Pohjois-Savossa kerätään potilaiden vointitietoja EQ-5D-5L-mittarilla
Tavoitteena on laajentaa vointikyselyjä uusiin potilasryhmiin.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on otettu käyttöön sähköinen järjestelmä asiakkaiden vointikyselyiden toteuttamiseen osana OmaSavo-palvelua. Näin kertoo kehittämisasiantuntija Ninna Mäkirinne-Kallio.
– Tällä hetkellä EQ-5D-5L-mittarilla kerätään vointitietoa erityispalveluiden endokrinologian poliklinikan diabetespotilailta sekä aikuispsykiatrian poliklinikan potilailta.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavustuksia yleisen vointimittarin EQ-5D-5L:n käyttöönoton edistämiseen julkisessa terveydenhuollossa. EQ-5D-5L on kansainvälisesti käytetty elämänlaadun mittari. Valtionavustuksia jaettiin 21 hyvinvointialueelle sen käyttöönottoon ja pilotointiin lähes 2 099 664 euroa, enintään 100 000 euroa hyvinvointialuetta kohden.
Uusia toimintamalleja työn alla
Pohjois-Savon hyvinvointialueen PROM next -hankkeen tavoitteina on laajentaa vointikyselyjä uusiin potilasryhmiin ja ottaa rinnalle käyttöön tautispesifisiä mittareita. Lisäksi jatkokehitetään muun muassa potilas- ja potilasryhmäkohtaisia raportointinäkymiä, tietoallasratkaisuja sekä erilaisia viestintäkäytäntöjä.
Mäkirinne-Kallion mukaan vointitiedon keräämistä laajennetaan vaiheittain uusiin potilasryhmiin.
– Vointimittareiden käyttöä laajennetaan asteittain diabetes-, sepelvaltimotauti- ja syöpäpotilaiden hoitoon. Samalla arvioidaan yleisen vointimittarin soveltuvuutta osaksi terveydenhuollon peruspalveluiden hoitoprosesseja ja niiden kehittämistä.
Lääkärit osallistuvat uusien asiakasryhmien käyttöönoton suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.
– Yhdessä määritellään kohderyhmät, käytettävät mittarit sekä kyselyiden toteutuksen ajankohdat.
Hankkeessa kehitetään toimintamalleja yhdessä palvelutuotannon kanssa. Arvioidaan, miten potilaiden tuottamaa vointitietoa voidaan hyödyntää yksittäisen henkilön hoidossa ja seurannassa. Lisäksi pohditaan, miten tieto tukee palveluprosessien johtamista, kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia.
– Näin varmistetaan, että sekä potilailla että ammattilaisilla on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen.
– Hankkeessa on tärkeää varmistaa, että tiedonkeruu ja tietorakenteet ovat yhteensopivia kansallisten määrittelyjen kanssa. Tällä tavoin mahdollistetaan jatkossa kansallinen vertailu.
Samalla kehitetään myös viestinnän keinoja, jotta potilaat saavat riittävän informaation vastatakseen vointikyselyihin ja ammattilaisilla on tarvittava ymmärrys tiedon tulkinnasta ja hyödyntämisestä.
– Lääkärit voivat hyödyntää potilaiden tuottamaa vointitietoa myös tutkimushankkeissa kliinisen tiedon rinnalla.
Palvelut entistä enemmän tarpeita vastaaviksi
Ammattilaiset voivat hyödyntää potilaiden tuottamia vointitietoja hoidon suunnittelussa ja seurannassa sekä yleisvoinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa.
– Vointitietoja voidaan käyttää myös puheeksi ottamisen välineenä. PROM next -hanke tukee siirtymistä kohti entistä potilaslähtöisempää ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa, jossa potilaan oma kokemus terveydestä nähdään tärkeäksi tiedonlähteeksi kliinisten mittareiden rinnalla.
Potilaan näkökulman huomioiminen hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa auttaa Mäkirinne-Kallion mukaan kehittämään palveluja entistä paremmin potilaiden tarpeita vastaaviksi.
Potilaat voivat antaa palautetta vointitiedon keräämiseen käytettävästä sähköisestä järjestelmästä. Tarkoituksena on kehittää edelleen käytettävyyttä ja toimivuutta.
– Hankkeessa kerätään palautetta myös ammattilaisilta sähköisen järjestelmän ja eri mittareiden toimivuudesta. Lisäksi ammattilaiset osallistuvat raportoinnin kehittämiseen, jotta raportointinäkymät palvelevat mahdollisimman hyvin palvelutuotantoa.
