1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Alkoholi ja imetys
Alkuperäis­tutkimus 36/2007 vsk 62 s. 3161 - 3165

Alkoholi ja imetys

Lähtökohdat

Alkoholin käytöstä imetyksen aikana annetaan ristiriitaista tietoa. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tietoa annetaan ja mikä olisi tutkimukseen perustuva tieto.

Menetelmät

Systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin Medlinesta, lääkärin tietokannoista sekä kurssikirjoista. Lisäksi haastateltiin 18:aa lastenneuvoloiden terveydenhoitajaa eri puolilta Suomea sekä 23:ta Tampereelta valmistuvaa lääkäriä. Haastatteluaineistot analysoitiin käyttäen laadullisia menetelmiä.

Tulokset

Tutkimukseen perustuva tieto alkoholin käytöstä ja sen vaikutuksista imetyksen aikana on vähäistä. Aihetta käsitellään vain harvoissa oppikirjoissa. Terveydenhoitajien antamat ohjeet kehottavat pääosin äitejä pidättymään täysin alkoholin käytöstä imettämisen aikana. Valmistuvien lääkärien ohjeet ovat sallivampia, etenkin jos lääkärin työ- tai elämäntilanne on edellyttänyt asiaan perehtymistä.

Päätelmät

Imettävän äidin satunnainen, kohtuullinen alkoholin käyttö ei ole este imetykselle. Sen sijaan säännöllistä ja etenkin humalajuomista tulisi välttää lapsen hoidon laiminlyönnin takia. Neuvonnan tulisi olla yksilöllistä ja huomioida kunkin äidin tilanne. Terveydenhuollon eri ammattiryhmien tulisi omaksua yhtenäiset neuvontakäytännöt. Tämän toteuttamiseksi tieto ja ohjeet alkoholin käytöstä imetyksen aikana tulisi löytyä ammattikirjallisuudesta ja sisältyä terveydenhuollon ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten opetusohjelmiin.

Suomessa alkoholin käytöstä lapsen imetysvaiheen aikana ollaan pääsääntöisesti kahta eri mieltä. Osa kannattaa täydellistä pidättymistä alkoholista imetyksen aikana, mutta osa sallisi äidille alkoholinkäytön, kunhan hän pystyy hoitamaan lasta. Kaikkiaan aihepiiriin liittyvää tietoa on meillä hyvin vähän, esim. alkoholia koskevan Käypä hoito -suosituksenkaan (11 Salaspuro M, Alho H, Autti-Rämö I ym. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2005;121:788-803.) ensimmäisestä versiosta sitä ei löytynyt.

Halusimme selvittää millaisia kannanottoja alan kirjallisuudesta ja oppikirjoista löytyy alkoholin käytöstä imetyksen aikana, minkälaista neuvontaa lastenneuvoloissa annetaan imettävälle äidille sekä millaista neuvontaa valmistuvat lääketieteen kandidaatit antaisivat, eli mikä on nykyisestä opetuksesta mieleen jäänyt anti.

Tutkimusaineisto

Aineisto koostuu ensinnäkin systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, jossa tarkastellaan pääasiassa alkoholin vaikutuksia imetykseen ja lapseen. Toiseksi tarkastellaan niitä ohjeita ja suosituksia, joita ammattikirjallisuus ja neuvolat sekä valmistuvat lääkärit antavat imettäville äideille alkoholin käytöstä.

Tieteellinen tieto

Kirjallisuushaku suoritettiin käyttäen Pubmed/Medline-tietokantaa. Termeinä toimivat "Alcoholic beverages or alcoholism or ethanol and breast feeding". Haku tuotti yhteensä 64 artikkelinimikettä. Näistä otettiin abstraktin perusteella tarkemmin tarkasteltavaksi 16 ja lisäksi kaksi artikkelia, jotka löytyivät em. artikkelien viitteistä (2-19). Maidon erittymisen fysiologian osalta käytettiin alan oppikirjaa (2020 Guyton ja Hall, toim. Textbook of Medical Physiology. Philadelphia, PA: Saunders 2006.). Tarkasteltavia tietolähteitä kertyi näin ollen 19.

