1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Avohilmo tietolähteenä kutsuntaikäisten miesten ylipainon seurannassa
Alkuperäis­tutkimus 49/2019 vsk 74 s. 2874 - 2878

Avohilmo tietolähteenä kutsuntaikäisten miesten ylipainon seurannassa

Lähtökohdat Tavoitteena oli selvittää, voidaanko THL:n Avohilmoon kertyviä pituus- ja painotietoja hyödyntää kutsuntaikäisten miesten ylipainon yleisyyden valtakunnallisessa seurannassa.

Menetelmät Avohilmosta poimittiin kaikki vuonna 1999 syntyneiden miesten terveydenhoitokäynnit ajalta 1.1.–31.12.2017. Tietojen perusteella laskettiin asuinkuntakohtainen pituus- ja painotietojen kirjausaste. Ylipainon yleisyyttä tutkittiin niissä Manner-Suomen kunnissa (n = 92, 31 %), joissa kirjausaste oli vähintään 65 %.

Tulokset Pituus- ja painotietojen kirjausaste vaihteli kunnittain 0 %:sta 100 %:iin. Se oli vähintään 65 % 92:ssa Manner-Suomen kunnassa. Lähes puolessa kunnista (n = 137, 46 %) kirjausaste oli alle 10 %.

Kutsuntaikäisistä miehistä 27 % oli vähintään ylipainoisia, 9 % lihavia ja 3 % vaikeasti lihavia vuonna 2017.

Päätelmät Avohilmo mahdollistaa niiden väestöryhmien ylipainon yleisyyden seurannan, jotka osallistuvat kattaviin terveystarkastuksiin perusterveydenhuollossa. Kirjaamista ja automaattista tiedonsiirtoa Avohilmoon tulee kehittää.

Avohilmo tietolähteenä kutsuntaikäisten miesten ylipainon seurannassa Kuva 1 / 3
     

Asevelvolliset osallistuvat palveluskelpoisuuden määrittämiseksi kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta (11 Puolustusvoimien pääesikunta. Logistiikkaosasto. Terveystarkastusohje 2012. Juvenes Print Oy Tampere 2012.). Se sisältää muun muassa pituuden ja painon mittaamisen. Koska terveystarkastus toteutetaan yleensä perusterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa, käyntiä koskevien tietojen pitäisi siirtyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusaineistoon (Avohilmo) (22 Mölläri K, Saukkonen SM. Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2017. Määrittelyt ja ohjeistus. THL, Ohjaus 9/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-652-0).

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko Avohilmoon kertyviä pituus- ja painotietoja hyödyntää kutsuntaikäisten miesten valtakunnallisessa ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seurannassa. Selvitimme, kuinka kattavasti pituus- ja painotietoja kertyy ennakkoterveystarkastuksista tai muilta kutsuntaikäisten terveydenhoitokäynneiltä Avohilmoon. Lisäksi tarkastelimme miesten ylipainon, lihavuuden ja vaikea-asteisen lihavuuden yleisyyttä niissä kunnissa, joista pituus- ja painotietoja oli saatavissa riittävän kattavasti.

Aineisto ja menetelmät

Pituus- ja painotietojen kirjausaste vaihteli kunnittain 0 %:sta 100 %:iin.

Avohilmosta poimittiin kaikki vuonna 1999 syntyneiden miesten terveydenhoitokäynnit ajalta 1.1.–31.12.2017 (liitekuvio 1). Poimintakriteereinä käytettiin syntymävuoden lisäksi seuraavia Avohilmoluokituksia: käynnin luonteena terveydenhoitokäynti (TH), käynnillä kirjattu pituus ja paino. Lisäksi poimittiin käynteihin liittyvä asevelvollisen terveystarkastus -toimenpidekoodi OAA60 (SPAT1321).

Jos miehellä oli useampia terveydenhoitokäyntejä vuonna 2017, tähän tutkimukseen valittiin lähimpänä hänen 18-vuotissyntymäpäiväänsä ollut käynti. Ahvenanmaa rajattiin aineiston ulkopuolelle, koska asevelvollisuus ei koske siellä vakituisesti asuvia miehiä. Tietojen perusteella laskettiin Manner-Suomessa asuvien kutsuntaikäisten miesten asuinkuntakohtainen pituus- ja painotietojen kirjausaste eli kirjausten määrä suhteessa vuonna 1999 syntyneiden miesten terveydenhoitokäynteihin (liitekuvio 1).

