Alkuperäis­tutkimus 20-21/1998 vsk 53 s. 2287

Ensiasennuskorvakorut nikkelialtistuksen aiheuttajina

Nikkeliallergian yleisyyden ja yleistymisen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tutkittiin vuonna 1996 ensiasennuskorvakorujen nikkelipitoisuutta.

EY-direktiiviluonnoksen painoprosentti- tai liukenevuuskriteerin ylitti peräti 67 % tutkituista koruista. Tavanomainen, yleisesti maamme kulutustavaravalvonnassa käytettävä dimetyyliglyoksiimi (DMG)- pikatesti antoi kaikissa tapauksissa kielteisen tuloksen ennen hikiliuotusta. Tulokset osoittavat, että DMG-pikatesti ei ole riittävän herkkä korujen nikkelipitoisuuden valvontaan; korujen tutkimiseen tulisi käyttää atomiabsorptiospektrofotometristä menetelmää.

Antti PönkäAsta Ekman

Nikkeliallergia on lisääntynyt etenkin nuorilla kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä johtuu ilmeisesti suurimmalta osalta nikkelipitoisten korujen, kellojen, silmälasin sankojen, vetoketjujen ja muiden ihoa vasten olevien esineiden käytöstä sekä korvien rei'ittämiseen käytetyistä ns. ensiasennuskorvakoruista, muista korvakoruista ja ihoa lävistävien erilaisten metalliesineiden yleistymisestä.

Useissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan nikkeli on kontaktiallergeeneistä (1,2) yleisin. Esimerkiksi Tanskassa todettiin vuonna 1991 nikkeliallergian esiintyvyydeksi 11,1 % naisilla ja 2,2 % miehillä (3). Turussa 1987-1988 tehdyssä tutkimuksessa nikkeliallergia todettiin 16 %:lla koulutytöistä ja 2 %:lla pojista (4). Norjassa havaittiin vuosina 1992-1993 nikkeliallergia 21,9 %:lla tytöistä ja 8,5 %:lla pojista (5).

Etenkin korvien rei'ittämiseen liittyvien menetelmien ja välineiden oletetaan olevan nikkeliallergian tärkein aiheuttaja (5,6,7,8,9,10,11,12). Tanskassa on havaittu nikkeliyliherkkyys 14,8 %:lla henkilöistä, joiden korvat on rei'itetty, kun heitä verrattiin kontrolliaineiston 1,2 %:iin (9). Suomessa vastaavat luvut olivat 31 % ja 2 % vuosina 1992-1993 (10). Norjassa nikkeliallergia todettiin 30,8 %:lla tytöistä, joiden korvat oli lävistetty ja vertailuryhmässä 16,3 %:lla (5). Ruotsissa asevelvollisilla miehillä vastaavat luvut olivat 4,6 ja 0,8 % (12).

Kuntien terveysvalvontaviranomaiset valvovat kulutustavaroiden nikkelipitoisuutta. Apteekeissa myynnissä olevaa DMG-testiä käytetään yleisesti korujen ja muiden metallisten kulutustavaroiden nikkelipitoisuuden valvontaan. Menetelmä on nopea, halpa ja helppo suorittaa. Kuluttajavirasto on antanut kunnille suosituksen käyttää tätä testiä kulutustavaroiden valvontaan Suomessa. Tuoteturvallisuuslain perusteella Suomessa tulee koruihin merkitä varoitusteksti, jos ne sisältävät DMG-testissä todettavan määrän nikkeliä.

