien esiintyvyys suomalaisväestössä sekä tutkia esiintyvyyden ikä-, sukupuoli- ja alueellisia eroja sekä eri psykooseihin liittyviä sosioekonomisia eroja.

Jaana Suvisaari, Jonna Perälä, Satu Viertiö, Samuli I. Saarni, Annamari Tuulio-Henriksson, Krista Partti, Suoma E. Saarni, Jaana Suokas, Jouko Lönnqvist

Toisen raskauskolmanneksen aikainen raskaudenkeskeytys

Mifepristoni-misoprostoliyhdistelmästä on tullut suositeltavin toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen menetelmä. Mifepristoni-misoprostolin antoväli on perinteisesti ollut 36-48 tuntia, mutta joustavampi annostelu olisi tarpeen. Raskaudenkeskeytyksen riskit lisääntyvät raskausviikkojen kasvaessa, mutta toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen riskeistä tiedetään vähän. Myös tieto raskauden keston vaikutuksesta toistuvan keskeytyksen riskiin on puuttunut.

Maarit Mentula

Sienitulehdusten ennaltaehkäisy ja diagnostiikka akuuttia leukemiaa sairastavilla

Veritautipotilaiden syviin sienitulehduksiin liittyy suuri kuolleisuus. Hoidon aloitus viivästyy usein. Oireet ovat yleisluonteisia ja diagnostiset keinot rajallisia. Kandida-hiivasienet leviävät elimistöön suolistosta käsin. Aspergillus-rihmasienitulehdukset syntyvät keuhkoissa, jonne sieni-itiöt pääsevät hengitysilmasta. Ilmansuodatus vähentää ilman sieni-itiöiden määrää ja pienentää sienitulehdusten riskiä.

Anne Nihtinen

HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti kohdunkaulan syövän vaikeita esiasteita

Suuren riskin HPV-kantoja vastaan suunnattu rokote ehkäisi tehokkaasti invasiivisen kohdunkaulasyövän välittömän esiasteen CIN3+:n ja in situ -adenokarsinooman ilmaantumista monikeskustutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia naisia. Yli 9 000 tervettä 15-25-vuotiasta naista sai HPV-16/18 ASO4 -adjuvanttirokotteen (Cervarix) ja samankokoinen vertailuryhmä hepatiittirokotteen. Seuranta kesti neljä vuotta tai siihen asti, kun naisella todettiin kohdunkaulan syövän esiaste tai invasiivinen syöpä.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030