Ammattikirjallisuus

Tarkasteltavaksi otettiin yleisimmät opiskelijoiden ja ammattihenkilöstön käyttämät oppikirjat, joiden aiheisiin olettaisi alkoholin ja imetyksen sisältyvän, eli naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, päihdelääketiede ja yleislääketiede (2121 Ylikorkala O, Kauppila A, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Duodecim 2004.,2222 Petäjä J, Siimes M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Duodecim 2004.,2323 Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim 2003.,2424 Kumpusalo E, Ahto M, Eskola K, Keinänen-Kiukaanniemi S, Kosunen E, Kunnamo I, Lohi J, toim. Yleislääketiede. Helsinki: Duodecim 2005.). Neuvolatyöhön liittyvästä kirjallisuudesta valittiin lääketieteen opiskelijoille suositeltava kirjallisuus (2525 Simell O, toim. Neuvolakirja. Orion Oy 1997.,2626 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2004:14.). Nämä kirjat myös yleensä löytyvät ammattihenkilöstöltä työpaikoilta. Kukin kirja käytiin läpi systemaattisesti etsien tietoa alkoholista ja imetyksestä.

Sähköisten tietolähteiden osalta otettiin tarkasteltavaksi Lääkärin ja Sairaanhoitajan tietokannat (www.terveysportti.fi). Tämä on ammattilaisille suunnattu sivusto, josta löytyy kattavasti tietokantoja, mm. alan lehdet, kirjat ja katsaukset, kuten esimerkiksi Lääkärin käsikirja, Sairaanhoitajan käsikirja, Käypä hoito-katsaukset, Aikakausikirja Duodecim, Suomen Lääkärilehti ja näytönastekatsaukset. Hakusanana käytettiin sanayhdistelmää alkoholi ja imetys.

Neuvoloiden ohjeistus

Terveydenhoitajien neuvoloissa antama ohjeistus selvitettiin 18 terveydenhoitajalle tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyyn valittiin 18 neuvolaa viidestä suuresta kaupungista eri puolilta Suomea. Kohdekaupungit ovat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Rovaniemi. Neuvolat otettiin satunnaisesti joko puhelinluettelosta tai internetistä kunkin kaupungin kotisivulta löytyvien yhteystietojen perusteella seuraavasti: Helsingistä, Tampereelta ja Turusta kustakin neljä, Oulusta ja Rovaniemeltä kolme lastenneuvolaa. Kunkin neuvolan yhdeltä terveydenhoitajalta kysyttiin mikä on hänen antamansa ohje imettävälle äidille alkoholin käytöstä imetyksen aikana. Kaikille, joille löytyi suora sähköpostiosoite, esitettiin kysymys sähköpostitse ja muille puhelimitse.

Opiskelijoiden tiedot

Samaa kysyttiin Tampereen yliopistosta valmistuvilta lääketieteen opiskelijoilta. Sähköinen kysely tehtiin koko kurssille (n = 86 ), joista yhden uusintakyselyn jälkeen vastasi 23.

Menetelmät

Kirjallinen materiaali käytiin läpi systemaattisesti.

Haastatteluaineistot analysoitiin luokittelemalla vastaukset kolmeen ryhmään sen mukaan, miten kielteinen tai myönteinen lopullinen kannanotto oli (täysin kielteinen, rajoituksin salliva, täysin salliva) sekä tarkasteltiin millaisia perusteluja eri ryhmissä esitettiin kannanotolle (oma työkokemus, oma lapsi, tietoperustelu).

