1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Astman ja allergian kustannusten myönteinen kehitys jatkui
Alkuperäis­tutkimus 12-13/2021 vsk 76 s. 797 - 804

Astman ja allergian kustannusten myönteinen kehitys jatkui

Lähtökohdat Astman ja allergian kustannuksia selvitettiin vuodelta 2018 ja arvioitiin muutoksia Kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) aikana. Yhtenä ohjelman tavoitteena oli vähentää kustannuksia 20 % ­verrattuna ohjelmaa edeltäneeseen tasoon.

Menetelmät Sairaanhoidon kustannuksia, kuntoutusta, työkyvyttömyyttä ja niiden muutoksia tarkasteltiin hoitoilmoitusrekisterin, tilastojen ja tietokantahakujen avulla. Sairauspoissaolojen ja työkyvyn heikkenemisen kustannuksia arvioitiin kyselytutkimusten avulla.

Tulokset Vuonna 2018 astman ja allergian kustannukset olivat 1,5–1,8 miljardia euroa. Suorat kustannukset olivat 332 miljoonaa ja epäsuorat kustannukset 1,2–1,5 miljardia euroa. Astman osuus oli 205 (62 %) ja lääkehoidon 190 miljoonaa euroa (57 %). Allergiaohjelman aikana vertailukelpoiset suorat kustannukset vähenivät ­5 % ja kaikki kustannukset yhteensä 30 %. Sairaalahoidon, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ­kuntoutuksen kustannukset vähenivät puoleen. Vain avohoitokäyntien kustannukset sekä matkakustannukset kasvoivat.

Päätelmät Astman ja allergisten sairauksien myönteinen kehitys jatkui allergiaohjelman jälkipuoliskolla. Sairaalahoitoa tarvitaan vähemmän, työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään harvemmin ja kustannukset vähenevät. Ohjelma saavutti kustannustavoitteensa.

Astman ja allergian kustannusten myönteinen kehitys jatkui Kuva 1 / 3
     

Vuonna 2011 astman ja allergian kokonaiskustannuksiksi laskettiin 1,3–1,6 miljardia euroa (11 Jantunen J. Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 85/2014.,22 Jantunen J, Kauppi P, Linna M ym. Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suom Lääkäril 2014;69:641–7.). Sairauksien hoidosta aiheutuvia suoria kustannuksia oli 319 miljoonaa euroa (20 %) ja tuottavuuden menetyksestä aiheutuneita kustannuksia 1,0–1,3 miljardia euroa (80 %).

Kustannusten muutoksista on raportoitu arvioitaessa kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) puolivälin tuloksia (33 Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnanmuutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–72.). Ohjelman päätyttyä kustannukset arvioitiin uudelleen käyttäen samoja menetelmiä. Tuloksia ei voi kaikilta osin suoraan verrata aikaisempaan, koska tilastointi on tarkentunut viime vuosina.

Suorista kustannuksista yli puolet kului lääkehoitoon.

Uudet tiedot terveydenhuollon yksikkökustannuksista ovat korvanneet aikaisemmin käytettyjä arvioita, ja epäsuoria kustannuksia arvioitiin suuremman otoksen avulla. Allergiaohjelman keskeiset tulokset on raportoitu vastikään (44 Haahtela T, Valovirta E, Saarinen K, ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta. Suom Lääkäril 2020;75:1760–9.). Tämä artikkelin tavoitteena on tarkentaa tietoja astman ja allergian kustannuksista ja niiden muutoksista yhteiskunnallisella tasolla.