Euroopan yhteisön direktiiviluonnoksen 94/27/EY mukaan korvien tai muiden ruumiinosien lävistämiseen ei saa käyttää tuotetta, jonka nikkelisisältö on 0,05 painoprosenttia tai suurempi riippumatta siitä, käytetäänkö tuotetta vain lävistämiseen vai jätetäänkö se paikalleen (13). Suoraan ihoa vasten pitkäaikaisesti käytettävä tuote ei saa vapauttaa nikkeliä yli 0,5 myyg/cm2/viikko. Vapautuneen nikkelin määrän tulee alittaa mainittu raja-arvo vielä kaksi vuotta kestäneen normaalin käytön jälkeen. Direktiiviluonnos on sinänsä hyväksytty, mutta sen voimaantulon ehtona olevat menetelmästandardit eivät ole vielä valmiit.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää vuonna 1996 Helsingissä myytävien ensiasennuskorvakorujen nikkelipitoisuuksia. Samalla on verrattu erilaisten DMG-testien ja atomiabsorptiospektrofotometrian herkkyyttä tutkittaessa korujen sisältämää nikkeliä.

TUTKITUT KORUT JA KÄYTETYT MENETELMÄT

Korvat rei'itetään nykyisin käyttämällä ns. ensiasennuskorvakoruja, jotka lävistävät korvanlehden ja joiden avulla syntynyt reikä saadaan pysymään auki. Mikäli ensiasennuskorvakorut sisältävät nikkeliä, menetelmä aiheuttaa nykyisen käsityksen mukaan usein herkistymisen nikkelille. Tutkitut korut hankittiin nyt eri valmistajien ja maahantuojien varastoista sekä liikkeistä Helsingistä. Tutkittavat korut oli tuotu Saksasta, Yhdysvalloista, Englannista ja Ruotsista, mutta ne saattavat silti olla peräisin Kauko-Idästä. Tutkimusaineistoon kuului kaik- kiaan 30 ensiasennuskorvakoruparia, yhteensä 66 tutkittua osaa (30 korvakorua, 36 taustapalaa).

DMG-tutkimus tehtiin käyttämällä tavanomaista apteekissa myytävää testiä. Testiin osallistui kolme eri henkilöä. Pumpulipuikon pää kostutettiin 10-prosenttisella ammoniakin vesiliuoksella ja 1-prosenttisella dimetyyliglyoksiimin isopropanoliliuoksella (apteekin liuos). Kostutetun pumpulipuikon päällä hangattiin puolen minuutin ajan tutkittavan esineen pintaa, joka joutuu kosketuksiin ihon kanssa tavanomaisessa käytössä. Muodostuva punainen väri osoittaa tutkittavan esineen nikkelipitoisuutta.

DMG-tutkimukset tehtiin rinnakkain myös EY-direktiivin mukaisen etanolipuhdistuksen jälkeen. Tällöin tutkittavan esineen pinnasta poistetaan ensin rasva ja muu lika etanolilla. Puhdistuksen jälkeen menetelmää tehostettiin vielä esikuumentamalla korua 50 C:ssa. Kuumennuksen jälkeen korun pinnalle tiputettiin pisara synteettistä hikiliuosta ja koru kuivattiin 50 C:ssa. Pumpulipuikon pää kostutettiin 10-prosenttisella ammoniakin vesiliuoksella ja 0,8-prosenttisella dimetyyliglyoksiimin etanoliliuoksella. Kostutetun pumpulipuikon päällä hangattiin puolen minuutin ajan tutkittavan esineen pintaa, joka joutuu kosketuksiin ihon kanssa tavanomaisessa käytössä. Syntyvä punainen väri osoittaa tutkittavan esineen nikkelipitoisuutta.

Nikkelin kvantitatiivinen määrä analysoitiin atomiabsorptiospektrofotometrisesti grafiittiuuni- ja liekkitekniikalla direktiivimenetelmäehdotusten prEN1811 (14) ja prEN1810 (15) mukaisesti.

KORUJEN NIKKELIPITOISUUS

Direktiivissä annetun ensiasennuskorvakorujen nikkelipitoisuuden enimmäisarvon, 0,05 painoprosenttia, ylitti korujen lävistävistä osista 17 % ja taustalevyistä peräti 56 %. Kaikissa tapauksissa, joissa lävistävä osa ylitti raja-arvon, myös taustalevy ylitti sen. Painoprosentin perusteella tarkasteltuna vain kolmannes koruista oli direktiivin mukaisia. Suurin pitoisuus oli 12 %, joka on 240-kertainen raja-arvoon verrattuna.