Tulokset

Tieteellinen kirjallisuus

Aivolisäkkeestä erittyvät prolaktiini ja oksitosiini ovat keskeisimmät imetykseen liittyvät hormonit. Prolaktiini yhdessä mm. estrogeenin ja progesteronin kanssa viimeistelee rintarauhasen tuottamaan maitoa raskauden loppupuolella. Synnytyksen jälkeen hormonaalinen ympäristö muuttuu ja rintarauhanen on valmis maidon eritykseen prolaktiinin vaikutuksesta. Myös imetyksen ylläpidossa on prolaktiinilla tärkeä rooli. Imeminen lisää prolaktiinin eritystä äidin aivolisäkkeestä, joka taas saa rintarauhasen muodostamaan uutta maitoa ennen seuraavaa syöttöä. Näin ollen prolaktiinin eritys on riippuvainen imemishalusta. Nälkäinen lapsi saa enemmän maitoa. Oksitosiini supistaa rintatiehyitä ja puristaa jo rinnassa olevan maidon ulos rinnasta. Imemisen aiheuttaman stimuluksen vaikutuksesta aivolisäkkeestä vapautuu oksitosiinia, joka kulkeutuu rintarauhaseen (2020 Guyton ja Hall, toim. Textbook of Medical Physiology. Philadelphia, PA: Saunders 2006.).

Vielä nykyisinkin useissa kulttuureissa uskotaan alkoholin lisäävän maidon tuotantoa. Esimerkiksi Meksikossa kannustetaan nauttimaan mietoa alkoholipitoista Agave atrivirens -kasvin käynyttä mehua, ns. "pulqueta", kaksi litraa päivässä imetyksen ajan. Kaliforniassa asuvien aasialaisten naisten on tapana syödä viinissä uitettuja yrttejä (1414 Mennella JA. Alcohol's effect on lactation. Review. Alcohol Res Health 2001;25:230-4.). Saksassa mallasolutta on pidetty taikaeliksiirinä. 1800-luvun loppupuolella suuri yhdysvaltalainen panimo tuotti mallasravinnejuomaa. Tämä mieto olut sisälsi ohraa, mallasta ja humalaa. Sitä myytiin apteekeissa ja lääkärit määräsivät sitä raskaana oleville ja imettäville äideille sekä heidän lapsilleen ravintojuomaksi (1414 Mennella JA. Alcohol's effect on lactation. Review. Alcohol Res Health 2001;25:230-4.). Argentiinalaisille imettäville äideille tehty haastattelututkimus osoitti, että noin neljäsosalle oli lääkäri neuvonut alkoholin käyttöä imetyksen aikana. Noin puolet oli saanut alkoholimyönteistä ohjeistusta sukulaisilta ja ystäviltä (1919 Pepino MY, Mennella JA. Advice given to women in Argentina about breast-feeding and the use of alcohol. Rev Panam Salud Publica 2004;16:408-14.). Tutkimustulokset alkoholin mahdollisesta prolaktiinin eritystä lisäävästä vaikutuksesta ovat ristiriitaisia ja ne on pääosin tehty eläinkokeissa sekä kliinisissä tutkimuksissa naisille, jotka eivät imetä. On myös jonkin verran näyttöä siitä, että eräs ohran polysakkaridi, ei alkoholi, olisi prolaktiinia lisäävä aine (1818 Koletzko B, Lehner F. Beer and breastfeeding. Review. Adv Exp Med Biol 2000;478:23-8.).

Imettävien äitien veren alkoholipitoisuus ei nouse niin nopeasti eikä yhtä korkealle tasolle kuin ei-imettävien. Tämän on arveltu johtuvan mm. etanolin jakautumisesta imettävien äitien elimistön suurempaan vesimäärään (88 da Silva VA, Malheiros LR, Moraes-Santos ym. Ethanol pharmacokinetics in lactating women. Braz J Biol Res 1993;26:1097-103.). Alkoholi siirtyy diffundoitumalla rintamaitoon, jonka pitoisuus seuraa täten veren alkoholipitoisuutta (88 da Silva VA, Malheiros LR, Moraes-Santos ym. Ethanol pharmacokinetics in lactating women. Braz J Biol Res 1993;26:1097-103.). Alkoholi ei siis varastoidu maitorauhasiin; kun alkoholia ei ole veressä, ei sitä ole rintamaidossakaan (44 Lawton ME. Alcohol in breast milk, Aust NZ J Obstet Gynaecol 1985;25:71-3.). Rintamaidon puhdistuminen riippuu käytetystä alkoholimäärästä ja henkilön painosta (1212 Ho E, Collantes A, Kapur BM, Moretti M, Koren G. Alcohol and breast feeding: calculation of time to zero level in milk. Biol Neonate 2001;80:219-22.).

