Suomi on sepelvaltimokuntoutuksen takapajula

Sepelvaltimotautipotilaiden ohjaaminen kuntoutukseen on sattumanvaraista, kuntoutusta ei pidetä osana potilaan hoitoa ja kuntoutuspalveluja on sydänpotilaille tarjolla liian vähän.

Anne Mäkinen, Ulla-Riitta Penttilä

Kokenut lääkäri tietokoneohjelmaa tarkempi mammografiakuvien tulkitsija

Seulojien herkkyys rintasyövän erilaisten muotojen tunnistamiseen vaihtelee, tämän vuoksi Suomessakin on käytössä kahden seulojan konsensus luenta. Varhainen rintasyöpä on kuitenkin vaikeasti erotettavissa hyvänlaatuisista rinnan muutoksista, niinpä jopa puolet väitöstutkimuksen aineiston 68 syövästä oli jossain määrin nähtävillä jo 2-4 vuotta aiemmin otetuissa seulontakuvissa.

Katja Hukkinen

Digitaalikuvaus silmäsairauksien diagnostiikassa ja seurannassa

Tämä väitöskirja koostuu viidestä osatyöstä. Niistä ensimmäisessä käsitellään diabeettisen retinopatian seulontaa digitaalisilla silmänpohjakameroilla. Tutkimuksessa arvioidaan mm. kameran kuvakulman, kuvien arvioijien koulutuksen ja mahdollisesti käytetyn filtterin vaikutusta kuvaustapahtumaan ja saatuun lopputulokseen.

Jukka Saari

Väitöstutkimus puoltaa munasarjasyövän leikkausten keskittämistä

Munasarjasyöpä on Suomessa kuudenneksi yleisin naisten syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Vuosittain todetaan yli 400 uutta munasarjasyöpää ja 5 vuoden elossaololuku oli 49 % vuonna 2005. Tämä väitöstutkimus osoittaa, että munasarjasyövän hoitotulokset ovat riippuvaisia sairaalassa leikattujen potilaiden lukumäärästä.

Salla Kumpulainen

Monileike-TT aivoinfarktin ja kaulavaltimoahtauman alkuvaiheen diagnostiikassa

Laskimonsisäinen liuotushoito on tuonut uusia vaatimuksia aivoinfarktin diagnostiikkaan. Kuvantamisen täytyy tapahtua nopeasti, koska liuotushoito on annettava kolmen tunnin sisällä oireiden alusta. Ilman varjoainetta tehtävä pään tietokonetomografia (TT) on pitkään käytössä ollut akuutin aivoiskemian kuvantamismenetelmä. Sillä voidaan luotettavasti sulkea pois aivoverenvuoto ennen liuotuspäätöstä. Kuitenkaan hyvin varhaisessa vaiheessa oleva infarkti ei siinä usein vielä näy, eikä infarktin olemassaoloa tai kehittyvän infarktin laajuutta pystytä tällöin luotettavasti arvioimaan. Koska liuotushoitoon liittyy lisääntynyt vuotoriski, täytyisivät aivoverenkiertohäiriön luonne ja laajuus olla hoitopäätöstä tehtäessä mahdollisimman tarkasti tiedossa.

Heli Silvennoinen

CP-lasten spastisuuden botuliinihoito

Botuliini tyyppi A on Clostridium botulinum -bakteerin erittämä toksiini, jota on 1980-luvun lopulta lähtien käytetty CP-lasten spastisuuden ja dystonian hoitoon. Ensimmäiset julkaisut aiheesta ilmestyivät vuonna 1993. Botuliini ruiskutetaan lihakseen, jossa se vaikuttaa ainoastaan lihas-hermopäätelevyissä. Se estää asetyylikoliinin eteenpäinmenon ja aiheuttaa lihakseen keskimäärin 2-4 kuukautta kestävän ylijäntevyyden vähentymisen. Vaste on annosriippuvainen. Hoitoaiheita lapsilla ovat spastisuuden aiheuttama varvaskävely, takareiden tai lonkan koukistajien tai sisäreiden lähentäjien ylitoimivuus ja spastisen tai dystonisen yläraajan erilaiset virheasennot. Hoidon tavoitteena voi olla toiminnan tai hoidollisuuden parantaminen tai kirurgiselle toimenpiteelle lisäajan voittaminen. Nykyisin botuliinia käytetään lapsilla myös mm. hyvänlaatuisen varvaskävelyn, synnynnäisen kierokaulaisuuden, syljen liikaerityksen ja ylitoimivan virtsarakon hoitoon.