Liukenevuusraja-arvon ylitti 17 % koruista. Suurin liuennut määrä oli 84 myyg/cm2/viikko, mikä oli 168-kertainen raja-arvoon verrattuna.

DMG-MENETELMIEN TULOKSET

Kun käytettiin tavanomaista apteekissa myytävää DMG-pikatestiä, saatiin kielteinen tulos kaikista korujen lävistävistä osista ja taustalevyistä. Tällä testillä ei todettu nikkeliä yhdestäkään tutkitusta korun osasta. Osalle korunäytteistä (46 kpl) suoritettiin DMG-pikatesti menetelmäehdotuksen prEN12471 mukaisesti; testi sisälsi etanolipuhdistuksen ja kuumennuksen 50 C:n lämpötilassa. Käsittelyllä ei saatu nikkeliä osoittavaa punaista väriä näkyviin.

Viikon keinohikiliuotuksen jälkeen tutkituista koruista yhdeksän antoi apteekin pikatestillä ainakin yhden positiivisen tuloksen kolmen henkilön paneelissa. Näistä viidessä tapauksessa vain yksi henkilö arvioi tuloksen jokaisessa tapauksessa heikosti positiiviseksi, kun taas kaksi muuta sai kielteisen tuloksen. Yhdessä tapauksessa kaksi testaajaa ja kolmessa tapauksessa kaikki kolme testaajaa saivat positiivisen tuloksen. Viimeksi mainituista vain yhdessä tapauksessa tulos oli kaikkien arvion mukaan hyvin selvä. Menetelmäehdotuksen prEN12471 mukaisella pikatestillä ei saatu nikkeliä osoittavaa punaista väriä näkyviin.

DMG- ja AAS-MENETELMIEN VERTAILU

Taulukossa 1 on verrattu AAS-menetelmän ja DMG-pikatestin tuloksia. Taulukossa 2 on vertailtu AAS-menetelmän sekä yleisesti käytössä olevan DMG-pikatestin herkkyyttä ja spesifisyyttä. AAS-menetelmässä on pidetty positiivisena direktiivin raja-arvojen ylitystä ja DMG-testissä yhdenkin paneelin jäsenen ilmoittamaa positiivisuutta. Spesifisyyden arvioinnin perustaksi on otettu direktiivin painoprosentin ylitykset. Kuudestakymmenestäkuudesta näytteestä 25 oli positiivisia, kun käytettiin painoprosenttikriteeriä. Näistä 10 antoi positiivisen tuloksen myös silloin, kun käytettiin liukenevuuskriteeriä. Lisäksi yksi liukenevuuskriteerin mukaan positiivinen näyte antoi kielteisen tuloksen, kun käytettiin painoprosenttikriteeriä. Viimeksi mainitussa tapauksessa liukenevuus oli 0,8 myyg/cm2/viikko ja painoprosentti 0,04. Nikkeli oli mahdollisesti kerrostunut korun pintaan tässä tapauksessa. Kaikki näytteet olivat negatiivisia tavanomaisessa DMG-pikatestissä. Hikiliuotuksen jälkeen kuusi näytettä antoi oikean positiivisen ja kaksi väärän positiivisen tuloksen AAS-painokriteeriin verrattuna.

Taulukossa 3 on verrattu kvantitatiivisia AAS-tuloksia ja DMG-pikatestillä saatuja tuloksia sekä taulukossa 4 vastaavasti AAS-menetelmällä ja DMG-pikatestillä saatuja liukenevuustuloksia.

