Klotsapiinin aiheuttama agranulosytoosi

Klotsapiinin käyttöä rajoittaa vakava verenkuvaan liittyvä haittavaikutus, agranulosytoosi, jonka esiintyvyys on noin 0,8 %. Sen tarkkaa molekyylitason syntymekanismia ei tunneta.

Liisa Lahdelma

Kolesterolihäiriöt neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Keskushermosto sisältää suhteellisesti enemmän kolesterolia kuin mikään muu elin. Keskeiset keskushermoston toiminnot, kuten viestejä solusta toiseen välittävien synapsien ja hermosäikeitä eristävien myeliinituppien muodostuminen, ovat riippuvaisia kolesterolin saatavuudesta. Kolesteroliaineenvaihdunnan säätely keskushermostossa on erilaista kuin muissa elimissä, sillä veri-aivoeste estää verenkierron mukana kulkevien kolesterolia sisältävien lipoproteiinikappaleiden pääsyn keskushermostoon. Tästä syystä keskushermoston solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse. Mikäli kolesterolin muodostuminen on estynyt, on seurauksena vakavia kehityshäiriöitä.

Aino-Liisa Mutka

Verenpainepotilas saa runsaasti tietoa

Tutkimuksessa kartoitettiin verenpaineen hoitoon liittyvän tiedon siirtymistä lääkäriltä potilaille. Lisäksi selvitettiin verenpainepotilaiden, heidän puolisoidensa ja hoitavien lääkärien verenpaineen hoitoon liittyviä käsityksiä ja asenteita sekä hyvään hoitotulokseen liittyviä tekijöitä.

Päivi Meriranta

Aivohalvaus ja diabetes lisäävät iäkkäimpien dementiariskiä

Ennusteiden mukaan Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 % naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6,1 % väestöstä. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista jopa yli 50 % naisista sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy iän myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla. Dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä on kuitenkin tutkittu lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä.

Sari Rastas

Statiinien, finasteridin ja diabeteslääkkeiden käyttäjillä vähemmän eturauhassyöpää

Rekisteriaineistoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa miehillä, jotka käyttivät statiineja, todettiin merkittävästi vähemmän eturauhassyöpää kuin muussa väestössä. Tämä yhteys todettiin kaikenasteisilla eturauhasen kasvaimilla, mutta kansallisella tasolla statiinien käyttäjillä oli vähemmän erityisesti levinnyttä eturauhassyöpää.

Teemu Murtola

Pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä

Suomessa todetaan lähes 750 munuaissyöpätapausta vuosittain, ja tapausmäärä lisääntyy joka vuosi 2-4 %. Kehittyneiden kuvantamistutkimuksien vuoksi vähintään kolmasosa munuaissyövistä tulee nykyään ilmi oireettomassa vaiheessa sattumalta jonkin muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa. Tupakointitottumusten ja ylipainon lisääntymisen arvellaan myös lisänneen munuaissyövän ilmaantuvuutta. Valtaosa munuaissyövistä ilmenee yli 50-vuotiaana.

Minna Kankuri-Tammilehto

Vapaiden kudossiirteiden seuranta

Väitöstutkimus tuo lisätietoa vapaiden kudossiirteiden nykyaikaisista monitorointimenetelmistä. Väitöskirjassa tutkittiin mm. vapaiden mikrovaskulaaristen kudossiirteiden verenkiertoa lievästi radioaktiivisen veden avulla PET-tutkimuksessa. Lisäksi vapaita kudossiirteitä seurattiin kolmen päivän ajan jatkuvalla kudoksissa olevan hapen mittauksella käyttäen joustavia polarografiseen menetelmään perustuvia antureita.

Aleksi Schrey

Suotuisia tuloksia ylipainoisten TULE-sairaiden laitoskuntoutuksesta

Lihavuusepidemiaa pyritään ehkäisemään ja hoitamaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla. Laitoskuntoutuksella voi olla edullisia pitkäaikaisvaikutuksia painonkehitykseen, ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä asenteisiin ja motivoitumiseen terveellisiä elämäntapamuutoksia kohtaan. Pelkästään se, että paino pysyy muuttumattomana viiden vuoden ajan, on hyvä tulos, koska paino yleensä nousee iän karttuessa.

Matti Haapakoski

AGC-polviproteesin pysyvyys on hyvä

Pitkäaikainen reumasairaus voi aiheuttaa erityisiä haasteita tekonivelkirurgiassa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin retrospektiivisellä seurantatutkimuksella polvitekonivelleikkausten tuloksia erityisesti nivelreumaa sairastavilla potilailla.

