AKE:n estäjien lopettamisen riskit vaikeasti muistisairailla Lääkkeillä on aina tutkittujen hyötyjen lisäksi riskejä. Asetyylikoliiniesteraasin estäjälääkkeet voivat parantaa kognitiota ja toimintakykyä sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita, mutta toisaalta aiheuttaa sydämen johtumishäiriöitä, limaisuutta ja vatsaongelmia. Missä vaiheessa sairautta niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä? Kaisu Pitkälä Lääketieteen maailmasta 35/2020 Kommentteja
CAR-T-soluilla tuloksia ja toksisuutta lymfooman hoidossa Aksikabtageenisiloleuseeli on autologinen CD19-CAR-T-soluhoito uusiutuneeseen tai hoitoon vastaamattomaan diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan. Hoitokokemukset näyttävät lupaavilta. Sirkku Jyrkkiö Lääketieteen maailmasta 35/2020 Kommentteja
Sukupuoli vaikuttaa sepelvaltimotaudin oireisiin Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet miesten ja naisten sepelvaltimotaudin vaikeusasteessa, oireissa ja vaaratekijöissä merkittäviä eroja. Laajassa tutkimuksessa naisilla on enemmän rintakipuja mutta vähemmän sepelvaltimoahtaumia kuin miehillä silloinkin, kun kuvantamistutkimukset viittasivat merkittävään sydänlihasiskemiaan. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 35/2020 Kommentteja
Kroonisen lymfaattisen leukemian parantunut ennuste Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon suunnattujen lääkkeiden esiinmarssi on ollut varsin näyttävää viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Solunsalpaajahoitojakin listalla edelleen on, mutta päähuomion ovat vieneet vasta-aineet sekä tablettimuotoon puristetut, täsmällisemmät valmisteet. Hinta huomioiden olisi suotavaakin, että hoito näkyy myös ennusteluvuissa. Marko Vesanen Lääketieteen maailmasta 35/2020 Kommentteja
Lapsen pyelonefrittiin tehoaa lyhyempikin antibioottikuuri Perinteisesti lasten pyelonefriittejä on hoidettu pitkillä antibioottikuureilla. Yksilötasolla niihin liittyy lisääntynyt haittavaikutusten sekä moniresistenttien bakteerien kehittymisen riski. Tutkimuksessa tauti parani yhtä hyvin 8 päivän kuin 11 päivän antibioottikuurilla. Nina Kaseva Lääketieteen maailmasta 35/2020 Kommentteja
Rekisteritietoa seurantaan: 65 vuotta täyttäneiden hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Jatkuvuus väheni Suomessa vuosien 2015–2018 aikana käynneissä lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Tuuli Suomela, Ismo Linnosmaa Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 35/2020 Kommentteja
Pahanlaatuiset kasvaimet haavojen taustalla Koepala tulisi ottaa jokaisesta haavasta, joka on epätyypillinen tai ei vastaa standardihoitoon 4–12 viikon sisällä. Kirsi Isoherranen, Heli Lagus, Anne Keinonen, Sari Koskenmies, Leea Ylitalo, Meri Övermark, Sari Pitkänen Katsausartikkeli 35/2020 Kommentteja
Tyypin 2 diabeteksen nykyhoito Tauti on ilmiasultaan varsin heterogeeninen. Leo Niskanen, Merja K. Laine Katsausartikkeli 35/2020 Kommentteja
Kirjojen ystävä väittelee muistisairauden neuropsykiatrisista oireista Kiireettömät aamut kirjastossa ja mahdollisuus luvan kanssa hautautua kirjoihin ja artikkeleihin. Väitöskirjan tekeminen toi kirjoja ja kirjastoja rakastavalle yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Hanna-Maria Roitolle mieluisia taukoja arkityöhön. Anne Seppänen Väitös 35/2020 Kommentteja
COVID-19 muuttaa ajatteluamme pandemioihin varautumisesta Pandemiaan varautumisessa keskeisiä ovat useaan skenaarioon perustuva suunnitelma, kirjoittaa Petri Ruutu. Petri Ruutu Pääkirjoitus, tiede 35/2020 Kommentteja
Varhaislapsuuden koirakontaktit voivat vähentää lasten hengitystieinfektioita Lapset myös sairastivat vähemmän korvatulehduksia ja tarvitsivat harvemmin antibiootteja, jos perheessä oli koira. Ulla Toikkanen Uutiset 25.8.2020 Kommentteja
Antibiootit vaikuttavat sylkeen Runsas antibioottien käyttö lapsena vaikuttaa syljen bakteerikantaan. Minna Pihlava Uutiset 24.8.2020 Kommentteja
