Akuutti päänsärky

Valtaosan äkillisestäkin päänsärystä aiheuttaa hyvänlaatuinen primaari syy, useimmiten migreeni. Sekundaarisista syistä tärkeitä ovat nimenomaan ne, joiden ennustetta voidaan parantaa spesifillä hoidolla.

Mikko Kallela

Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia

Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia ovat erittäin kovia kohtauksittaisia pään alueen kipuja, joilla on tyypillinen oirekuva.

Maija Haanpää

Kuukautismigreenin hoito

Migreeni on puberteetin jälkeen 2-3 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

Hanna Harno

Kroonisen päivittäisen päänsäryn hoito avohoidossa

Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii noin 5 % väestöstä.

Markus Färkkilä

Onko migreeni aivoinfarktin riskitekijä?

Migreeni suurentaa riskin sairastua aivoinfarktiin noin kaksinkertaiseksi. Löydös on selvin nuorilla naisilla ja aurallista migreeniä sairastavilla. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että aivoinfarkti on nuorilla erittäin harvinainen tapahtuma.

Ville Artto

Lyhyt terveyskysely tunnistaa uuden opiskelijan terveysriskit

Ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden terveystarkastus on muuttumassa kaksivaiheiseksi: kaikille lähetetään lyhyt sähköinen terveyskysely, seulalomake, jonka vastausten perusteella opiskelija tarvittaessa kutsutaan henkilökohtaiseen terveystapaamiseen. Tutkimuksessa testattiin kehitetyn seulalomakkeen toimivuutta ja tunnistuskykyä sekä tutkittiin sen perusteella terveystapaamisessa käyneiden ja siitä pois jääneiden terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä.

Kristina Kunttu, Teppo Huttunen

Spirometrialla mitatut keuhkofunktiot väestössä

Astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa virtaus-tilavuusspirometria on keskeisessä asemassa. Kansainvälisten kriteerien mukaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometrialöydökseen, jossa todetaan keuhkoputkien ahtautumisesta johtuva ilman virtausnopeuden ja keuhkotilavuuksien pienentyminen; tosiasiassa tauti on kuitenkin monivivahteisempi. Osalla potilaista keuhkorakkuloiden tuhoutuminen johtaa keuhkon laajentumaan (emfyseemaan) ja toisilla potilailla taudinkuvaa hallitsee krooninen keuhkoputkitulehdus. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 10 % väestöstä ja lääkärin toteama astma on aikaisempien tulosten perusteella noin 6 %:lla helsinkiläisistä aikuisista.

Annette Kainu

Työoloilla merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin terveyseroihin

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset sairastavuuden ja heikentyneen toimintakyvyn erot sekä fyysisen työkuormituksen ja työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa.

Akseli Aittomäki

Mahapanta sairaalloisen lihavuuden hoidossa

Sairaalloisen lihavuuden hoidossa pitkäaikaisia tuloksia on saavutettu vain leikkaushoidolla. Tässä tutkimuksessa on seurattu Vaasan keskussairaalan 280 mahapantapotilaan leikkaustuloksia 11 vuoden aikana vuodesta 1996 alkaen. Tutkimuskohteena on ollut painonlaskun lisäksi erityisesti elämänlaadun parantuminen, leikkauskomplikaatiot, haittavaikutukset ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet. Näin laajan potilasmateriaalin pitkäaikaistuloksia ei ole aikaisemmin julkaistu.

Pekka Tolonen

Sykliinien merkitys rintasyövässä

Periytyvä alttius on yksi vahvimmista rintasyövälle altistavista tekijöistä. Tunnetut alttiusgeenit selittävät yhteensä vain noin 25 % periytyvästä rintasyöpäalttiudesta.

Kirsimari Aaltonen

Geenivariaatiot varhaisessa valtimonkovettumistaudissa

Valtimonkovettumistaudin yleisesti tunnetut riskitekijät ovat korkea LDL-kolesterolipitoisuus, diabetes ja tupakointi. Perintötekijöillä on myös suuri vaikutus valtimonkovettumistaudin riskiin ja sen kulkuun. Geeneillä voi olla itsenäinen vaikutus riskiin tai ne voivat säädellä muiden riskitekijöiden vaikutuksia. Lisäksi riskitekijöillä ja geneettisillä ominaisuuksilla on yhteisvaikutuksia. Yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy geeneissä yleisesti. Yhden emäksen polymorfismi saattaa aiheuttaa muutoksen geenin rakenteessa tai sen toiminnassa, mikä voi ilmetä yksilöiden välisenä vaihteluna myös geenin aiheuttamassa valtimonkovettumistaudin riskissä tai sen ilmenemismuodossa.