Alkoholin on arveltu vaikuttavan maidon ominaistuoksuun ja lapsen imemishaluihin (99 Mennella JA. Infants' suckling responses to the flavor of alcohol in mothers' milk. Alcohol Clin Exp Res 1997;21:581-5.). Tuoksumuutos on suurimmillaan 30-60 minuuttia juomisesta, mikä on yhteydessä alkoholin huippupitoisuuteen maidossa. Imetyksen alussa vauvat nauttivat halukkaasti alkoholipitoista maitoa, mutta kokonaismäärä jää pienemmäksi kuin jos maito on alkoholitonta (66 Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5.). Vauvojen on todettu korvaavan menetetty kokonaismäärä imemällä halukkaammin sitten, kun maidossa ei enää ole alkoholia (1313 Mennella JA. Regulation of milk intake after exposure to alcohol in mothers' milk. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:590-3.).

Vauvan maksa ei metaboloi alkoholia yhtä tehokkaasti kuin aikuisen (44 Lawton ME. Alcohol in breast milk, Aust NZ J Obstet Gynaecol 1985;25:71-3.). Ensimmäisinä elinviikkoina metaboliateho on noin puolet aikuisen tehosta johtuen alkoholidehydrogenaasin heikosta aktiivisuudesta (33 Abel EL. Pharmacology of alcohol relating to pregnancy and lactation. Buffalo: Plenum Press 1984;29-45.). Aikuisen suolistossa tapahtuu ravintoaineiden käymistä ja mikrobien käynnistämää etanolituotantoa. Tutkimalla ulostenäytteistä glukoosin käymistä on todettu, että vauvalla tämä toiminta alkaa vasta vajaan neljän kuukauden ikäisenä (1111 Wolin MJ, Yerry S, Miller TL, Zhang Y, Bank S. Changes in production of ethanol, acids and H2 from glucose by the fecal flora of a 16- to 158-d-old breast-fed infant. J Nutr 1998;128:85-90.).