Aineisto ja menetelmät

Astman ja allergian suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus. Ruoka-allergian kustannuksia lisäävät päiväkotien ja koulujen allergiaruokavaliot sekä lehmänmaidolle allergisten lasten erityisvalmisteet. Tutkimuksessa ei arvioitu yksittäisen potilaan hoitokustannuksia. Tuottavuuskustannuksia ovat sairauseläkkeet, sairauspoissaolot ja työtehon heikkeneminen. Käytetyt tilastot on koottu liitetaulukkoon 1.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteriin. Yksityissektorin ja työterveyshuollon käynneistä astman ja allergian osuus arvioitiin Suomen Terveystalon vuosien 2010–2012 tietojen avulla (11 Jantunen J. Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 85/2014.,55 Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.). Vuodeosastopäivien ja avohoitokäyntien kustannukset laskettiin käyttämällä terveyspalvelujen yksikkökustannuksia (66 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U ym. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes 2008.,77 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/2014.). Matkakustannukset arvioitiin terveydenhuollon käyntimäärien ja matkojen keskimääräisten yksikkökustannusten (66 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U ym. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes 2008.,77 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/2014.) sekä Kelan matkakorvaustilastojen perusteella (88 Kelasto. Kelan tilastotietokanta Kelasto. www.kela.fi/kelasto).

Lääkemyyntitilastoista mukaan otettiin takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteet, nenän allergiaoireiden paikallishoitona käytettävät sumutteet, antihistamiinit, silmien allergialääkkeet ja siedätyshoitovalmisteet (99 Fimea, Kela. Suomen lääketilasto. Vuositilastot 2007–2011. www.kela.fi/tilastojulkaisut_suomen-laaketilasto). Allergisten sairauksien hoitoon arvioitiin kuluvan 80 % kortikosteroidivoiteista, 50 % systeemisesti käytettävistä kortikosteroideista ja astman hoitoon 80 % obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeistä (1010 Klaukka T. Allergisten sairauksien aiheuttamat kustannukset Suomessa v. 2004–2005. Raportissa: Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa. Kansallisen allergiatyöryhmän raportti 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2007;9–13.).

Allergiaruokavalioiden kustannuksia kouluissa ja päiväkodeissa selvitettiin 17 kaupungin ruokapalvelun tietojen avulla keväällä 2019 (1111 Jantunen J. Koulujen ja päiväkotien allergiaruokavaliot. Allergian ja astman kustannukset – väliraportti 2019. Imatra; Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti 2019.). Erityisruoka-annokselle tulee lisähintaa keskimäärin 1,3 euroa (1212 Haapanen A. Kunta ruokaostoksilla. Selvitys ruokapalveluiden nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Suomen Kuntaliitto 2011.,1313 Opetushallitus. Opetustoimen kustannusraportit vuodelta 2017. Opetuksen ja oppilashuollon suoritteita ja tunnuslukuja (päivitetty 31.12.2018). vos.oph.fi/rap/kust/v17/k05e6os.html). Pienten lasten lehmänmaitoallergian ja tavanomaisille korvaaville valmisteille esiintyvän yliherkkyyden kustannukset haettiin lääketilastosta (99 Fimea, Kela. Suomen lääketilasto. Vuositilastot 2007–2011. www.kela.fi/tilastojulkaisut_suomen-laaketilasto). Kuntoutuspalvelumenot ja kuntoutusrahan kustannukset haettiin Kelan tilastoista tautikoodien perusteella (1414 Kelan kuntoutustilastot. www.kela.fi/vuositilastot_kelan-kuntoutustilasto).

Lyhyiden sairauspoissaolojen määrää selvitettiin väestökyselyillä vuosina 2013 ja 2019. Astmaa tai allergiaa sairastavilta kysyttiin omien tai lapsen oireiden aiheuttamia poissaoloja, lievien ja voimakkaiden oireiden esiintymistä sekä niiden aiheuttamaa työtehon alenemaa. Voimakkaiden allergiaoireiden vaikutus työtehoon otettiin huomioon täysimääräisenä ja lievien oireiden kolmasosana ajasta. Kyselyihin osallistui yhteensä 1 897 henkilöä. Sairauden vaikutusta työhön arvioitiin työssäkäyvistä, joista 1 002 oli allergiaa ja 268 astmaa sairastavia.

