Sydänsarkoidoosien määrä kasvaa voimakkaasti

Cardiac sarcoidosis and giant cell myocarditis in Finland

Riina Kandolin

Magneettikuvaus soveltuu tuki- ja liikuntaelimistön toimenpiteiden ohjausmenetelmäksi

Magnetic resonance imaging-guided percutaneous musculoskeletal biopsies and therapeutic bone drillings

Pekka Kerimaa

Kollageeni XIII:ta tarvitaan oikeanlaiseen sydämen rakenteeseen ja toimintaan

Modeling the roles of collagen XIII in cardiac integrity and function, and in cutaneous wound healing

Ann-Marie Auvinen

Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien seuranta suunniteltava yksilöllisesti

Inflammatory bowel diseases – an epidemiological survey with twenty-year follow-up

Pia Manninen

Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikka on lisännyt ymmärrystämme lääkeaineenvaihdunnan ja lääkevasteen yksilöllisistä eroista (1) ja tuonut lupauksen entistä yksilöllisemmästä lääkehoidosta (2). Lapsen kehitys vaikuttaa lääkevastetta määrittäviin tekijöihin, mutta myös geneettisten tekijöiden ilmentymiseen (3). Farmakogeneettiset genotyypit ovat olemassa jo syntyessä, mutta ne ekspressoituvat vasta myöhemmin. Lääkevasteeseen vaikuttavien geenien ekspressio yleensä lisääntyy syntymän jälkeen ja saavuttaa täyden tason viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kalle Hoppu, Johanna Sistonen

Anestesiatekniikalla voi olla väliä syöpäleikkauksessa

Viime vuosina on retrospektiivisissa tutkimuksissa saatu näyttöä siitä, että syöpäleikkauksen yhteydessä puudutukset vähentävät syövän uusiutumista. Prekliinisissä tutkimuksissa on lisäksi osoitettu, että haihtuva anesteetti kiihdyttää leikkauksenaikaista immunosuppressiota ja inflammaatiota, kun taas propofolin vaikutus on vastakkainen. Nyt Shanghaissa tehdyssä satunnaistetussa prospektiivisessa kliinisessä tutkimuksessa propofolilla toteutettu laskimoanestesia yhdistettynä epiduraaliseen kivun hoitoon oli edullisempi paksusuolisyövän metastasoimisen kannalta kuin sevofluraanilla toteutettu kaasuanestesia ja kivun hoito opioidilla.

Ritva Jokela

Parasternaalisen imusolmukealueen säde­hoito parantaa rintasyöpä­potilaan ennustetta

Väestöpohjaisessa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa osoitettiin, että parasternaalialueen sädehoito paransi potilaiden elossaoloennustetta merkittävästi. Parasternaalialueen sädehoitoa on perinteisesti käytetty liitännäishoidossa rintasyövän leikkauksen jälkeen, mutta sen merkitys ennusteen kannalta on ollut epäselvä.

Sirkku Jyrkkiö

Makrolidihoito sotkee lapsen suolen

Antibioottien vaikutuksista meissä asusteleviin ja meille tautejakin aiheuttaviin mikrobeihin on kirjoitettu iät ajat. Myös mikrobistomme roolia terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä on kiihtyvällä vauhdilla tutkittu. Antibioottikuurien pitkäaikaisista vaikutuksista lasten bakteeriflooraan on vähemmän tutkimustietoa. Nyt uunituore suomalaistutkimus osoittaa, että lasten hoitaminen makrolideilla on kytköksissä suolen mikrobiston kaventuneeseen valikoimaan, sen toimintaan ja sitä kautta astmaan ja lihomiseen.

Heikki Arvilommi

Kirkasvalohoito tehoaa myös muuhun kuin kaamosmasennukseen

Kirkasvalohoito on ollut jo pitkään kaamosmasennuksen käypää hoitoa. Suomalaisessa masennuksen hoitosuosituksessa sen näytön aste on A. Tutkimukset kirkasvalohoidon tehosta muussa kuin vuodenaikaan liittymättömässä masennuksessa ovat kuitenkin tähän saakka olleet potilasaineistoiltaan pieniä ja tulokset ristiriitaisia.

Tero Taiminen

Sähkösavukkeen vaikutukset terveyteen ja käyttö tupakasta vieroituksessa

Vuosina 2012–13 sähkösavukkeita käytti 2,1 % suomalaisista. Vuonna 2013 suomalaisista nuorista 17 % oli kokeillut sähkösavukkeita. Käyttäjien määrä on edelleen kasvussa.

Johanna Salonen, Riitta Mäkitaro, Terttu Harju, Riitta Kaarteenaho

Akuutin umpilisäketulehduksen muuttuva diagnostiikka ja hoito

Diagnostinen pisteytys antaa tarkemman diagnoosin kuin kliininen arvio. Laskuri on verkossa vapaasti käytettävissä (www.appendicitisscore.com).

Henna Sammalkorpi, Panu Mentula

Kannabistako kipulääkkeeksi?

Näyttö ei tue kannabinoidien käyttöä hermovauriokivun hoidossa.

Eija Kalso, Kaarlo Simojoki, Erkki Palva

Yksityissektorin erikoislääkärien vastaanottopalkkioiden hintavertailu

Neljän erikoisalan palkkioissa havaittiin huomattavia eroja. Naistentautien ja synnytysten, lastentautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien palkkioissa ei ollut merkittäviä eroja. Sen sijaan yleislääketieteen erikoisalalla palkkio oli 22–27 euroa pienempi.

Ulla Tuominen, Hilkka Ruuska, Jussi Tervola, Timo Maljanen

Leikatuilla ja hoidetuilla aivolisäkeadenoomapotilailla lähes normaali elämänlaatu

Outcome after transsphenoidal surgery for pituitary adenoma – the 2000–2010 Helsinki university hospital cohort

Atte Karppinen

Uutta tietoa synnynnäiseen takauretran obstruoivaan membraaniin liittyvistä kliinisistä löydöksistä

Posterior urethral valves. Early features and renal outcome

Jukka Heikkilä

Riskipotilaiden tunnistaminen onnistuu seuranta-aineistosta

Individual trajectories in asthma and COPD: A longitudinal perspective to obstructive lung disease

Jukka Koskela

Varhaislapsuuden bronkioliitti lisää aikuisiän astmariskiä

Long-term outcome of early childhood lower ­respiratory tract infections – Respiratory morbidity, lung function, and health-related quality of life in the 30-year follow-up

Katri Backman

Oksidatiivinen stressi huonontaa ennustetta munasarjasyövässä

Oxidative stress in the pathogenesis and prognosis of ovarian cancer

Marjo Pylväs-Eerola

Umpilisäketulehduksen hoidosta tarvitaan lisää tutkimustietoa

Miten pitäisi hoitaa lievää tautimuotoa sairastavat potilaat?

Pauli Puolakkainen

Kansallinen ihosyöpäohjelma tarvitaan nyt

Ihosyöpä on yleisin syöpätyyppi valkoihoisessa väestössä, ja näiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut viime vuosikymmeninä hälyttävän nopeasti (1,2). Suomessa Syöpärekisterin huhtikuussa 2015 päivitetyn tilaston mukaan uusien ihosyöpätapausten määrä on lisääntynyt 1960-luvulta alkaen peräti 9-kertaiseksi (kuvio 1), kun muiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut 2,6-kertaiseksi. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu merkittävin osin väestön vanhenemisesta, mutta myös immuunijärjestelmää lamaavien lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä.

Ilkka Harvima, Veli-Matti Kähäri, Annamari Ranki, Erna Snellman, Kaisa Tasanen-Määttä