Maallikkoelvytyksen onnistuminen ja komplikaatiot

Väitöstyössä havaittiin maallikon suorittaman painelu-puhalluselvytyksen lisäävän merkittävästi potilaan oksentamista elvytyksen aikana verrattuna pelkkään painantaelvytykseen. Mahansisällön oksentaminen ja joutuminen keuhkoihin on vakava komplikaatio elvytyksen aikana. Oksennuksen joutuminen hengityselimistöön heikentää elvytyksen onnistumisen mahdollisuutta ja lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta potilaan jatkohoidon aikana. Tämä tutkimustulos tuo yhden näkökohdan lisää vilkkaana käytävään keskusteluun maallikon suorittaman puhalluselvytyksen osuudesta painelu-puhalluselvytyksessä.

Ilkka Virkkunen

Pregnancy acts as an important screening opportunity for CVD

Cardiovascular disease (CVD), the most common cause of death in most developed countries, have gender-specific characteristics. Protective effect of endogenous estrogen for CVD is established. In older ages, women have similar rates of CVD, and even a higher prevalence of hypertension than that of men. Although CVD is considered as a "man's disease", CVD kills more women. Most of our knowledge about management guidelines for CVD in women arise from studies conducted mostly in men. The increasing number of women with CVD shows the substantial need for identification of those specific variables relevant to cardiovascular health in women. Whether pregnancy-related factors and hysterectomy would reveal some of these variables and risk for CVD, is still uncertain.

Elham Kharazmi

Hiihtäjän astman taustalla hengitysteiden kuivuminen

Kestävyyslajien urheilijoilla esiintyy tavanomaista enemmän astmaa ja astman kaltaisia oireita. Näistä oireista kärsivät myös sellaiset urheilijat, joilla ei ole astman suhteen riskitekijöitä eikä aiemmin todettua astmaa. Astmaan liittyy poikkeava keuhkoputkien supistumistaipumus. Siinä oireiden taustalla on hengitysteiden tulehdusreaktio, jossa erityisesti eosinofiiliset ja lymfosyyttiset valkosolut kertyvät limakalvoille. Tähän tulehdusreaktioon liittyy myös keuhkoputken epiteelin vaurio. Tähän vaurioon liittyen epiteelin tyvikalvolle voi ilmaantua tenaskiinia. Se on soluväliaineen proteiini, jota ei yleensä esiinny terveen aikuisen keuhkoputken limakalvolla, vaan sen esiintyminen rajoittuu keuhkojen kehitykseen. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin kilpahiihtäjien ja astmaa sairastavien henkilöiden hengitysteiden koepaloja hengitysteiden tulehduksen selvittämiseksi.

Eeva-Maija Karjalainen

Tarkempaan rautatasapainon arviointiin raskauden lopussa

Nykyaikaisilla laboratoriolaitteistoilla pystytään entistä tarkempaan yksittäisten solujen ominaisuuksien mittaamiseen. Ne mahdollistavat mm. punasolujen ja niiden varhaismuotojen, retikulosyyttien, koon ja hemoglobiinisisällön mittaamisen. Nämä uudet soluparametrit kuvastavat siten jatkuvasti uusiutuvien punasolujen hemoglobiinisisältöä ja raudan saatavuutta hemoglobiinin muodostukseen. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia synnyttämään tulleiden naisten ja heidän vastasyntyneiden lastensa rautatasapainoa uusilla punasoluja ja retikulosyyttejä kuvaavilla parametreilla. Niiden osoitettiin olevan tarkempia kuvaamaan synnyttämään tulleiden naisten rautatasapainoa kuin perinteisesti käytetyt laboratoriotutkimukset.