Sairauspoissaolot ja työkyvyn heikkeneminen laajennettiin koko maan astmaa ja allergiaa sairastavaan väestöön Tilastokeskuksen väestömäärien ja keskiansioiden (+50 % sivukuluja) avulla. Astmaa ja allergiaa sairastavien määrää selvitettiin keväällä 2013 tehdyn puhelinkyselyn avulla (11 Jantunen J. Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 85/2014.). Tulos pyöristettiin 0,5–1 % suuremmaksi kirjallisuuden tietojen perusteella (1515 Hisinger-Mölkänen H, Pallasaho P, Haahtela T, Lindqist A, Sovijärvi A, Piirilä P. The increase of asthma prevalence has levelled off and symptoms decreased in adults during 20 years from 1996 to 2016 in Helsinki, Finland. Respir Med 2019;155:121–6.,1616 Jousilahti P, Laatikainen T, Haahtela T, Vartiainen E. Astma ja hengitystieallergiat ovat lisääntyneet Suomessa – allergiaohjelma pyrkii taittamaan kasvun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 5/2016.). Allergisia työllisiä oli lääkärin toteamana 640 000 ja itse arvioituna 835 000 (allergiaa 25–33 % väestöstä). Vastaavasti astmaa sairastavia työllisiä oli 205 000–250 000 (astmaa 8–10 % väestöstä). Poissaolojen kehitystä arvioitiin Kelan sairauspäivärahakorvausten avulla.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien tiedot on koottu neljän eläkelaitoksen tietokannoista (liitetaulukko 1). Kustannukset arvioitiin keskiansioiden mukaan, kuten sairauspoissaoloissa. Kaikki kustannukset on ilmoitettu vuoden 2018 hintatason mukaan.

Tulokset

Astman ja allergian kokonaiskustannukset vuonna 2018 olivat 1,5–1,8 miljardia euroa, josta suoria hoitokustannuksia oli 332 miljoonaa (kuvio 1, liitetaulukko 2). Suorista kustannuksista yli puolet kului lääkehoitoon ja lähes kolmannes erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Vuodeosastohoidon kustannukset (10 milj. euroa) olivat noin kymmenesosa avohoitokäyntien kustannuksista (88 milj. euroa). Astman ja astmaoireiden osuus suorista kustannuksista oli 62 % (205 milj. euroa).

Astman ja allergian vuodeosastohoito väheni ja erikoissairaanhoidon hoitokäynnit lisääntyivät vuodesta 2007 (kuvio 2, liitetaulukko 3). Perusterveydenhuollon käynnit ovat viime vuosina pysyneet samalla tasolla, mutta vuosittainen vaihtelu oli melko suurta. Vuodeosaston kustannukset puolittuivat erikoissairaanhoidossa (–45 %: 13–7 milj. euroa) ja perusterveydenhuollossa (–54 %: 5–2 milj. euroa). Kaikkiaan erikoissairaanhoidon kustannukset hieman kasvoivat (+5 %: 57–60 milj. euroa) avohoidon lisääntymisen takia (20 %: 44–52 milj. euroa). Käynnit lisääntyivät erityisesti nokkosihottumassa (+6 500 käyntiä), vaikeasti määritettävissä allergiaoireissa (ICD-10-tautikoodi T78: +4 100) ja astmaan viittaavissa oireissa (R05, R06: +3 400). Yksityissektorin kustannukset vähenivät hieman (–6 %: 6–5 milj. euroa) ja työterveyshuollon kustannukset kasvoivat (+35 %: 9–13 milj. euroa). Avohoitokäyntien määrän lisääntyminen nosti matkakustannukset 14 miljoonaan euroon, joka on noin miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2007.

Astma- ja allergialääkkeiden, erityisesti antihistamiinien (76 %) ja astmalääkkeiden (44 %), kulutus jatkoi kasvuaan. Kustannukset kuitenkin pienenivät hieman vuodesta 2007 (–3 %: 196–190 milj. euroa) astmalääkkeiden hinnanlaskun seurauksena (–10 %: 135–120 milj. euroa).