TULOSTEN ARVIOINTI

Tuloksemme osoittavat, että tavanomainen DMG-pikatesti on erittäin epäherkkä eikä sovellu kulutustavaroiden nikkelipitoisuuden arviointiin. Edeltävä etanolipuhdistus ei auta nikkelivalvonnassa, johon tulisi käyttää keskitetysti AAS-menetelmiä.

Direktiivin kriteereistä painokriteeri oli huomattavasti liukoisuuskriteeriä tiukempi. Näiden kahden kriteerin yhteensopivuus oli sikäli hyvä, että ainoastaan yksi liukoisuuskriteerin ylittänyt esine 66:sta oli negatiivinen painokriteerillä arvioituna.

Lue myös

Tavanomaisen DMG-pikatestin väärien negatiivisten tulosten syy on epäselvä. Vääriä negatiivisia tuloksia on todettu joissakin aiemmissa tutkimuksissa yksittäistapauksina (7,17). Menne ym. (18) tutkivat 38 erilaista esinettä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi ihoa vasten ja joissa oli todettu nikkeliä ED-röntgenanalyysillä. Kaksi näistä osoittautui kuitenkin negatiiviseksi DMG-testissä. Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa kaksi yhdeksästä tutkitusta esineestä oli DMG-testissä negatiivisia, vaikka niistä liukeni nikkeliä keinohikeen (19).

Koeolosuhteissa on havaittu, että koruista liukenee nikkeliä tislattuun veteen ja etenkin veriplasmaan (7). Samoin on havaittu, että erilaisista korvakoruista vapautuu nikkeliä synteettiseen hikeen (11). Onkin luultavaa, että nimenomaan korvien lävistämistä seuraava nikkelipitoisten ensiasennuskorvakorujen käyttö aiheuttaa erityisen herkästi altistumista nikkelille ja yliherkkyyden syntyä (11,20). Tällöin syntyvät yliherkkyysreaktiot voivat olla niin voimakkaita, että ne vaativat lääkärin hoitoa. Nämä reaktiot ovat olleet myös nyt tehdyn tutkimuksen lähtökohtana.

Korvien lävistämiseen ei tulisi käyttää laitteita tai koruja, jotka sisältävät nikkeliä. Korvaavia aineita olisivat tuolloin jalometalleista titaani ja kulta, eräät muovilaadut sekä erittäin korkealaatuinen teräs. Tällaisia laitteita ja koruja on myytävänä. Toinen mahdollisuus suojautua nikkelialtistukselta on vanha korvien rei'ittämismenetelmän ja korkealaatuisten jalometallisten korujen käyttö. Vanhan menetelmän aiheuttama kipu ja kivun pelko estänevät kuitenkin paluun siihen. Yksi syy kyseisestä menetelmästä luopumiseen oli pelko HIV-infektion leviämisestä, mikä tosin voitaisiin eliminoida käyttämällä kertakäyttöisiä välineitä rei'ittämiseen.

Varsinkin lasten nikkelialtistusta tulisi pyrkiä vähentämään; tässä ikäryhmässä nikkeliallergian ilmaantuvuuden kasvu on ollut suurin. Nikkeliä vapauttavien esineiden käyttöä lasten iholla ja limakalvoilla tulisi välttää, jolloin on muistettava, että myös kellot ja silmälasien sangat voivat sisältää nikkeliä. Korvien rei'ityksen tarpeellisuutta ennen rippikouluikää tulisi harkita. Ruotsissa alle 18-vuotiaiden korvien lävistys edellyttää huoltajan lupaa.

Tutkimuksemme tulokset on saatettu maahantuojien tietoon. Tämän seurauksena eräisiin koruihin on laitettu merkinnät, joissa todetaan korujen sisältävän nikkeliä ja varoitus mahdollisesti allergisoivasta ominaisuudesta. Eräiden korujen maahantuonti on lopetettu.