Rintamaitoon lisätyn erittäin vähäisen alkoholimäärän (0,032 g/dl) on arveltu vähentävän vauvan unessaoloaikaa ja aktiivisen unen määrää sekä lyhentävän pisintä unijaksoa (1010 Mennella JA, Gerrish CJ. Effects of exposure to alcohol in mother's milk on infant sleep. Pediatrics 1998;101:E2.). Aktiivinen uni lisääntyy, kun rintamaidossa ei ole enää alkoholia (1515 Mennella JA, Garcia-Gomez PL. Sleep disturbances after acute exposure to alcohol in mothers' milk. Alcohol 2001;25:153-8.). Päiväunirytmiin on alkoholilla samanlaisia vaikutuksia: vauva nukkuu lyhyempiä unijaksoja ja näiden jaksojen määrät lisääntyvät (66 Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5.). Imetysaikana alkoholille altistettujen vauvojen kasvun suhteen on ristiriitaista tietoa. Eroja verrokkeihin ei havaittu tutkimuksessa, jossa äidit nauttivat 1-2 litraa 3-prosenttista alkoholia (noin 2-4 ravintola-annosta) päivässä jo raskauden aikana (77 Flores-Huerta S, Hernandes-Montes H, Argote RM, Villapando S. Effects of ethanol consumption during pregnancy and lactation on the outcome and postnatal growth of the offspring. Ann Nutr Metab 1992;36:121-8.). Toisessa tutkimuksessa lasten koko viisivuotiaana poikkesi normaalista (1717 Backstrand JR, Goodman AH, Allen LH, Pelto GH. Pulque intake during pregnancy and lactation in rural Mexico: alcohol and child growth from 1 to 57 months. Eur J Clin Nutr 2004;58:1626-34.). Henkisen kehityksen häiriöitä ei todettu tutkimuksessa, jossa äiti nautti noin 30 ml etanolia päivässä (runsaat kaksi ravintola-annosta) kolmen kuukauden ajan lapsen syntymän jälkeen (55 Little RE, Anderson KW, Ervin CH, Worthington-Roberts, Clarren SK. Maternal alcohol use during breast-feeding and infant mental and motor development at one year. N Engl J Med 1989;321:425-30.). Motorisen kehityksen osalta on jonkin verran ristiriitaisia tuloksia, joskaan pienten alkoholimäärien ei varmuudella voida sanoa johtavan näihin häiriöihin (55 Little RE, Anderson KW, Ervin CH, Worthington-Roberts, Clarren SK. Maternal alcohol use during breast-feeding and infant mental and motor development at one year. N Engl J Med 1989;321:425-30.,1616 Little RE, Northstone K, Golding J; ALSPAC Study Team. Alcohol, breastfeeding, and development at 18 months. Pediatrics 2002;109:E72.) Kuriositeettina mainittakoon, että 50 ravintola-annosta viikossa juovan imettävän äidin 4-kuukautiselle tyttövauvalle oli kehittynyt Cushingin tautia muistuttava oireyhtymä. Laboratoriolöydöksinä löytyi veren suurentunut glukoosi- ja kortisolipitoisuus. Äiti lopetti juomisen imetyksen aikana. Tämän myötä vauvan kasvu lähti nousuun ja fyysinen olemus palautui normaaliksi (22 Binkiewicz A, Robinson MJ, Senior B. Pseudo-Cushing syndrome caused by alcohol in breast milk. J Pediatr 1978;93:965-7.).

Ammattikirjallisuus

Ammattikirjallisuudesta löytyi erittäin niukasti tietoa alkoholin käytöstä imetysaikana (taulukko 1Taulukko 1. Ammattikirjallisuudesta löytyvä ohjeistus alkoholin vaikutuksesta imetykseen. Taulukko 2. Terveydenhoitajien ohjeistus alkoholin käytöstä imetyksen aikana. Taulukko 3. Lääketieteen opiskelijoiden ohjeistus alkoholin käytöstä imetyksen aikana.). Ainoastaan Neuvolakirjan ja Sosiaali- ja terveysministeriön opas sisälsivät ohjeistuksen.

Lue myös

Käytännön neuvontatyö

Neuvoloiden terveydenhoitajien ohjeistus alkoholin käytöstä imetyksen aikana on koottu taulukkoon 2. Valtakunnallisesti neuvonta oli varsin yhteneväistä ja myös kunkin kaupungin sisällä samansuuntaista, rajoittavaa. Joistakin vastauksista ilmeni sallivampi asenne yksityishenkilönä, mutta terveydenhoitajan rooli edellytti vastaajia kehottamaan äitejä pidättymään kokonaan alkoholin käytöstä.

Lääketieteen opiskelijoiden tiedot

Neljällä vastanneella oli omakohtaista kokemusta lapsen imettämisestä. Kolme vastanneista ilmoitti työskennelleensä neuvolassa. Yhdellä oli sekä työ-, että omakohtaista kokemusta alkoholista ja imetyksestä. Vastanneista viisi suhtautui täysin kielteisesti alkoholin käyttöön imetyksen aikana, 17 katsoi, että alkoholia voi imetyksen aikana käyttää hiukan ja yksi, että sitä voi käyttää vapaasti (taulukko 3). Kahdeksastatoista käytön sallivasta kuusi piti myös merkittävänä seikkana vauvan käsittelytaitoja, jos äiti on alkoholin vaikutuksen alaisena. Sallivimmin suhtautuivat ne vastaajat, joilla oli oma lapsi tai kokemusta neuvolatyöstä; heillä myös oli parhaat perustelut kannanotolleen. Mitä enemmän tietoa asiasta oli, sitä sallivammin suhtauduttiin alkoholin hallittuun käyttöön imetyksen aikana