Astman ja allergian kuntoutuskustannukset olivat puolta pienemmät kuin vuonna 2007 (–47 %: 3,8–2,0 milj. euroa). Kuntoutus väheni astmassa (–61 %: 3,1–1,2 milj. euroa), jonka osuus oli yli puolet (60 %) koko summasta.

Pienten lasten maitoallergian erityisvalmisteista korvauksia sai 1 200 henkilöä. Vuodesta 2007 saajien määrä väheni kolmellatuhannella (–71 %) ja korvaussumma pieneni 6,2 miljoonasta 1,7 miljoonaan euroon (–72 %). Myös koulujen ja päiväkotien erityisruokavalioiden kustannukset pienenivät. Vuosina 2017–2019 allergiaruokavalioita oli päivähoidossa keskimäärin 6 %:lla lapsista ja kouluissa 4,5 %:lla oppilaista. Allergiaruokavalioiden lisäkustannukset olivat 8 miljoonaa, kun allergiaohjelman alkuvuosina arvio oli 14 miljoonaa euroa.

Epäsuoria tuottavuuskustannuksia oli 1,2–1,5 miljardia euroa, jossa pienempi luku perustuu väestökyselyssä lääkärin toteamien allergista sairautta sairastavien määrään ja suurempi kyselyihin vastanneiden arvioimaan sairauteen. Yli puolet epäsuorista kustannuksista johtui työtehon heikkenemisestä (760–970 milj. euroa). Sairauspoissaolot aiheuttivat lähes neljänneksen (280–320 milj. euroa) ja työkyvyttömyyseläkkeet kymmenesosan epäsuorista kustannuksista (150 milj. euroa). Allergian osuus oli lähes kaksinkertainen astmaan verrattuna.

Kyselyihin vastanneet arvioivat allergiaoireiden laskevan työtehoa 15 % (1,3 t/päivä) ja astmaoireiden 24 % (1,9 t/päivä). Voimakkaita allergiaoireita oli keskimäärin 23:na ja astmaoireita 21 päivänä vuodessa. Allergisilla esiintyi lieviä oireita 76 päivänä ja astmaa sairastavilla 80 päivänä vuodessa. Vaikka allergia häiritsi astmaa vähemmän työntekoa, allergisten suuri määrä nosti työtehon heikkenemisen kustannukset astmaa suuremmiksi.

Sairauspoissaolojen kustannukset olivat allergisilla ja astmaa sairastavilla lähes yhtä suuret. Astma aiheutti poissaoloja keskimäärin 3,1 päivää, allergia 0,8 päivää ja lapsen sairaus 0,2 päivää vuodessa. Sairaus aiheutti työstä poissaoloja joka kymmenennelle allergiselle ja joka neljännelle astmaa sairastavalle.

Vuonna 2018 astman ja allergian takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli 2 940 henkilöä, joista joka kolmas oli osa-aikaisella eläkkeellä. Menetetyn työpanoksen hinta oli 150 miljoonaa euroa. Astman kustannukset olivat yli kaksinkertaiset allergiaan verrattuna.

Epäsuorien kustannusten kehitystä arvioitiin työkyvyttömyyseläkkeiden ja Kelan sairauspäivärahojen avulla. Molemmat luvut pienenivät selvästi (kuvio 3Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät ja avohoitokäynnit

. ). Astman ja allergian takia korvatut sairauspäivät vähenivät reilun kolmanneksen vuodesta 2007 (–36 %; 108 500–69 600 päivää). Samalla työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset puolittuivat. Astman vuoksi eläkettä saaneiden määrä väheni (–62 %; 5 060–1 900) enemmän kuin allergian (–30 %; 1 490–1 040).

Vuodesta 2007 vertailukelpoiset suorat kustannukset vähenivät 5 % (liitetaulukko 3). Kun mukaan lasketaan vertailukelpoiset epäsuorat kustannukset, kokonaiskustannukset vähenivät allergiaohjelman aikana yhteensä 30 %.