Anna-Katriina Himanen

Glatirameeriasetaatti ensilinjaan MS-taudin hoidossa

Tuore PreCISe-tutkimus nostaa glatirameeriasetaatin beetainterferonin rinnalle MS-taudin ensilinjan hoitoon. Tarpeeksi varhain aloitettu glatirameeriasetaattihoito pidensi aikaa kliinisesti varman MS-taudin diagnoosiin potilailla, joilla oli kohonnut riski saada MS-tauti. Glatirameeriasetaatti vähensi MS-taudin riskiä 45 % verrattuna lumelääkkeeseen seuranta-ajankohtana.

Jaana Suhonen

Haittojen raportoinnissa parantamisen varaa

Korkeatasoisissa lehdissä julkaistujen satunnaistettujen tutkimuksien tuloksissa esitellään hoitoihin liittyviä haittoja lähes aina (88,7 %), mutta kaikissa julkaisuissa ei kerrota vakavista haitoista (27,1 %) tai minkä haitan takia potilaat keskeyttivät tutkimushoidon (47,4 %).

Sirkku Jyrkkiö

Ei nitrofurantoiinia alkuraskauden aikana?

Sulfonamidien ja nitrofurantoiinin käyttöön raskauden aikana näyttää liittyvän lisääntynyt epämuodostumien riski. Vaikka nyt tehty tutkimus ei osoitakaan yksiselitteisesti nitrofurantoiinia syypääksi, voisi varovaisuus olla paikallaan. Meikäläinen Käypä hoito -suositus ehdottaa nitrofurantoiinia raskauden aikaisen bakteriurian ja kystiitin hoitoon.

Heikki Arvilommi

Hoitoresistentille verenpaineelle kyytiä

Korkea verenpaine ja sen hoito tuottaa edelleen ongelmia harmillisen monelle suuren riskin potilaalle. Tavoitetasoa ei aina saavuteta edes usean lääkkeen yhdistelmällä. Endoteliinireseptorin antagonisteista bosentaani on jo osoittanut tehonsa (keuhko)valtimopaineen hoidossa, nyt on selektiivisen endoteliinireseptori A:n estäjän darusentaanin vuoro.

Marko Vesanen

Yhdistelmälääkitys avuksi sydäntapahtumien ehkäisyssä

Yhdistelmälääkitys näyttää nyt tehdyn havainnoivan tutkimuksen mukaan tuottavan lisähyötyä sydäninfarktin ja aivohalvauksen ehkäisyssä.

Tiina Laatikainen

Milloin on syytä epäillä Parkinsonin tautia?

- Parkinsonin tauti on monimuotoinen motorisin ja ei-motorisin oirein ilmenevä liikehäiriösairaus, jota epäiltäessä on syytä selvittää kumpiakin oireita.

Mikko Kärppä

Systeemisten sidekudossairauksien neurologiset ilmentymät

- Systeemistä sidekudossairautta sairastavilla potilailla esiintyy runsaasti neurologisia oireita, joiden tausta on moninainen. Oireet voivat johtua sidekudossairaudesta mutta myös infektiosta tai muusta sairaudesta tai ne voivat olla lääkityksen komplikaatioita.

Tom Pettersson, Leena Valanne, Aki Hietaharju

Miten tutkin nielemisvaikeutta?

- Nielemisvaikeutta selvitettäessä päästään oikeaan diagnoosiin usein pelkkien tarkkojen esitietojen perusteella.

Perttu Arkkila, Leena-Maija Aaltonen

STAN-menetelmän lisähyöty synnytyksenaikaisessa sikiövalvonnassa

Vaikuttavuus: Kardiotokografiaan (KTG) verrattuna STAN ei helpota sikiön voinnin seuraamista.

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi

- Käyttäytymisfenotyypillä tarkoitetaan oireyhtymään liittyvää suurentunutta todennäköisyyttä tietyille persoonallisuuden, käyttäytymisen ja älyllisten toimintojen piirteille tai suurentunutta alttiutta tietyille psykiatrisille häiriöille.

Terhi Koskentausta

Kielihäiriön vaikutus jokapäiväiseen elämään

Kielihäiriö (kielenkehityksen erityisvaikeus, dysfasia) on yksi lapsuusiän yleisimmistä kehityshäiriöistä. Se on neurobiologinen häiriö, johon alttius periytyy. Kielihäiriöisellä lapsella on huomattavia ongelmia puheen tuotossa tai ymmärtämisessä, vaikka hän on normaaliälyinen eikä hänellä ole todettavissa muuta tunnettua syytä kielellisiin vaikeuksiin. Myöhempiä häiriön ilmentymiä ovat mm. oppimisvaikeudet ja käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt.

Eva Arkkila