Pohdinta

Kirjallisuuden perusteella tieteellinen tieto alkoholin käytöstä, sen vaikutuksista ja merkityksestä imetyksen aikana on vähäistä. Tiedetään kuitenkin, että maidon alkoholipitoisuus on runsaahkonkin alkoholimäärän jälkeen erittäin pieni. Aihepiiriä ei juurikaan käsitellä ammattikirjallisuudessa. Terveydenhoitajien antamat ohjeet ovat pääosin kielteisiä, mutta valmistuvien lääkärien ohjeet näyttävät olevan sallivampia.

Vaikka tarkka tieteellinen tieto puuttuu, voidaan melko luotettavasti laskea lapsen veren alkoholipitoisuus imettävän äidin alkoholin nauttimisen jälkeen. Jos 60 kg painava nainen nauttisi pullollisen punaviiniä (n. 6 annosta ¥ 12 g) olisi hänen verenalkoholinsa huippupitoisuus noin 1,5 promillea. Huippupitoisuuden aikana litrassa rintamaitoa olisi puhdasta alkoholia 1,5 ml eli noin 1,2 g (muutoskerroin = 0,79). Desilitrassa rintamaitoa olisi siis 0,12 g eli sadasosa yhdestä alkoholiannoksesta. Jokaisella imetyskerralla maidon alkoholipitoisuus pienenee, kunnes se noin 12 tunnin kuluttua on täysin alkoholitonta. Vertailun vuoksi voidaan laskea muiden lapselle annettavien aineiden alkoholipitoisuuksia. Esimerkiksi imeväisikäisten suositus D-vitamiinin päiväannokseksi on yleisesti käytetyillä (Jekovit) vesipohjaisilla tipoilla 610 KY sisältäen noin 0,02 g puhdasta alkoholia. Suunnilleen saman määrän vauva saa äidin nautittua kaksi alkoholiannosta. Kaikissa yllä mainituissa tapauksissa lapsen veren alkoholipitoisuus jää kuitenkin erittäin pieneksi.

Sekä opiskelijoita että terveydenhoitajia koskeva aineistomme on suppea ja tulokset täten vain viitteellisiä. Tulokset kuitenkin antavat selkeän kuvan siitä, että nykyisellään annetut ohjeet ovat ristiriitaisia. Terveydenhoitajat tapaavat imettäviä äitejä enemmän kuin muu terveydenhuoltohenkilöstö. Nykyisellään heidän antamansa ohjeet kieltävät täysin alkoholin käytön imetysaikana ja sen vuoksi ne ovat ratkaisevan tärkeitä. Selityksenä voi osaltaan olla ammattikirjallisuudessa esiintyvä vähäinen tieto alkoholista ja imetyksestä; oikeaa tietoa rintamaidon alkoholipitoisuuksista ei ole. Tämä johtunee tutkimustiedon vähäisyydestä ja tämä puolestaan siitä, että lapsen kokeellista altistamista alkoholipitoiselle maidolle ei eettisistä syistä sallita. Aktiivinen raskausaikaa koskeva päihteettömyysvalistus ja sen soveltaminen myös imetysaikaan selittänee niin ikään ammattihenkilöstön omaksumaa toimintakäytäntöä. Käypä hoito -suosituksen yhteenvedossa todetaan, että tutkimusten mukaan humalahakuista alkoholinkäyttöä tulisi välttää epämuodostumariskin vuoksi, jos raskauden alkaminen on mahdollinen. Alkoholin käyttöä suositellaan välttämään raskauden toteamisen jälkeen, mutta satunnaisen kerta-annoksen sikiövaurioita aiheuttavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä (2323 Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim 2003.).