Kutsuntaikäisten miesten ylipainon, lihavuuden ja vaikea-asteisen lihavuuden yleisyyttä tarkasteltiin niissä kunnissa, joissa pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %. Tässä sovellettiin osallistumisaktiivisuuden rajaa, joka katsotaan väestötutkimuksissa kohtuullisen hyväksi. Vuoden 2017 kuntajaon mukaan Manner-Suomessa oli 295 kuntaa. Niistä 92:ssa pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %. Näissä kunnissa oli yhteensä 11 598 vuonna 1999 syntynyttä miestä, mikä tarkoittaa 37 %:a Manner-Suomessa syntyneistä. Heistä 9 761:llä oli vähintään yksi käynti, jolloin oli kirjattu sekä pituus että paino (Liitekuvio 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 49/2019).

Pituudelle ja painolle laskettiin hajontalukuja (sukupuoleen ja pituuteen suhteutettu paino, ikään ja sukupuoleen suhteutettu paino sekä ikään ja sukupuoleen suhteutettu painoindeksi) käyttäen lähteenä suomalaisiin kasvukäyriin perustuvia arvoja (33 Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235–48.). Pituus- ja painokirjaukset, jotka saivat hajontalukuja välin (0,11 Puolustusvoimien pääesikunta. Logistiikkaosasto. Terveystarkastusohje 2012. Juvenes Print Oy Tampere 2012.,22 Mölläri K, Saukkonen SM. Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2017. Määrittelyt ja ohjeistus. THL, Ohjaus 9/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-652-0,33 Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235–48.,44 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–15.) ulkopuolelta, tarkistettiin. Mahdollisesti virheellisiksi ja siten aineistosta poistettaviksi arvioitiin kolme pituuskirjausta ja kaksi painokirjausta.

Lopullinen aineisto sisälsi tiedot yhteensä 9 756 mieheltä. Tämä kattaa 31 % Manner-Suomessa vuoden 2017 lopussa asuneista kutsuntaikäisistä miehistä.

Ylipaino, lihavuus ja vaikea-asteinen lihavuus määriteltiin painoindeksin (BMI) mukaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m2). Ne määriteltiin myös suomalaisten lasten aikuisikää vastaavan painoindeksin (ISO-BMI) mukaan, koska osa kutsuntaikäisistä oli käynnin aikana alle 18-vuotiaita. ISO-BMI:n raja-arvot vastaavat aikuisten ylipainon, lihavuuden ja vaikean lihavuuden raja-arvoja (25 kg/m2, 30 kg/m2 ja 35 kg/m2) (33 Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235–48.).

Tuloksissa esitetään ylipainon (BMI 25,0–29,9 kg/m2), lihavuuden (BMI 30,0–34,9 kg/m2) ja vaikea-asteisen lihavuuden (BMI ≥ 35,0 kg/m2) prosenttiosuudet ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV).

Tulokset

Avohilmoon oli vuonna 2017 kertynyt tietoja yhteensä 29 484:n vuonna 1999 syntyneen miehen terveydenhoitokäynneistä. Osuus on 95 % kaikista Manner-Suomessa kyseisenä vuonna syntyneistä miehistä (n = 31 114). Asevelvollisen terveystarkastus -toimenpidekoodi OAA60 (SPAT1321) oli kirjattu 22 318 miehen (72 % kaikista) käynnillä. Heistä 12 268:lla eli 39 %:lla Manner-Suomessa vuonna 1999 syntyneistä miehistä oli vähintään yksi käynti, jolloin oli kirjattu sekä pituus että paino.

Pituus- ja painotietojen kirjausaste vaihteli kunnittain 0 %:sta 100 %:iin. Koko maan kirjausaste oli 42 %. Kirjausaste oli vähintään 65 % 92 kunnassa (31 % Manner-Suomen kunnista) (kuvio 1Kansikuva. ). Lähes puolessa (n = 137, 46 %) kunnista tietojen kirjausaste oli alle 10 %.

Tiedot olivat kattavimmat niissä kunnissa, joissa käytettiin Mediatri, Graafinen Finstar tai Pegasos potilastietojärjestelmiä (taulukko 1).