KIRJALLISUUTTA

Kirjoittajat

Kirjoittajat
Antti Pönkä
LT, ympäristöterveyspäällikkö
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Asta Ekman
FM, kemisti
Helsingin kaupungin ympäristökeskus


Kirjallisuutta
1
Maibach HI, Menne T. Nickel and the skin: immunology and toxicology. Boca Raton, Florida: CRC Press, 1989.
2
Dotterud LK, Falk ES. Contact allergy in relation to hand eczema and atopic diseases in north Norwegian schoolchildren. Acta Paediatr 1995;84:402-406.
3
Nielsen N, Menne T. Nickel sensitization and ear piercing in an unselected Danish population. The Glostrup Allergy Study, Denmark. Contact Dermatitis 1993;29:16-21.
4
Peltonen L, Terho P. Nickel sensitivity in schoolchildren in Finland. Kirjassa: Frosch PJ, Dooms-Goossens ym. Current Topics in Contact Dermatitis. Berlin: Springer-Verlag, 1989:184-187.
5
Dotterud LK, Falk ES. Metal allergy in north Norwegian schoolchildren and its relationship with ear piercing and atopy. Contact Dermatitis 1994;31:308-313.
6
Basketter DA, Briatico-Vangosa G, Kaestner W, Lally C, Bontinck WJ. Nickel, cobalt and chromium in consumer products: a role in allergic contact dermatitis? Contact Dermatitis 1993;28:15-25.
7
Räsänen L, Lehto M, Mustikka-Mäki UP. Sensitization to nickel from stainless steel ear-piercing kits. Contact Dermatitis 1993;28:292-293.
8
Larsson-Stymne B, Widström L. Ear piercing - a cause of nickel allergy in schoolgirls? Contact Dermatitis 1985;13:289-293.
9
Nielsen NH, Menne T. Nickel sensitization and ear piercing in an unselected Danish population. The Glostrup Allergy Study. Contact Dermatitis 1993;29:16-21.
10
Kerosuo H, Kullaa A, Kerosuo E, Kanerva L, Hensten-Pettersen A. Nickel allergy in adolescents in relation to orthodontic treatment and piercing of ears. Am J Orthod and Dent Orthop 1996;109:148-154.
11
Fischer T, Fregert S, Gruvberger B, Rystedt I. Nickel release from ear piercing kits and earrings. Contact Dermatitis 1984;10:39-41.
12
Meijer C, Bredberg M, Fischer T, Widström L. Ear piercing, and nickel and cobalt sensitization, in 520 young Swedish men doing compulsory military service. Contact Dermatitis 1995;32:147-149.
13
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Direktiivi 94/27/EY (luonnos).
14
prEN1811. Precious metals - Reference test method for release of nickel from products intended to come into direct and prolonged contact with the skin. Suomen Standardisoimisliitto SFS.
15
prEN1810. Precious metals - Body - piercing post assemblies - Reference test method for determination of nickel content by flame atomic absorption spectrometry. Suomen Standardisoimisliitto SFS.
16
prEN12471. Screening test for nickel release from alloys and coating in consumer items that come into direct and prolonged contact with the skin. Suomen Standardisoimisliitto SFS.
17
Katz SA, Samitz MH. Leaching of nickel from stainless steel consumer commodities. Acta Dermatovener (Stockholm) 1975;55:113-115.
18
Menne T, Andersen KE, Kaaber K, Osmundsen PE, Andersen JR, Yding F ym. Evaluation of the dimethylglyoxime stick test for the detection of nickel. Dermatosen 1987;35:128-130.
19
Kanerva L, Sipiläinen-Malm T, Estlander T, Zitting A, Jolanki R, Tarvainen K. Metallikoruista vapautuva nikkeli allergian aiheuttajana. Suom Lääkäril 1994;49:917-921.
20
Emmett EA, Risby TH, Jiang L, Ng K, Feinman S. Allergic contact dermatitis to nickel: bioavailability from consumer products and provocation treshold. J Am Acad Dermatol 1988;19:314-322.

Taulukot
1 Taulukko 1
2 Taulukko 2
3 Taulukko 3
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030