Taaperoikäisen ruutuajalla yhteys autismikirjon häiriön kaltaisiin oireisiin Terveen taaperon tulisi leikkiä ja liikkua, ei viettää aikaa ruudun äärellä. Yhdysvaltalaisessa kohorttitutkimuksessa todettiin yhteys varhaislapsuuden ruutuajan ja myöhemmin ilmenevien autismikirjon häiriön kaltaisten oireiden välillä (neurokognitiiviset puutteet, aistipoikkeavuudet, kielenkehityksen vaikeudet). Vastaava yhteys liittyi vähäiseen huoltajan ja lapsen yhteisleikkiin. Nina Kaseva Lääketieteen maailmasta 34/2020 Kommentteja
Ääriajattelu ja psykiatriset häiriöt Brittiläinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, onko ääriajattelu yhteydessä psykiatrisiin häiriöihin, joita kyettäisiin ehkäisemään ja hoitamaan. Tero Taiminen Lääketieteen maailmasta 34/2020 Kommentteja
Hauraiden vanhusten lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää turvallisesti Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä on määritelty useilla kriteereillä, joista Beersin kriteerit sekä STOPP/START-kriteerit ovat eniten käytettyjä. Näistä jälkimmäisten on arvioitu soveltuvan paremmin eurooppalaiseen käyttöön. Irlannissa tutkittiin, voiko modifioitua STOPPFrail-kriteeristöä käyttämällä turvallisesti vähentää akuutissa sairaalahoidossa olevien, vaikeasti gerasteenisten potilaiden lääkitystä. Kaisu Pitkälä Lääketieteen maailmasta 34/2020 Kommentteja
Avioeron todennäköisyys kasvaa, kun lasten syntymäväli lyhenee Lasten lyhyen syntymävälin todettiin suomalaisessa rekisteritutkimuksessa olevan yhteydessä avioeron todennäköisyyteen. Kaarin Mäkikallio Lääketieteen maailmasta 34/2020 Kommentteja
Vakaan sepelvaltimotaudin hoito on entistä konservatiivisempaa Potilailla ja lääkäreillä on usein liian optimistisia käsityksiä kajoavien hoitojen ennustehyödyistä. Laaja satunnaistettu tutkimus osoittaa, ettei varhainen pallolaajennus tai ohitusleikkaus yleensä paranna vähäoireisen kroonisen sepelvaltimotaudin ennustetta. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 34/2020 Kommentteja
Traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas akuutin vuodon hoidossa Riippumatta siitä, kuinka suuressa hengenvaarassa potilas on, traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas lääke annettuna kolmen tunnin kuluessa vammasta tai vuodon alkamisesta. Käytön aiheen tulisi olla ennemmin vuodon ehkäisy kuin vaikean koagulopatiasta johtuvan vuodon hoito. Ritva Jokela Lääketieteen maailmasta 34/2020 Kommentteja
Omailmoitusjakson pidentämisen yhteys kuntatyöntekijöiden sairauspoissaoloihin Kustannusvaikutukset olisi hyvä selvittää. Johanna Kausto, Kaisa Reuna, Jaana I. Halonen, Tuula Oksanen, Leena Kaila-Kangas, Mika Kivimäki, Jenni Ervasti Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 34/2020 Kommentteja
Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi Jäsen Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi Valtuuskunta päätti kevätkokouksessaan liiton strategiasta vuosille 2025–2027. Avoin artikkeli
Koulutusmäärät kirvoittivat keskustelua valtuuskunnassa Jäsen Koulutusmäärät kirvoittivat keskustelua valtuuskunnassa Erityisen huolissaan oltiin opetuksen laadusta. Avoin artikkeli
Pekka Puska: Tämä on rikollista toimintaa Terveydenhuolto Pekka Puska: Tämä on rikollista toimintaa Somessa leviää lääkkeen valemainos. Avoin artikkeli
Useat alueet harkitsevat lisärahoituksen hakemista Terveydenhuolto Useat alueet harkitsevat lisärahoituksen hakemista Lääkärilehden selvityksen mukaan ainakin kolme hyvinvointialuetta aikoo hakea lisärahaa ministeriöltä ja kuusi harkitsee. Avoin artikkeli
Nuoren oma päätösvalta ei ole yksiselitteinen Terveydenhuolto Nuoren oma päätösvalta ei ole yksiselitteinen – Humalainen alaikäinen ei kykene päättämään itse hoidostaan, eikä siitä, kerrotaanko vanhemmille, sanoo Elina Hermanson. Avoin artikkeli
Alzheimer-diagnoosi edellyttää proteiinikertymien osoittamista Tiede Alzheimer-diagnoosi edellyttää proteiinikertymien osoittamista Merkkiaineiden tutkimatta jättäminen on perusteltua vain poikkeustapauksessa, kirjoittavat Eino Solje ja Johanna Krüger.