Suomalaistutkimuksen mukaan 6 % odottavista äideistä on päihderiippuvaisia (2727 Pajulo M, Savonlahti E, Sourander A, Helenius H, Piha J. Antenatal depression, substance dependency and social support. J Affect Dis 2001;65:9-17.). Suurin osa odottavista ja imettävistä äideistä ei ole alkoholin riskikäyttäjiä ja he käyttävät erittäin vähän alkoholia raskauden aikana. Perustetta kieltää alkoholinkäyttö kokonaan alkoholia kohtuullisesti, vain muutaman annoksen kerrallaan ja satunnaisesti käyttäviltä äideiltä imetykseen vedoten ei ole. Nykyäideissä on paljon humalajuonnin nuoruudessa omaksuneita. Heitä koskevat rajoittavat ohjeet ovat perusteltuja synnytyksen jälkeenkin. Kaikkia riskikäyttäjiä (runsaasti ja/tai humalahakuisesti juovat) tulisi neuvoa vähentämään alkoholinkäyttöä tai lopettamaan se kokonaan, ei siksi, että juomisesta olisi imetyksen välityksellä lapselle haittaa vaan siksi, että äidin juominen saattaa vaurioittaa lapsen henkistä kehitystä ja olla haitallista äidille itselleen.

Kaikille kohdennetun rajoittavan neuvonnan sijasta olisi pyrittävä yksilölliseen neuvontaan. Yhtenäisten käytäntöjen toteuttamiseksi tieto ja ohjeistus alkoholin käytöstä imetyksen aikana tulisi löytyä ammattikirjallisuudesta ja sisältyä terveydenhuollon ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten opetusohjelmiin.

Tästä asiasta tiedettiin

Terveydenhuollon ammattilaisten kesken vallitsee erimielisyys siitä, voiko imettävä äiti käyttää alkoholia.

Tämä tutkimus opetti

Tieteellinen tieto on niukkaa, mutta sen perusteella pystytään laskemaan, ettei äidin kohtuullinen alkoholin käyttö lisää juurikaan lapsen veren alkoholipitoisuutta.

Ammattilaisten ohjeet alkoholin käytöstä ja imetyksestä ovat ristiriitaisia ja oppikirjoista puuttuu asiaa käsittelevä teksti.