Pohdinta

Astman ja allergian aiheuttamien kustannusten kehitys jatkui pääosin samansuuntaisena kuin 2010-luvun alun selvityksessä (22 Jantunen J, Kauppi P, Linna M ym. Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suom Lääkäril 2014;69:641–7.). Avohoitokäyntien määrä alkoi lisääntyä jo 2010-luvun alussa, ja samalla myös niistä aiheutuvat matkakustannukset kasvoivat. Muut vertailukelpoiset kustannukset vähenivät vuodesta 2007. Erityisesti vuodeosastohoidon ja työkyvyttömyysmenojen väheneminen oli voimakasta.

Astma on merkittävin allergiaan liitettävistä sairauksista, joskin astman ja muiden allergisten sairauksien hoitokustannukset lähestyvät toisiaan. 2000-luvun alussa erikoissairaanhoidossa allergian hoitoon käytettyä euroa kohden kului astman hoitoon lähes kolme euroa, mutta vuonna 2018 summa oli pienentynyt 1,4 euroon. Astman kustannuksia on pienentänyt erityisesti vuodeosastohoidon tarpeen väheneminen. Astman hoitopäivät ovat puolittuneet vuodesta 2007 ja vähentyneet kolmasosaan vuodesta 2000 myös perusterveydenhuollossa (11 Jantunen J. Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 85/2014.). Avohoitokäyntien määrän maltillinen kasvu riitti kuitenkin kääntämään erikoissairaanhoidon kustannukset lievään kasvuun. Muutokset ovat samansuuntaisia kuin erikoissairaanhoidossa yleensä, mutta astman ja allergian vuodeosastohoito on vähentynyt selvästi enemmän ja avohoitokäynnit lisääntyneet vähemmän kuin keskimäärin (1717 Martikainen V, Järvelin J. Somaattinen erikoissairaanhoito 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 51/2019. www.julkari.fi/handle/10024/139004). Vuosien 2009 ja 2018 välillä erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksot vähenivät 7 %; astman osalta vähenemä oli 37 %.

Lue myös

Astma ja allergia ovat usein lieviä sairauksia, jolloin lääkkeitä ja avohoitoa tarvitaan usein, mutta sairaalahoitoa harvoin. Lääkkeiden kulutus jatkoi tasaista kasvua, mutta kustannukset ovat jopa pienentyneet 2010-luvun aikana hintasäätelymekanismien ansiosta (1818 Jantunen J, Kauppi P, Martikainen JE, Mäkelä M, Haahtela T. Astma- ja allergialääkkeiden kulutus kasvaa mutta kustannukset pienenevät. Suom Lääkäril 2015;46:3117–24.). Antihistamiinien kulutukseen on voinut vaikuttaa itsehoitolääkkeiden valikoiman laajeneminen ja hintojen lasku. Lääkkeiden kokonaismyynti kasvoi viimeisten viiden vuoden aikana 2,9:stä 3,3 miljardiin euroon (99 Fimea, Kela. Suomen lääketilasto. Vuositilastot 2007–2011. www.kela.fi/tilastojulkaisut_suomen-laaketilasto).

Kelan järjestämän kuntoutuksen kustannukset ovat lähes puolittuneet vuodesta 2007. Väheneminen ei ole ollut suoraviivaista, sillä ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottui vuoden 2014 alusta ja toisaalta vuodesta 2016 alkaen kuntoutukseen kohdistui valtion määrärahaleikkauksia (1414 Kelan kuntoutustilastot. www.kela.fi/vuositilastot_kelan-kuntoutustilasto). Vuonna 2018 kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 475 miljoonaa euroa, joka on yli 100 miljoonaa enemmän kuin 2010-luvun alussa.

Koulujen ja päiväkotien allergiaruokaselvityksen paikkakunnat kattoivat lähes kolmanneksen Suomen väestöstä, mutta arviointia vaikeutti vaihtelu tietojen tarkkuudessa. Kaikilla paikkakunnilla oli käytössä allergiaohjelman mukaiset ohjeet ja tarpeettomien rajoitusten purkaminen näkyi myös kustannuksissa. Monella paikkakunnalla kustannukset vähenivät kolmanneksen. Lasten ruoka-allergioita paremmin tutkimalla dieettejä voitaisiin edelleen purkaa ja kustannuksia säästää (1919 Savolainen J, Mascialino B, Pensamo E ym. Structured intervention plan including component-resolved diagnostics helps reducing the burden of food allergy among school-aged children. Pediatr Allergy Immunol 2019;30:99–106.).