Auni Collings

Mahalaukun motorisen toiminnan tutkiminen

Mahalaukun motorisen toiminnan häiriöitä voivat olla hidastunut mahalaukun tyhjeneminen (gastropareesi), heikentynyt aterian jälkeinen mahalaukun yläosan täyttyminen (funduksen relaksaatio) sekä häiriöt tyhjenemistä säätelevässä mahalaukun sähköisessä toiminnassa. Häiriöt voivat liittyä kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen tai munuaisten vajaatoimintaan tai olla toiminnallisten vatsavaivojen taustalla. Gastropareesiin liittyviä oireita voivat olla aterian jälkeiset ylävatsakivut, varhainen täyttymisen tunne, turvotus, pahoinvointi ja oksentelu. Diabeettisen gastropareesin taustalla on autonominen neuropatia.

Jari Punkkinen

Endokardiittiprofylaksian merkitys hammastoimenpiteissä vähenee

Hyvästä suuhygieniasta ja hammasterveydestä huolehtiminen on endokardiitin ehkäisyn kannalta selvästi tärkeämpää kuin hyvin laajamittainen antibioottiprofylaksia.

Juhani Airaksinen

Lieväoireisessa sepelvaltimotaudissa tärkeintä on hyvä lääkehoito

Kunnollinen lääkehoito ja pallolaajennus parantavat lieväoireista stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden elämänlaatua pitkällä tähtäimellä lähes yhtä paljon. Asiaa selvitettiin COURAGE-tutkimuksessa. Aiemmin samainen tutkimus osoitti, ettei pallolaajennus paranna stabiilin sepelvaltimotaudin ennustetta optimaaliseen lääkehoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikainen PPI-hoito voi altistaa hypomagnesemialle ja -kalsemialle

Omepratsolia pitkään käyttäneiden potilaiden magnesium- ja kalsiumtasot on hyvä tarkistaa. Tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että pitkäaikainen protonipumpun estäjälääkitys (PPI) voi tyhjentää magnesiumvarastot ilmeisesti selektiivisen magnesiumin imeytymishäiriön kautta. Vaikea hypomagnesemia estää lisäkilpirauhashormonin eritystä ja voi johtaa hypokalsemiaan.

Camilla Schalin-Jäntti

Hyvä vuorovaikutus tehostaa ajankäyttöä

Yhdysvaltalaistutkijat tarjoavat lääkärin aikapulan avuksi vuorovaikutustaitojen parantamista. Systemoidussa katsauksessa tutkijat löysivät aiheesta 9 alkuperäistutkimusta. Vaikka tutkimukset olivat heterogeenisia ja pääosin havainnoivia, niiden avulla voitiin luoda malli ajankäytön tehokkuuden parantamiseen. Viisi tässä esiteltyä ratkaisua rakennettiin vastaanoton peruselementtien ympärille.

Katariina Korkeila

Solunsalpaajista ei apua mesotelioomaan

Solunsalpaajahoidosta ei osoitettu hyötyä mesotelioomaa sairastavien potilaiden hoidossa. Tutkimuksessa mukana olleet 409 potilasta satunnaistettiin oireenmukaiseen hoitoon tai saamaan solunsalpaajahoitoa. Ensimmäinen hoitoryhmä sai mitomysiiniä, vinblastiinia ja sisplatiinia. Toinen hoitoryhmä sai vinorelbiiniä viikoittain.

Sirkku Jyrkkiö

Kannabis altistaa psykoosioireille

Kannabiksen käyttö voi altistaa psykoosia ennakoiville oireille. Suomalaisessa, runsaat 6 000 nuorta käsittävässä syntymäkohorttitutkimuksessa kartoitettiin 15-16-vuotiaiden kannabiksen käytön ja psykoosin ennakko-oireiden välistä yhteyttä. Nuorista 5,6 % oli käyttänyt kannabista vähintään kerran ja 0,9 % vähintään viisi kertaa. Yllättäen tytöt olivat käyttäneet kannabista useammin kuin pojat. Vähintään kerran kannabista käyttäneet raportoivat ennakko-oireita yli kaksi kertaa niin usein kuin ainetta käyttämättömät. Käyttökertojen ja ennakko-oireiden lukumäärien välillä oli lineaarinen annos-vastesuhde.

Raimo K. R. Salokangas

Onkolyyttiset adenovirukset syövän hoidossa - kliininen näkökulma

Levinneiden kiinteiden syöpäkasvaimien hoitoon tarvitaan uusia menetelmiä, sillä useimmiten ne eivät ole parannettavissa nykyisillä keinoilla. Onkolyyttiset virukset saattavat tehota kasvaimiin, jotka ovat vastustuskykyisiä muille hoidoille.

Maria Rajecki, Timo Joensuu, Akseli Hemminki

Astmatesti on yksinkertainen ja nopea apuväline lääkäreille ja hoitajille

Astman hoito on siirtynyt Astmaohjelman myötä yhä enemmän perusterveydenhuoltoon.

Heikki Ekroos, Sirkku Vilkman