Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa
Lähtökohdat
CP-vammaan liittyvän kuntoutustoiminnan kansallinen kehittäminen ja kuntoutusvasteen systemaattinen arviointi ei ole toistaiseksi ollut mahdollista arviointi- ja hoitokäytäntöjen hajanaisuuden takia.
Menetelmät
CP-lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittämishanke alkoi vuonna 2008. Tavoitteena oli valita kliiniseen työhön ja tuloksellisuuden arviointiin soveltuvia arviointimenetelmiä, joiden avulla pystyttäisiin muodostamaan käsitys CP-vammaisen lapsen kokonaistilanteesta ja kuntoutuksen vaikutuksesta lapsen toimintakykyyn.
Tulokset
Tutkimuksen kohteena oli 269 lasta tai nuorta, joiden ikä vaihteli 8 kuukaudesta 20 vuoteen. Artikkelissa kuvataan hankkeen kulkua sekä esitetään CP-vammaisen lapsen toimintakykyä kuvaavat luokitukset ja mittarit, joihin hankkeen tuloksena päädyttiin.
Päätelmät
Kuntoutuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja tuloksellisuuden arviointi on mahdollista vasta, kun käytämme yhteisesti hyväksyttyjä toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Hanke osoitti yhdenmukaisista käytännöistä sopimisen olevan mahdollista. Mallia voidaan soveltaa myös muihin moniammatillista kuntoutusta edellyttäviin sairauksiin.
CP-vammalla (Cerebral Palsy, CP) tarkoitetaan kehittyvään keskushermostoon syntyneen vaurion jälkitilaa. Vamma johtaa pysyvään liikkumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan vaikeuksiin. Vaikeusasteeltaan erilaisia, aivovaurion sijainnista ja laajuudesta riippuvia liitännäisongelmia esiintyy…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