Astman ja allergian epäsuorien kustannusten arviointi on vaikeaa, mutta sairauspäivärahakorvausten ja työkyvyttömyystilastojen perusteella myös nämä kustannukset pienenivät. Suorat ja epäsuorat kustannukset olivat yhteensä 1,5–1,8 miljardia euroa, mutta tuottavuuden menetyksien uudelleen arvioinnin takia summa on suurempi kuin vuonna 2011. Uusi laskelma perustui vuosina 2013 ja 2019 tehtyihin väestökyselyihin, joista jälkimmäisessä vastaajat arvioivat oireiden heikentävän enemmän työtehoa ja myös poissaoloja oli hieman useammin.

On vaikea arvioida, onko kyselyiden välillä tapahtunut todellista muutosta. Ajallista vertailua ei kyselyjen perusteella voida luotettavasti tehdä, koska jälkimmäisessä vastaajia oli vain puolet (n = 324) vuoden 2013 määrästä (n = 678). Astmaa sairastavien vastaajien määrä pysyi samana, mutta oli pieni (n = 130 ja 138). Tuloksen luotettavuutta lisättiin yhdistämällä aineistot.

Vertailukelpoisiin tilastoihin perusteella astman ja allergian suorat kustannukset pienenivät allergiaohjelman aikana noin 5 %. Kun otetaan huomioon myös sairauspäiväraha- ja eläketiedot, kokonaiskustannukset olivat 30 % pienemmät kuin vuonna 2007, eli kustannukset ovat vähentyneet keskimäärin 18 miljoonaa euroa vuodessa.

Ajanjaksona 2008–2018 yhteiskunnan kokonaismenot astman ja allergian hoidosta olisivat olleet noin 7,0 miljardia euroa, jos kustannukset olisivat pysyneet vuoden 2007 tasolla. Todellisuudessa koko ajanjakson kustannukset olivat noin 5,8 miljardia; siten teoreettinen kustannussäästö oli noin 1,2 miljardia euroa.

Allergisten sairauksien myönteinen kehitys on poikkeuksellista muihin kansantauteihin verrattuna (2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansantaudit. thl.fi/fi/web/kansantaudit). Diabetesta sairastavien määrä kasvoi vuosina 2002–2011 noin 70 %, ja samalla kustannukset lisääntyivät 50 % (2121 Koski S, Ilanne-Parikka P, Kurkela O, Jarvala T, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset: Lisäsairauksien ilmaantumisen puolittaminen toisi satojen miljoonien säästöt vuodessa. Diabetes ja lääkäri 2018;2:13–7.). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet (2222 Kelan sairausvakuutustilasto 2018. www.kela.fi/vuositilastot_kelan-sairausvakuutustilasto) ja vuodesta 2016 alkaen ne ovat aiheuttaneet yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä (2323 Eläketurvakeskus. Tilastotietokanta. www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokanta/). Allergiataakan keventyminen on myös maailmanlaajuisesti poikkeavaa, sillä allergiaa ja astmaa sairastavien määrä lisääntyy niin kehittyneissä kuin kehittyvissä maissa ja kustannukset ovat kasvussa (2424 Nunes C, Pereira AM, Morais-Almeida M. Asthma costs and social impact. Asthma res and pract 2017;3:1.,2525 Tang ML, Mullins RJ. Food allergy: is prevalence increasing? Intern Med J 2017;47:256–61.,2626 Global Initiative for Asthma (GINA): Global strategy for asthma management and prevention. Online Appendix (päivitetty 2020). www.ginasthma.org).

