Aikuisten sepsiksen diagnostiikka ja hoito

•Vuonna 2016 uudistetun määritelmän mukaan sepsis on tila, jossa infektio on aiheuttanut elinhäiriöitä.

Esa Rintala, Sari Karlsson

ALS-potilaan monimuotoiset oireet

•Amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS) liittyy monia erityisongelmia, jotka vaativat moniammatillista ­arviointia ja hoitoa.

Johanna Palmio, Hannu Laaksovirta

Lasten perusterveydenhuollon valintaVanhempien odotukset ja perustelut

Lähtökohdat

Liisa Häikiö, Liina Sointu, Turo-Kimmo Lehtonen, Lina van Aerschot

Sivuonteloiden natiiviröntgenkuvia otetaan liikaa

Suomessa otetaan runsaasti nenän ja sivuonteloiden (NSO) röntgenkuvia akuutin märkäisen sivuontelotulehduksen diagnosoimiseksi, vuonna 2011 noin 13 kuvaa tuhatta asukasta kohti (1,2). Nenän ja sivuonteloiden sairaudet ovat yleisiä, natiiviröntgenkuvien saatavuus on hyvä ja kustannukset melko pienet.

Annika Luukkainen, Antti Markkola, Maija Hytönen, Sanna Toppila-Salmi

Uutta tietoa lisäkilpirauhasen liikatoiminnan hoidosta

Studies on current topics in the management of primary hyperparathyroidism

Eeva Ryhänen

Rasvakudoksen tuottamat hormonit yhteydessä verisuonen seinämän muutoksiin

Adiponectin and leptin and their associations with cardiovascular risk factors and markers of subclinical atherosclerosis in young adults

Liisa Saarikoski

Kroonisen munuaisvaurion riskitekijät munuaisensiirron saaneilla lapsilla

Biomarkers of chronic allograft injury in children after renal transplantation

Jenni Miettinen

Lapsivesinäytteiden avulla lisätietoa piilevästä kohtutulehduksesta

Amniotic fluid biomarkers in the diagnosis of intra-amniotic infection in preterm singleton pregnancies: Association with microbial invasion of the amniotic cavity and histologic chorioamnionitis

Tarja Myntti

Uutta tietoa rintasyövän mikrometastaasien ja kasvainsolujen malignista luonteesta

Small sentinel node metastases – displaced epithelium or malignant cells

Leena Strien

Traumarekisteri soveltuu vammautuneen potilaan hoidon laadunarvioon

Trauma registry in assessing severely injured patients' treatment and outcome at a tertiary trauma centre

Tuomas Brinck

Uusi muistisairauden ­riskitekijä

Viime vuosina on havaittu verisuonitautien riskitekijöiden olevan samassa mitassa myös Alzheimerin taudin riskitekijöitä. Monet aivojen hapen tai ravinnon saantia heikentävät tai niitä vaurioittavat tekijät, kuten kohonnut verenpaine, insuliiniresistenssi, hyperlipidemia, liikkumattomuus, tupakointi tai epäterveellinen ruokavalio lisäävät riskiä sairastua muistisairauteen. Nyt Yhdysvalloissa selvitettiin uniapnean merkitystä muistisairauden ilmaantumisessa.

Kaisu Pitkälä

Iäkkäitä rintasyöpäpotilaita on liian harvoin kliinisissä tutkimuksissa

Väestön vanhetessa syöpäsairaudet yleistyvät. Näyttöön perustuvan lääketieteellisen hoidon linjaukset perustuvat kliinisiin tutkimuksiin, mutta valitettavasti yli 65-vuotiaita potilaita on edelleen satunnaistetuissa tutkimuksissa vain vähän. Amerikkalaisissa rintasyöpätutkimuksissa yli 64-vuotiaita tutkittavia on alle 20 % ja yli 69-vuotiaita alle 10 %. Iäkkäiden potilaiden määrä kliinisissä tutkimuksissa on lisääntynyt vain vähän viime vuosien aikana.