Kirjoittajat
Aleksis Pohjola
LK
Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos
Riitta Alaja
LT, apulaisylilääkäri
TAYS, yleissairaalapsykiatrian vastuuyksikkö
Kaija Seppä
LKT, professori, ylilääkäri
TAYS, psykiatrian kllinikka ja TaY, lääketieteen laitos
kaija-liisa.seppa@uta.fi
Kirjallisuutta
1
Salaspuro M, Alho H, Autti-Rämö I ym. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2005;121:788-803.
2
Binkiewicz A, Robinson MJ, Senior B. Pseudo-Cushing syndrome caused by alcohol in breast milk. J Pediatr 1978;93:965-7.
3
Abel EL. Pharmacology of alcohol relating to pregnancy and lactation. Buffalo: Plenum Press 1984;29-45.
4
Lawton ME. Alcohol in breast milk, Aust NZ J Obstet Gynaecol 1985;25:71-3.
5
Little RE, Anderson KW, Ervin CH, Worthington-Roberts, Clarren SK. Maternal alcohol use during breast-feeding and infant mental and motor development at one year. N Engl J Med 1989;321:425-30.
6
Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5.
7
Flores-Huerta S, Hernandes-Montes H, Argote RM, Villapando S. Effects of ethanol consumption during pregnancy and lactation on the outcome and postnatal growth of the offspring. Ann Nutr Metab 1992;36:121-8.
8
da Silva VA, Malheiros LR, Moraes-Santos ym. Ethanol pharmacokinetics in lactating women. Braz J Biol Res 1993;26:1097-103.
9
Mennella JA. Infants' suckling responses to the flavor of alcohol in mothers' milk. Alcohol Clin Exp Res 1997;21:581-5.
10
Mennella JA, Gerrish CJ. Effects of exposure to alcohol in mother's milk on infant sleep. Pediatrics 1998;101:E2.
11
Wolin MJ, Yerry S, Miller TL, Zhang Y, Bank S. Changes in production of ethanol, acids and H2 from glucose by the fecal flora of a 16- to 158-d-old breast-fed infant. J Nutr 1998;128:85-90.
12
Ho E, Collantes A, Kapur BM, Moretti M, Koren G. Alcohol and breast feeding: calculation of time to zero level in milk. Biol Neonate 2001;80:219-22.
13
Mennella JA. Regulation of milk intake after exposure to alcohol in mothers' milk. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:590-3.
14
Mennella JA. Alcohol's effect on lactation. Review. Alcohol Res Health 2001;25:230-4.
15
Mennella JA, Garcia-Gomez PL. Sleep disturbances after acute exposure to alcohol in mothers' milk. Alcohol 2001;25:153-8.
16
Little RE, Northstone K, Golding J; ALSPAC Study Team. Alcohol, breastfeeding, and development at 18 months. Pediatrics 2002;109:E72.
17
Backstrand JR, Goodman AH, Allen LH, Pelto GH. Pulque intake during pregnancy and lactation in rural Mexico: alcohol and child growth from 1 to 57 months. Eur J Clin Nutr 2004;58:1626-34.
18
Koletzko B, Lehner F. Beer and breastfeeding. Review. Adv Exp Med Biol 2000;478:23-8.
19
Pepino MY, Mennella JA. Advice given to women in Argentina about breast-feeding and the use of alcohol. Rev Panam Salud Publica 2004;16:408-14.
20
Guyton ja Hall, toim. Textbook of Medical Physiology. Philadelphia, PA: Saunders 2006.
21
Ylikorkala O, Kauppila A, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Duodecim 2004.
22
Petäjä J, Siimes M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Duodecim 2004.
23
Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim 2003.
24
Kumpusalo E, Ahto M, Eskola K, Keinänen-Kiukaanniemi S, Kosunen E, Kunnamo I, Lohi J, toim. Yleislääketiede. Helsinki: Duodecim 2005.
25
Simell O, toim. Neuvolakirja. Orion Oy 1997.
26
Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2004:14.
27
Pajulo M, Savonlahti E, Sourander A, Helenius H, Piha J. Antenatal depression, substance dependency and social support. J Affect Dis 2001;65:9-17.
English summary

English summary: ALCOHOL CONSUMPTION AND BREASTFEEDING

Background

The information on alcohol consumption in relation to breastfeeding is contradictory. This study is concerned with the scientific evidence and the information given by health care professionals.

Methods

Scientific evidence from the literature was systematically reviewed using Medline. Practical information was sought from textbooks and from an Internet database intended for health care professionals. Additionally 18 public health nurses working in well-baby clinics throughout Finland and 23 medical students graduating from the University of Tampere were interviewed. The interview material was analysed using qualitative methods.

Results

Scientific evidence of alcohol consumption and its effects during breastfeeding is scant. The subject is addressed correctly, but only in a few textbooks. The advice of the public health nurse is mostly negative regarding alcohol consumption and breastfeeding. The advice of the graduating doctors is more liberal, especially among those whose work or life situations have required going deeper into the matter.

Conclusions

Professionals should be informed on alcohol and breastfeeding. Advice offered should be based on scientific knowledge and individual variations in alcohol consumption should be taken into account. The advice offered by various professional groups within health care should be consistent. To achieve this, knowledge and guidelines on alcohol consumption during breastfeeding should be more widely available in the professional literature and included in the curricula of educational institutions training health care professionals.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.