Heli Sätilä

B₁₂-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla

B12-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla ja voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa monenlaisia oireita ja löydöksiä, mm. muistihäiriöitä, ääreishermoston vaurioita ja anemiaa. Hoito tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa palautumattomien vaurioiden estämiseksi, mutta varhaisen B12-vitamiinin puutteen diagnostiikka on vaikeaa. Vaikka useita laboratoriotutkimuksia voidaan käyttää B12-vitamiinin varhaisen puutteen toteamiseksi, niiden valinta ja tulkinta on ongelmallista.

Saila Loikas

Hemodynamiikka septisessä sokissa

Septisessä sokissa määritelmän mukaisesti potilaalla todetaan infektion aiheuttamana yleinen tulehdusreaktio sekä sepsikseen liittyen matala verenpainetaso ja riittämätön verenkierto nestehoidosta huolimatta. Kuolleisuus septiseen sokkiin on suuri, 30-60 % ja se on yksi yleisimmistä kuolemansyistä teho-osastoilla.

Marjut Varpula

Kasvohermohalvaukseen prednisolonia

Kortisonia ja asikloviiria on käytetty varsin yleisesti perifeerisen fakiaalipareesin hoitoon, mutta näyttö niiden tehosta on ollut epävarma. Tuoreessa kaksoissokkotutkimuksessa perifeeristä fakiaalipareesia sairastavat potilaat (n = 551) jaettiin neljään eri ryhmään: prednisolonihoito (25 mg x 2), asikloviirihoito (400 mg x 5), prednisoloni- ja asikloviirihoito sekä lumehoito. Hoidot aloitettiin 72 tunnin kuluessa kasvohermon pareesista ja ne kestivät 10 päivää. Kasvolihasten toiminta oli kolmen kuukauden kuluttua korjaantunut predinisolonia saaneista potilaista 83 %:lla ja vain 63,6 %:lla potilaista, jotka eivät saaneet prednisolonia. Asikloviiriryhmässä toipuneita oli 71,2 %, mutta ei-asikloviiriä saaneiden ryhmissä 75,7 %. Sekä prednisoloni- että asikloviirihoidon saaneista toipuneita oli kolmen kuukauden kuluttua 79,7 % ja 9 kuukauden kuluttua 92,7 %.

Jaana Suhonen

Setuksimabi suolistosyövän hoitoon

Epidermaalinen kasvutekijäreseptori (EGFR) on usein monistunut suolistosyöpäsoluissa. Setuksimabi on EGFR:n vasta-aine, ja sitä voidaan käyttää suolistosyövän hoitoon. Tässä tutkimuksessa oli mukana 572 potilasta, joilla oli etäpesäkkeinen suolistosyöpä ja kaikki olivat saaneet parhaat tunnetut suolistosyövän lääkehoidot. Potilaat satunnaistettiin saamaan setuksimabia tai oireenmukaista hoitoa. Setuksimabia saaneiden potilaiden elinaika oli tilastollisesti merkittävästi pidempi (6,1 kk vs. 4,6 kk). Osittainen hoitovaste todettiin 8 %:lla setuksimabia saaneista potilaista. Setuksimabi aiheuttaa osalle potilaista ihottumaa. Tässäkin tutkimuksessa ihottuman saaneet potilaat saivat muita paremman hoitovasteen.

Sirkku Jyrkkiö

Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoito hakee rajojaan

Vajaatoiminnan tahdistinhoidon aiheena on nykyisin vaikeaoireinen sydämen vajaatoiminta yhdistyneenä selvään vasemman kammion pumppaustoiminnan häiriöön (ejektiofraktio alle 35 %) ja leveään (yli 120 ms) QRS-kompleksiin. Tällöin tahdistinhoito on usein erinomaisen tehokas ja parantaa elämänlaadun ja toimintakyvyn ohella myös potilaan ennustetta tavanomaiseen vajaatoiminnan lääkehoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Laihdutuslääkkeestä myös vakavia sivuvaikutuksia

Lääkehoitoa voidaan käyttää laihduttamisen tukena kansainvälisten suositusten mukaan henkilöille, joiden painoindeksi on yli 30. Mikäli henkilöllä on jokin lihavuuteen liittyvä lisäsairaus, lääkehoitoa voidaan käyttää myös silloin, jos painoindeksi on 27-30. Kannabinoidireseptorin selektiivinen antagonisti rimonabantti on uusin laihdutuslääke, ja se on markkinoilla myös Suomessa.