Sirkku Jyrkkiö

Yksinkertainen apukeino keuhkoahtaumapotilaan kuntoutukseen

Keuhkoahtaumataudin liikunnallinen kuntoutus on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa. Lähes samaan tulokseen voi päästä yksinkertaisemmin. Suomessakin on olemassa keuhkoahtaumapotilaan liikuntaopas ja askelmittareita älypuhelimissa. Siinä on kaikki mitä tarvitaan.

Heikki Ekroos

Masennus altistaa rintasyöpäpotilaan alihoidolle

Masennusta sairastaneiden naisten rintasyövän hoidosta tingitään liian usein ja hoitotulokset saattavat jäädä sen takia huonommiksi, todetaan Tanskassa tehdyssä rekisteritutkimuksessa.

Sirkku Jyrkkiö

Sappirakon poisto voi auttaa idiopaattiseen haimatulehdukseen

Suomessa noin 70 % haimatulehduksista johtuu alkoholin pitkäaikaisesta liiallisesta käytöstä ja 10–20 % sappikivitaudista. Haimatulehduksen etiologian selvittely on tärkeää, koska sappiperäisen haimatulehduksen syyn poisto – siis laparoskooppinen kolekystektomia – on tärkeää. Harvinaisia haimatulehduksen syitä on monia, mutta edelleenkään noin 10 %:lla potilaista tarkkaa etiologiaa haimatulehdukselle ei saada selville; tällöin potilaalla on idiopaattinen haimatulehdus. Suurin osa näistä tapauksista johtunee kuitenkin pienistä sappikivistä joko sapenjohtimessa tai sappirakossa, mutta kiviä ei vain saada kaikukuvauksessa esiin.

Hannu Paajanen

Lasten ruoka-allergia – oireista patomekanismeihin

Ruoka-allergiaan liittyviä immunoglobuliini E (IgE) -välitteisiä iho-oireita ovat mm. akuutti nokkosihottuma, angioedeema, ihon lehahdukset ja kutina. Atooppisen ihottuman paheneminen voi tapahtua IgE-välitteisesti tai viivästyneillä mekanismeilla. 

Sami Remes, Petri Kulmala

Urtikaria – tavallinen syy lasten päivystyskäynteihin

Urtikarian taustalla on usein hengitystieinfektio. Ihottuman voi laukaista myös ruoka-aine tai kosketus.

Kimmo Halt, Päivi Tossavainen, Teija Dunder

Esimerkkinä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Mitä EVO-rahoituksella on saatu aikaan?

Kolmen miljoonan euron EVO-rahoitus 153 tutkimushankkeelle tuotti 1 899 kansainvälistä ja 83 kotimaista julkaisua sekä 92 väitöskirjaa kuutena seurantavuonna Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkijoiden ­tuottavuudessa oli suuria eroja. Väitöskirjaprojektit valmistuivat todennäköisemmin suurissa kuin pienissä tutkimusryhmissä. Tutkimus-EVO on etenkin väitöskirjaprojektien ja pienten tutkimusryhmien keskeinen ­rahoituslähde. Rahoituksen tuottavuutta on aiemmin tutkittu hyvin vähän.

Milla Mukka, Minna Kaila, Matti Salo

Kalliit myeloomalääkkeet käyttöön – mutta miten?

Myelooma on toiseksi yleisin hematopoieettinen syöpä ja se on käytännössä parantumaton. Viime vuosikymmeninä autologinen kantasolujen siirto ja uudet lääkkeet ovat kuitenkin pidentäneet selvästi elinaikaa. Ensin perinteisten solunsalpaajien rinnalle tulivat vaikutusmekanismiltaan uudenlaiset proteasomin estäjä bortetsomibi ja immunomodulatorinen lenalidomidi (1). Viime vuosina on hyväksytty kuusi uutta lääkettä uusiutuneen myelooman hoitoon. Proteasomin estäjä karfiltsomibi (2) sekä vasta-aineet elotutsumabi (3) ja daratumumabi (4,5) annetaan laskimoon. Suun kautta otettavat pomalidomidi, panobinostaatti ja iksatsomibi odottavat korvattavuuspäätöstä.

Raija Silvennoinen, Esa Jantunen

Allergia menee ihoon ja henkeen

Teema-artikkeli kokoaa Lääkärilehdessä äskettäin julkaistut artikkelit allergiasta ja sen hoidosta.