Kunnissa, joissa pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %, kutsuntaikäisten miesten keskimääräinen painoindeksi oli 23,4 kg/m2 (taulukko 2). Miehistä 27 % oli vähintään ylipainoisia, 9 % lihavia ja 3 % vaikeasti lihavia. Osuuksissa ei havaittu eroa BMI- ja ISO-BMI-kriteerien mukaan tehtyjen analyysien välillä.

Kutsuntaikäisten miesten ylipaino oli lähes yhtä yleistä pienissä ja keskikokoisissa kunnissa. Pienissä, alle 10 000 asukkaan kunnissa 30 % miehistä oli vähintään ylipainoisia ja 11 % lihavia. Vastaavat osuudet olivat keskikokoisissa, 10 000–50 000 asukkaan kunnissa 29 % ja 10 %. Suurissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa vähintään ylipainoisia oli 25 % ja lihavia 8 %.

Pohdinta

Peruskoulutuskauden päättyessä lähes puolet miehistä ilmoitti liikkuvansa entistä enemmän.

Lähes kaikki miehet osallistuvat kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta. Vaikka Avohilmossa oli melko kattavasti tietoja kutsuntaikäisten miesten terveydenhoitokäynneistä, pituus- ja painotietoja ei ollut kirjattu yhtä kattavasti tai tiedot eivät olleet siirtyneet Avohilmoon potilastietojärjestelmästä.

Vain noin kolmasosassa Manner-Suomen kunnista kutsuntaikäisten miesten pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %. Lähes puolessa kunnista tietojen kirjausaste oli alle 10 %. Vastaava tietojen puuttuminen on havaittu aiemmin lasten kasvutiedoissa (44 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–15.,55 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suom Lääkäril 2018;73:2336–42.). Tietojen puuttumiselle on luultavasti useita sekä potilastietojärjestelmiin että kirjaamiskäytäntöihin liittyviä syitä.

Ennakkoterveystarkastus on ohjeistettu Puolustusvoimien ohjeessa (11 Puolustusvoimien pääesikunta. Logistiikkaosasto. Terveystarkastusohje 2012. Juvenes Print Oy Tampere 2012.), mutta toimintatavoissa saattaa olla kuntakohtaisia eroja. Tutkimuslöydökset kirjataan Puolustusvoimien Lääkärinlausunto terveydentilasta -paperilomakkeelle. Edellytyksenä sille, että tiedot ovat hyödynnettävissä perusterveydenhuollossa ja kansallisissa rekistereissä on, että lääkäri ja hoitaja kirjaavat tiedot paperilomakkeen lisäksi myös potilastietojärjestelmään hyväksyttyjen luokituksien mukaisesti. Esimerkiksi pituus- ja painotiedot kirjataan "fysiologisiin mittauksiin". Tämä tarve kaksoiskirjaamiselle voi osaltaan aiheuttaa tietojen puuttumista.

Avohilmotiedot poimitaan automaattisesti potilastietojärjestelmiin käynnin yhteydessä kirjatuista tiedoista, joissa käytetään valtakunnallisesti yhdenmukaisia luokituksia ja koodistoja. Käyntitietojen ja käyntiin liittyvien diagnoosien lisäksi Avohilmon tietosisältö kattaa toistaiseksi vain pituuden, painon, rokotustiedot ja suun terveyden indikaattoreita. Pituuden ja painon mittaaminen ja tietojen huolellinen kirjaaminen potilastietojärjestelmään mahdollistaa sen, että Avohilmosta saadaan tärkeää tietoa palvelujen kehittämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Edellytyksenä on, että potilastietojärjestelmillä on tekniset valmiudet automaattiseen Avohilmotietojen poimintaan. Tavoitteena pitäisi olla, että tiedot kirjataan vain kerran, ja ne ovat suoraan siirrettävissä ja hyödynnettävissä eri toimintoihin, kuten esimerkiksi kasvukäyrästöön ja riskilaskuriin. Asevelvollisen terveystarkastus -toimenpidekoodia OAA60 (SPAT1321) käytettiin vain osassa kutsuntaikäisten terveystarkastuksia, eikä kutsuntoihin liittyvien käyntien todellista osuutta aineiston käynneistä voida tietää varmasti. Jotta ennakkoterveystarkastuksista kertyviä terveystietoja voitaisiin hyödyntää valtakunnallisessa seurannassa, toimenpidekoodien käyttöä pitäisi yhdenmukaistaa. Kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksia tekeville lääkäreille ja hoitajille järjestetään koulutusta, jonka yhteydessä voidaan ohjeistaa tarkemmin myös kirjaamisesta.

Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet Suomessa nuorilla ja aikuisilla (66 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely. https://www.thl.fi/kouluterveyskysely,77 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. THL, Raportti 4/2018.). Tässä tutkimuksessa kutsuntaikäisistä miehistä yli neljäsosa (27 %) oli vähintään ylipainoisia. Osuus on hieman pienempi kuin Santtilan ym. tutkimuksessa (88 Santtila M, Pihlainen K, Koski H, Vasankari T, Kyröläinen H. Physical fitness in young men between 1975 and 2015 with a focus on the years 2005–2015. Med Sci Sports Exerc 2018;50:292–8.), jonka mukaan varusmiespalveluksen aloittaneista miehistä noin kolmasosa oli vähintään ylipainoisia vuonna 2015 ja miesten keskipaino oli suurentunut lähes seitsemän kiloa vuosina 1993–2015.

Varusmiespalveluksen suhteen vertailukelpoisia eurooppalaisia maita on melko vähän. Itävallassa ja Sveitsissä on Suomen tapaan yleinen asevelvollisuus. Itävallassa asevelvollisten miesten ylipaino yleistyi vuosien 1985 ja 2005 välillä 13 %:sta 16 %:iin, ja keskimääräinen painoindeksi ja vyötärönympärys kasvoivat merkitsevästi (99 Hirz A, Harbich H, Waldhoer T. Evolution of cardiovascular risk factors among 18-year-old males in Austria between 1986 and 2005. Wien Klin Wochenschr 2010;22:152–8.). Sveitsissä asevelvollisuusikäisistä 18–22-vuotiaista miehistä neljännes oli vähintään ylipainoisia vuonna 2016 (1010 Kaspar Staub, Joël Floris, Nikola Koepke, Adrian Trapp ym. Associations between anthropometric indices, blood pressure and physical fitness performance in young Swiss men: a cross-sectional study. BMJ Open 2018;8:e018664.).

Lue myös

Kutsuntaikäisten miesten ylipainoisuus oli hieman harvinaisempaa suurissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissa. Vastaavia tuloksia on saatu myös muista ikäryhmistä (1111 Männistö S, Laatikainen T, Harald K ym. Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen: Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:969–75.,1212 Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360–70.,1313 Vuorela N, Saha M-T, Salo M. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatr 2009;98:507–12.). Tuloksia selittänee suurten kaupunkien väestön parempi sosioekonominen asema; koulutetuilla, paremmassa asemassa olevilla ylipaino on harvinaisempaa kuin vähemmän koulutetuilla ja heikommassa asemassa olevilla (1414 Barriuso L, Miqueleiz E, Albaladejo R ym. Socio-economic status over the life course and obesity: Systematic review and meta-analysis. BMC Pediatr 2015;15:129.,1515 Volaco A, Cavalcanti AM, Filho RP ym. Socioeconomic Status: The Missing Link Between Obesity and Diabetes Mellitus? Curr Diabetes Rev 2018;14:321–6.).

Terveyden edistämistyön haasteena on ylipainon yleistymisen lisäksi kutsuntaikäisten miesten fyysisen kunnon heikentyminen. Vuosien 1980–2015 aikana 12 minuutin juoksutestin keskitulos huononi 337 metriä ja alle 2 200 metriä juosseiden osuus kasvoi 4 %:sta 26 %:iin (88 Santtila M, Pihlainen K, Koski H, Vasankari T, Kyröläinen H. Physical fitness in young men between 1975 and 2015 with a focus on the years 2005–2015. Med Sci Sports Exerc 2018;50:292–8.).