Pertti Kirkinen

Myelooman hoitoon tervetullut vaihtoehto MP-hoidon tilalle

MP:llä eli melfalaanilla ja prednisonilla on pian puolen vuosisadan ajan hoidettu niitä myeloomapotilaita, jotka eivät sovellu intensiivihoitoon, mutta jotka tarvitsevat hoitoa. Keskimääräinen elinaika hoidon alusta on kolmisen vuotta. MP:n asema atoksisena mutta heikkotehoisena hoitona on ollut dogmaattinen varsinkin iäkkäiden potilaiden kohdalla, ja uudet lääkkeet, talidomidi, lenalidomidi ja bortetsomibi, tarjoavat tehokkaampaa hoitoa.

Robert Paul

Pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman induktiohoito on tehokasta

Pään ja kaulan alueen syövistä yli puolet on paikallisesti laajalle levinneitä (Stage III-IV). Viiden vuoden seurannan jälkeen potilaista on elossa alle 20 %. Tämänkin leikkauskelvottoman syövän hoitoon on kipeästi kaivattu uusia tehokkaampia hoitoja.

Sirkku Jyrkkiö

Ei chiliä pukamaleikkauksen jälkeen

Mausteisten ruokien ja etenkin chilin (Capsicum annuum) on epäilty pahentavan anorektaalisia tauteja, kuten anaalifissuuroita ja peräpukamia. Tieteellistä näyttöä tälle ei kuitenkaan ole esitetty, joskin aurinkokuivatun chilin tiedetään sisältävän kapsikaiinia ja dihydrokapsikaiinia, jotka puolestaan ovat ruoansulatuskanavalle toksisia ja lisäävät suolen motiliteettia aiheuttaen usein ripulia.

Tom Scheinin

Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa

Sydän- ja verisuonitautien riskiä on arvioitu kaavoilla, jotka perustuvat 1970-luvulla Framinghamissa tehtyyn riskitekijätutkimukseen tai eurooppalaiseen SCORE-aineistoon. Johonkin väestöön perustuva riskin laskukaava usein joko ali- tai yliarvioi muiden väestöjen riskejä. FINRISKI-aineistosta on laskettu kaava suomalaisten riskille sairastua vakavaan sepelvaltimotautitapahtumaan tai aivohalvaukseen 10 vuoden kuluessa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Markku Peltonen, Pekka Puska

Miten astmakuolema voidaan välttää?

Astmakuolemia on viime vuosina ollut Suomessa alle sata vuodessa. Kansainvälisesti vertailtuna tämä luku on pieni.

Olli Säynäjäkangas, Timo Keistinen

Lonkan pinnoitetekonivel - vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle

Lonkan tekonivelleikkaus voidaan tehdä kokotekonivel- tai pinnoitetekonivelleikkauksena.

Ioannis Stogiannidis, Timo Puolakka, Pekka Halonen, Jorma Pajamäki, Hannu Syrjä, Yrjö T. Konttinen, Sannakaisa Virtanen, Matti U.K. Lehto

Syömishäiriöt ja nuoruusiän kehitys

Syömishäiriöt alkavat usein nuoruusiässä ja näyttävät toisaalta liittyvän ja toisaalta vaikuttavan nuoruusiän kehitykseen yhdellä tai useammalla kehityksellisellä alueella.

Jaana Ruuska, Päivi Rantanen

Sairaalalääkärien päivystys 2006

Yötyö ja raskaat ympärivuorokautiset työjaksot ovat terveysriskejä lääkärille itselleen ja saattavat heikentää annetun hoidon tasoa. Päivystystoiminnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän terveyskeskuksista sairaaloihin, on erityisesti sairaalalääkärien päivystystä ja jaksamista tarpeen seurata.

Mira Kajantie, Jukka Vänskä, Risto Avela, Mikko Kangas, Timo Kaukonen, Jorma Teittinen