Kiitokset

Kiitämme tilastoja lähettäneitä henkilöitä ja tahoja. Kiitokset myös muille tiedusteluihin ja kysymyksiin vastanneille. Hanketta on tukenut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

Kirjoittajat
Juha Jantunen
FT, tutkija
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti
Paula Kauppi
dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
HUS, Tulehduskeskus ja Iho- ja allergiasairaala
Miika Linna
tutkijatohtori, dosentti
HEMA/Aalto yliopisto tutkimuspäällikkö
Mika Mäkelä
professori, lastentautien ja allergologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri
HUS, Iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto
Anna Pelkonen
dosentti, lastentautien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
HUS, Iho- ja allergiasairaala
Tari Haahtela
professori, emeritus
HUS, Iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto
Sidonnaisuudet

Anna Pelkonen: Luentopalkkiot (Orion). Tari Haahtela: Luentopalkkiot (GSK, Mundipharma, Orion Pharma). Muut kirjoittajat: Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tästä tiedettiin

Kansallinen allergia­ohjelma 2008–2018 tähdensi sietokykyä ja vakavien oireiden hyvää hoitoa. Terveydenhuollon ammattilaiset ja väestö ottivat sen hyvin vastaan. Allergian 
haitat vähenivät.

Vuonna 2011 astman ja allergian kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 1,3–1,6 miljardia euroa, kun mukaan laskettiin myös tuottavuuden menetykset.

Astman ja allergian aiheuttaman hoidon ja työkyvyttömyyden 
kustannukset vähenivät ­
15 % vuosina 2000–2013.

Tutkimus opetti

Vuosina 2012–2018 astman ja allergian aiheuttamat kustannukset vähenivät edelleen lukuun ottamatta avohoitokäyntejä ja matkakustannuksia.

Potilaiden parempi toimintakyky näkyi erityisesti sairaalahoidon ja eläkemenojen voimakkaana vähenemisenä.

Tarkentuneen laskutavan mukaan vuonna 2018 astman ja allergian kokonaiskustannukset olivat 1,5–1,8 miljardia euroa. Astma aiheutti selvästi enemmän hoito­kustannuksia ja muut allergiset sairaudet puolestaan tuottavuuskustannuksia yleisyytensä takia.