Varusmiesten interventiotutkimuksessa (VARU) (1616 Jallinoja P, Sahi T, Uutela A, toim. Varusmiesten ravitsemus, terveyden riskitekijät ja terveystaju. VARU-interventiotutkimuksen palvelukseenastumisvaiheen tulokset Panssariprikaatissa ja Kainuun prikaatissa vuonna 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B, 16/2008.) tarkasteltiin Kainuun Prikaatissa ja Panssariprikaatissa vuonna 2007 palvelukseen astuneiden miesten elintapoja, terveyden riskitekijöitä sekä niiden kehittymistä puolen vuoden aikana. Palveluksen alussa noin joka neljäs mies oli ylipainoinen ja lähes joka kymmenes lihava. Joka viidennellä vyötärönympärys ylitti suosituksen. Seurannan aikana sekä elintavat että riskitekijät muuttuivat parempaan suuntaan. Varusmiesten painossa tapahtui vähäinen, mutta tilastollisesti merkitsevä pienentyminen kuuden kuukauden palveluksen aikana. Samoin vyötärönympärys pienentyi tilastollisesti merkitsevästi. Liikunnan lisääminen oli yleistä jo ennen palvelusta, ja peruskoulutuskauden päättyessä lähes puolet miehistä ilmoitti liikkuvansa entistä enemmän (1717 Absetz P, Jallinoja P, Suihko J ym. Varusmiesten ravitsemus ja muut elintavat sekä terveyden riskitekijät palveluksen aikana. Kuuden kuukauden seurantatutkimus. THL 2010. Yliopistopaino, Helsinki 2010.).

Lihavuuden yleistyminen on merkittävä kansanterveydellinen ongelma (1818 WHO. Global action plan for the prevention and control of NCDs 2013–2020. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1,1919 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Painopiste preventioon. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä 2017. https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2017/04/Konsensuslausuma-2017.pdf). Ehkäisevien toimien suunnittelussa ja vaikuttavuuden seurannassa tarvitaan ajantasaista, luotettavaa tietoa lihavuuden yleisyydestä. Tämä tutkimus vahvisti, että Avohilmoon kertyviä tietoja voidaan hyödyntää ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seurannassa niissä väestöryhmissä, jotka osallistuvat säännöllisesti järjestettäviin kattaviin terveystarkastuksiin perusterveydenhuollossa.

Luotettavan seurannan edellytyksenä on, että kaikilla terveydenhoitokäynneillä mitatut ja kirjatut pituus- ja painotiedot siirtyvät kattavasti Avohilmoon riippumatta käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Avohilmotiedoista voidaan seurata kutsuntaikäisten miesten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä vain niissä kunnissa, joissa pituus- ja painotiedot ovat riittävän kattavia.

Kirjoittajat
Päivi Mäki
TtM, kehittämispäällikkö
THL
Satu Männistö
ETT, tutkimuspäällikkö
THL
Esko Levälahti
YTM, tilastoasiantuntija
THL
Timo Koskela
TkT, erikoissuunnittelija
THL
Kaisa Mölläri
TtM, kehittämispäällikkö
THL
Raimo Mahkonen
erikoissuunnittelija
THL
Tiina Laatikainen
LT, tutkimusprofessori
THL ja Itä-Suomen yliopisto
Sidonnaisuudet

Päivi Mäki, Esko Levälahti, 
Timo Koskela, Kaisa Mölläri, 
Raimo Mahkonen: 
Ei sidonnaisuuksia.

Satu Männistö: Apurahat laitokselle (Juho Vainion Säätiö), Käypä hoito Lihavuus -työryhmän jäsen.

Tiina Laatikainen: Apurahat (EU, STOP project on Childhood Obesity).

Faktat

Tämä tiedettiin

Kutsuntaikäiset miehet ovat aikaisempaa painavampia, vaikka heidän keskipituutensa on pysynyt lähes ennallaan.

Lähes kaikki miehet osallistuvat perusterveydenhuollossa järjestettävään kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen sinä vuonna, jolloin he täyttävät 18.

Avohilmoon kertyy perusterveydenhuollon käynneiltä mm. pituus- ja painotietoja. Lasten kasvutietoja voidaan hyödyntää ylipainon ja lihavuuden seurantaan.

Tutkimus opetti

Kutsuntaikäisistä miehistä 27 % oli vähintään ylipainoisia, 9 % lihavia ja 3 % vaikeasti lihavia vuonna 2017 kunnissa, joissa pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %.