Mari Ervasti

Vauvojen vaikea RSV-infektio voi johtua synnynnäisestä alttiudesta

Respiratory syncytial -virusinfektio on tavallinen vauvaikäisille hengitysvaikeuksia aiheuttava sairaus. Väitöskirjatyössä tarkasteltiin vastasyntyneiltä otetuista verinäytteistä sellaisten lasten kykyä tuottaa sytokiineja, jotka alle puolen vuoden iässä sairastuivat joko vaikeaan tai lievään RSV-infektioon, jonkin muun viruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon tai jotka pysyivät terveinä puolivuotiaiksi asti. Ne lapset, joiden valkosolut tuottivat suuria määriä interleukiineja 6 ja 8, olivat muita alttiimpia saamaan sairaalahoitoa vaativan RSV-infektion. Vaikeaan RSV-infektioon sairastuvat lapset olivat myös altistuneet muita useammin tupakansavulle ja heitä oli imetetty vähemmän aikaa kuin muissa ryhmissä olleita lapsia.

Hanna Juntti

Sosiaalisten tilanteiden pelko suomalaisnuorilla

Sosiaalisten tilanteiden pelko on ahdistuneisuushäiriö, jonka keskeisenä oireena on voimakas pelko joutua kielteisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisessa tai esiintymistilanteessa. Häiriö johtaa kärsimykseen näissä tilanteissa ja usein sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että kliininen häiriö kehittyy valtaosin nuoruusiän aikana, on kulultaan pitkäaikainen ja edeltää masennustilojen, myöhempien ahdistuneisuushäiriöiden ja päihteiden käytön puhkeamista myöhäisnuoruudessa tai aikuisiällä. Oireiden diagnostisesta arvioinnista, esiintyvyydestä tai liitännäistekijöistä suomalaisnuorilla ei ole aiempaa tutkimustietoa.

Klaus Ranta

Helikobakteeri-infektion laaja seulonta ja hoito onnistuu terveyskeskuksessa

Vammalassa aloitettiin terveyskeskuksessa kansainvälisesti ainutlaatuinen väestöpohjainen helikobakteeritulehduksen seulonta- ja hoito-ohjelma pilottitutkimuksella 1994. Vuonna 1996 kaikki 15-40-vuotiaat ja 1997- 2000 kaikki 15- ja 45-vuotiaat vammalalaiset kutsuttiin verinäyteseulontaan. Seulontaan osallistui yhteensä 4 626 henkilöä (75 % kutsutuista). Vasta-ainepositiivisille tarjottiin helikobakteeritulehduksen lopettava lääkekuuri.

Anniina Salomaa-Räsänen

Perinnöllisten kasvainten pohjoissuomalaiset juuret

Multippeli endokriininen neoplasia tyyppi 1 (MEN1) on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, jossa henkilöllä on suurentunut riski saada hormonaalisia kasvaimia lisäkilpirauhasiin, haimaan, mahasuolikanavaan ja aivolisäkkeeseen. Pohjois-Suomessa on näitä potilaita enemmän kuin muualla maassa yhteensä. Taustalla vaikuttaa kahden eri MEN1-geenivirheen (1466del12, 1657insC) perustajailmiö. Väitöstutkimuksessa pystyttiin löytämään näiden perustajamutaatioiden kantavanhemmat, jotka ovat syntyneet 1700- ja 1800-luvuilla Pohjois-Pohjanmaalla.

Outi Vierimaa

Pienestä kiireestä on apua astmapotilaalle

Kliiniset havainnot pikkuhässäkän vauhtia antavasta vaikutuksesta on nyt havaittu todeksi, ainakin astmapotilailla. Stressi ja mieliala on liitetty astman pahenemisvaiheisiin, mutta nyt mekanismeista on uutta tietoa. 46 astmapotilaan ja 25 verrokin keuhkofunktioita (FEV1), mielialaa, päivittäisiä kiireitä ja uloshengitysilman typpioksidiosuutta seurattiin 3 kk ajan. Astmaa sairastavilla negatiivinen mieliala pienensi FEV1-arvoja ja lisäsi typpioksidiosuutta inflammaation merkkinä, mutta verrokeilla näin ei tapahtunut.

Katariina Korkeila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030