Kirjallisuutta
1
Jantunen J. Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 85/2014.
2
Jantunen J, Kauppi P, Linna M ym. Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suom Lääkäril 2014;69:641–7.
3
Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnanmuutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–72.
4
Haahtela T, Valovirta E, Saarinen K, ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta. Suom Lääkäril 2020;75:1760–9.
5
Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.
6
Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U ym. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes 2008.
7
Kapiainen S, Väisänen A, Haula T. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/2014.
8
Kelasto. Kelan tilastotietokanta Kelasto. www.kela.fi/kelasto
9
Fimea, Kela. Suomen lääketilasto. Vuositilastot 2007–2011. www.kela.fi/tilastojulkaisut_suomen-laaketilasto
10
Klaukka T. Allergisten sairauksien aiheuttamat kustannukset Suomessa v. 2004–2005. Raportissa: Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa. Kansallisen allergiatyöryhmän raportti 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2007;9–13.
11
Jantunen J. Koulujen ja päiväkotien allergiaruokavaliot. Allergian ja astman kustannukset – väliraportti 2019. Imatra; Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti 2019.
12
Haapanen A. Kunta ruokaostoksilla. Selvitys ruokapalveluiden nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Suomen Kuntaliitto 2011.
13
Opetushallitus. Opetustoimen kustannusraportit vuodelta 2017. Opetuksen ja oppilashuollon suoritteita ja tunnuslukuja (päivitetty 31.12.2018). vos.oph.fi/rap/kust/v17/k05e6os.html
14
Kelan kuntoutustilastot. www.kela.fi/vuositilastot_kelan-kuntoutustilasto
15
Hisinger-Mölkänen H, Pallasaho P, Haahtela T, Lindqist A, Sovijärvi A, Piirilä P. The increase of asthma prevalence has levelled off and symptoms decreased in adults during 20 years from 1996 to 2016 in Helsinki, Finland. Respir Med 2019;155:121–6.
16
Jousilahti P, Laatikainen T, Haahtela T, Vartiainen E. Astma ja hengitystieallergiat ovat lisääntyneet Suomessa – allergiaohjelma pyrkii taittamaan kasvun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 5/2016.
17
Martikainen V, Järvelin J. Somaattinen erikoissairaanhoito 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 51/2019. www.julkari.fi/handle/10024/139004
18
Jantunen J, Kauppi P, Martikainen JE, Mäkelä M, Haahtela T. Astma- ja allergialääkkeiden kulutus kasvaa mutta kustannukset pienenevät. Suom Lääkäril 2015;46:3117–24.
19
Savolainen J, Mascialino B, Pensamo E ym. Structured intervention plan including component-resolved diagnostics helps reducing the burden of food allergy among school-aged children. Pediatr Allergy Immunol 2019;30:99–106.
20
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansantaudit. thl.fi/fi/web/kansantaudit
21
Koski S, Ilanne-Parikka P, Kurkela O, Jarvala T, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset: Lisäsairauksien ilmaantumisen puolittaminen toisi satojen miljoonien säästöt vuodessa. Diabetes ja lääkäri 2018;2:13–7.
22
Kelan sairausvakuutustilasto 2018. www.kela.fi/vuositilastot_kelan-sairausvakuutustilasto
23
Eläketurvakeskus. Tilastotietokanta. www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokanta/
24
Nunes C, Pereira AM, Morais-Almeida M. Asthma costs and social impact. Asthma res and pract 2017;3:1.
25
Tang ML, Mullins RJ. Food allergy: is prevalence increasing? Intern Med J 2017;47:256–61.
26
Global Initiative for Asthma (GINA): Global strategy for asthma management and prevention. Online Appendix (päivitetty 2020). www.ginasthma.org
English summary

Positive trend in asthma and allergy costs continues

Background At the end of the Finnish Allergy Programme 2008–18 we aimed to analyse today’s costs in asthma and allergic diseases as well as their trends during the Programme. One of the main goals of the Programme was a 20% decrease in the economic burden due to allergic diseases.

Methods We studied outpatient visits and hospital days in specialist care and primary health care in asthma and allergy. In addition, we studied costs for private physician appointments, occupational health services, rehabilitation, and drugs using official register information, as well as trends in allergy diets in school and preschool during the Programme. Permanent work disability was followed through national registers and short-term sickness absences and reduced working capacity while at work by self-reported information from a questionnaire study.

Results The total costs in asthma and allergy were 1.5–1.8 billion euros in 2018. The direct costs were 332 million euros. Costs were mostly due to asthma (205 million euros), allergic rhinitis (47 million) and atopic eczema (36 million). The total costs of drugs constituted 190 million euros. The annual direct costs decreased by 5% from 2007 to 2018. Outpatient visits and travel expenses have increased while the other costs with comparable statistics have decreased since 2007. Costs for cow’s milk allergy in infants decreased by 72% (from 6.2 to 1.5 million) and hospital days decreased by half in both specialist care (from 13.4 to 7.3 million) and primary health care (from 5.3 to 2.4 million). The annual indirect costs due to allergy and asthma were estimated as 1.2–1.5 billion euros. Reduced working capacity accounted for 65%, sickness absence for 25% and disability retirement for 10% of the indirect costs. Costs of lost working days due to permanent work disability decreased 55% (from 330 to 150 million) and reimbursements for sickness allowances decreased 40% (from 6.3 to 3.8 million) from 2007 to 2018. The annual direct and indirect costs in total decreased by 30% (from 630 to 443 million) during the Finnish Allergy Programme.

Conclusions Asthma and allergic diseases are common diseases and they incur substantial costs in health care while occasional sickness absences and symptoms at work result in high productivity losses. The positive trend found in the first half of the Programme continued. The burden of asthma and allergy in Finnish society has declined resulting in marked cost savings.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.