Tietokonetomografia asbestisairauksien seulonnassa

Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1993 ja koko EU:ssa 2005, mutta sen aiheuttamia sairauksia, kuten keuhkopussin paksuntumia ja syöpää, asbestoosia (asbestipölykeuhko) ja keuhkosyöpää, ilmaantuu edelleen. Altistuneiden työntekijöiden lääketieteelliseen seurantaan kuuluu tavallisesti keuhkojen röntgenkuvaus. Näillä työntekijöillä on keuhkokuvassa usein keuhkopussin paksuntumien aiheuttamia muutoksia, jotka vaikeuttavat alkavan asbestoosin tai pienen keuhkosyövän löytymistä. Tupakointi voi myös aiheuttaa keuhkomuutoksia, jotka voivat häiritä kuvien tulkintaa. Keuhkokuvaa herkempi menetelmä keuhkomuutosten tutkimiseksi on tietokonetomografia. Se on kuitenkin kalliimpi, huonommin saatavilla oleva ja aiheuttaa enemmän säderasitusta.

Tuula Vierikko

Elintapojen muutos ehkäisee diabetesta pitkään

Useissa maissa on jo todettu, että tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista voidaan ehkäistä elintapainterventiolla. Sekä suomalainen DPS-tutkimus että yhdysvaltalainen DPP-tutkimus todistivat, että muutamilla keskeisillä elintapamuutoksilla diabeteksen ilmaantuvuutta voidaan vähentää suuren riskin henkilöillä jopa 60 %. Suomalaisesta DPS-tutkimuksesta on jo aiemmin havaittu, että intervention vaikutus säilyi 8 vuoden seurannassa ilman aktiivisen intervention jatkamista.

Tiina Laatikainen

Kolesterolihäiriöt neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Keskushermosto sisältää suhteellisesti enemmän kolesterolia kuin mikään muu elin. Keskeiset keskushermoston toiminnot, kuten viestejä solusta toiseen välittävien synapsien ja hermosäikeitä eristävien myeliinituppien muodostuminen, ovat riippuvaisia kolesterolin saatavuudesta. Kolesteroliaineenvaihdunnan säätely keskushermostossa on erilaista kuin muissa elimissä, sillä veri-aivoeste estää verenkierron mukana kulkevien kolesterolia sisältävien lipoproteiinikappaleiden pääsyn keskushermostoon. Tästä syystä keskushermoston solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse. Mikäli kolesterolin muodostuminen on estynyt, on seurauksena vakavia kehityshäiriöitä.

Aino-Liisa Mutka

Aivohalvaus ja diabetes lisäävät iäkkäimpien dementiariskiä

Ennusteiden mukaan Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 % naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6,1 % väestöstä. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista jopa yli 50 % naisista sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy iän myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla. Dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä on kuitenkin tutkittu lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä.

Sari Rastas

Pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä

Suomessa todetaan lähes 750 munuaissyöpätapausta vuosittain, ja tapausmäärä lisääntyy joka vuosi 2-4 %. Kehittyneiden kuvantamistutkimuksien vuoksi vähintään kolmasosa munuaissyövistä tulee nykyään ilmi oireettomassa vaiheessa sattumalta jonkin muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa. Tupakointitottumusten ja ylipainon lisääntymisen arvellaan myös lisänneen munuaissyövän ilmaantuvuutta. Valtaosa munuaissyövistä ilmenee yli 50-vuotiaana.

Minna Kankuri-Tammilehto

Vapaiden kudossiirteiden seuranta

Väitöstutkimus tuo lisätietoa vapaiden kudossiirteiden nykyaikaisista monitorointimenetelmistä. Väitöskirjassa tutkittiin mm. vapaiden mikrovaskulaaristen kudossiirteiden verenkiertoa lievästi radioaktiivisen veden avulla PET-tutkimuksessa. Lisäksi vapaita kudossiirteitä seurattiin kolmen päivän ajan jatkuvalla kudoksissa olevan hapen mittauksella käyttäen joustavia polarografiseen menetelmään perustuvia antureita.

Aleksi Schrey

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030