Avohilmo mahdollistaa ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seurannan niissä väestöryhmissä, jotka osallistuvat säännöllisiin, kattaviin terveystarkastuksiin perusterveydenhuollossa.

Edellytyksenä on, että tietojen kirjaamista ja automaattista siirtoa Avohilmoon kehitetään edelleen.

Kirjallisuutta
1
Puolustusvoimien pääesikunta. Logistiikkaosasto. Terveystarkastusohje 2012. Juvenes Print Oy Tampere 2012.
2
Mölläri K, Saukkonen SM. Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2017. Määrittelyt ja ohjeistus. THL, Ohjaus 9/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-652-0
3
Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235–48.
4
Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–15.
5
Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suom Lääkäril 2018;73:2336–42.
6
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely. https://www.thl.fi/kouluterveyskysely
7
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. THL, Raportti 4/2018.
8
Santtila M, Pihlainen K, Koski H, Vasankari T, Kyröläinen H. Physical fitness in young men between 1975 and 2015 with a focus on the years 2005–2015. Med Sci Sports Exerc 2018;50:292–8.
9
Hirz A, Harbich H, Waldhoer T. Evolution of cardiovascular risk factors among 18-year-old males in Austria between 1986 and 2005. Wien Klin Wochenschr 2010;22:152–8.
10
Kaspar Staub, Joël Floris, Nikola Koepke, Adrian Trapp ym. Associations between anthropometric indices, blood pressure and physical fitness performance in young Swiss men: a cross-sectional study. BMJ Open 2018;8:e018664.
11
Männistö S, Laatikainen T, Harald K ym. Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen: Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:969–75.
12
Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360–70.
13
Vuorela N, Saha M-T, Salo M. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatr 2009;98:507–12.
14
Barriuso L, Miqueleiz E, Albaladejo R ym. Socio-economic status over the life course and obesity: Systematic review and meta-analysis. BMC Pediatr 2015;15:129.
15
Volaco A, Cavalcanti AM, Filho RP ym. Socioeconomic Status: The Missing Link Between Obesity and Diabetes Mellitus? Curr Diabetes Rev 2018;14:321–6.
16
Jallinoja P, Sahi T, Uutela A, toim. Varusmiesten ravitsemus, terveyden riskitekijät ja terveystaju. VARU-interventiotutkimuksen palvelukseenastumisvaiheen tulokset Panssariprikaatissa ja Kainuun prikaatissa vuonna 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B, 16/2008.
17
Absetz P, Jallinoja P, Suihko J ym. Varusmiesten ravitsemus ja muut elintavat sekä terveyden riskitekijät palveluksen aikana. Kuuden kuukauden seurantatutkimus. THL 2010. Yliopistopaino, Helsinki 2010.
18
WHO. Global action plan for the prevention and control of NCDs 2013–2020. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1
19
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Painopiste preventioon. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä 2017. https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2017/04/Konsensuslausuma-2017.pdf
English summary

Primary Health Care Visits Register (Avohilmo) as data source for monitoring the prevalence of overweight among men at enlistment age for military service

Background The aim of the study was to investigate the feasibility of utilizing THL’s Avohilmo register data for monitoring the prevalence of overweight among men at enlistment age for military service.

Methods Data for the study were collected from the Avohilmo register. All health care visits to the primary health care services from 1st January 2017 to 31st December 2017 of men born in 1999 were included. The recording rate for height and weight per municipality was calculated relative to the health care visits of men born in 1999.

Those municipalities of mainland Finland where the recording rate of height and weight data was at least 65% (N = 92, 31%) were included in the analyses of prevalence of overweight. The final data included 9756 men.

Results The recording rate of height and weight data varied between municipalities from 0% to 100%. Approximately one third of the municipalities (N = 92, 31%) had a recording rate of at least 65%, and almost half of the municipalities (N = 137, 46%) less than 10%.

In the 92 municipalities with a recording rate of at least 65%, 27% of men at enlistment age for military service were at least overweight, 9% obese and 3% severely obese in 2017.

Conclusions The Avohilmo register provides a potential tool for monitoring the prevalence of overweight among those population groups which participate in regularly organized health checkups covering the whole age group. However, the reliability of the record-keeping and the completeness of the data transfer from the local information systems to the national Avohilmo register must be improved.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.