• Emmi Sarvikivi
  • Saija Toura
  • Dinah Arifulla
  • Outi Lyytikäinen
  • Tutkimukseen Osallistuneet Sairaalat

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2016

LÄHTÖKOHDAT Suomalaiset akuuttisairaalat osallistuivat Euroopan tautikeskuksen tutkimukseen, jossa kartoitettiin hoitoon liittyviä infektioita ja mikrobilääkkeiden käyttöä. Suomessa tutkimusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

MENETELMÄT Kaikista vuodeosastojen potilaista kerättiin perustiedot sekä tiedot hoitoon liittyvistä infektioista, mikrobilääkityksestä ja riskitekijöistä.

TULOKSET Vähintään yksi hoitoon liittyvä infektio todettiin 8,8 %:lla potilaista. Esiintyvyys oli suurin tehohoitoyksiköissä (21 %) ja hematologisilla potilailla (29 %). Yleisimmät infektiotyypit olivat leikkausalueen infektio (21 %), vakava yleisinfektio (20 %) ja keuhkokuume (19 %). Tavallisimmat aiheuttajamikrobit olivat Staphylococcus aureus (20 %) ja Escherichia coli (17 %); vain yksittäisiä resistenttejä kantoja todettiin. Tutkimuspäivänä 38 % potilaista sai mikrobilääkitystä.

PÄÄTELMÄT Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli suurentunut edellisestä selvityksestä. Mikrobilääkkeitä käytettiin hieman vähemmän.

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2016 Kuva 1 / 4
       

Prevalenssitutkimuksella voidaan arvioida hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä ja mikrobilääkkeiden käyttöä tietyllä hetkellä. Tulosten avulla tunnistetaan ongelma-alueita ja suunnataan voimavaroja infektioiden torjuntaan (11 Syrjälä H, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvät infektiot: esiintyvyys, merkitys ja ehkäistävyys. Teoksessa: Anttila V-J, Kanerva M, Kuronen M ym., toim. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 7. uudistettu painos. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018:20–25.). Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa on keskeistä lääkkeiden käytön ohjaaminen. Resistenttien mikrobien yleistyminen ja leviäminen on yksi merkittävimmistä terveysuhkista (22 Tackling drug-resistant infections globally: Final report and recommendations. The review on antimicrobial resistance. Chaired by Jim O’Neill. 19.5.2016.https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf).

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen hoitoon liittyviä infektioita ja mikrobilääkkeiden käyttöä akuuttisairaaloissa selvittävä prevalenssitutkimus tehtiin v. 2005 (33 Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005. Suom Lääkäril 2005;60:3119–23.). Euroopan tautikeskus (ECDC) toteutti v. 2011–12 jäsenmaiden kanssa prevalenssitutkimuksen, johon Suomi osallistui (44 Kärki T, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011. Suom Lääkäril 2013;68:39–45.). Tutkimus toistettiin 2016–17. Suomessa tiedot kerättiin pääosin marraskuussa 2016. Tässä raportissa kuvaamme Suomen keskeisimmät tulokset.

Aineisto ja menetelmät

Huolestuttavaa oli laajakirjoisten mikrobilääkkeiden osuuden kasvu.

Suomessa tutkimusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Aineisto ja menetelmät kuvataan tarkemmin Lääkärilehden verkkoversiossa (liite 1, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 45/2018). Tutkimuskutsu lähetettiin sairaanhoitopiirien ja akuuttisairaaloiden johtajille sekä infektiotiimeille kesäkuussa 2016. Osallistuminen oli vapaaehtoista.

THL järjesti osallistuville sairaaloille (liite 2) koulutustilaisuuden, ja siihen osallistuneet kouluttivat sairaaloissaan muita tiedonkeruuseen osallistuvia.

Tiedot kerättiin sairaaloissa 18.10.–1.12.2017 yhtenä tai useampana päivänä. Tutkimuksen piiriin kuuluivat akuuttisairaaloiden kaikki vuodepaikat, mutta sairaalat saattoivat rajata osastoja tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimukseen otettiin kaikki tutkimushetkellä osastohoidossa olleet potilaat lukuun ottamatta polikliinisiä ja päiväkirurgisia potilaita. Jokaisesta tutkimuspotilaasta täytettiin lomake, johon kirjattiin yleiset taustatiedot (osasto, erikoisala, tutkimuspäivä) sekä potilaskohtaisia riskitekijöitä (ikä, perustaudin vaikeusaste, hoitojaksoon liittyvät kirurgiset toimenpiteet, vierasesineet). Jos potilas sai tutkimushetkellä systeemistä mikrobilääkitystä, kirjattiin lääkkeen nimi, aloituspäivä, antotapa ja annostus sekä lääkityksen aihe (hoito/profylaksi). Jos potilaalla oli vähintään yksi tutkimusmääritelmät täyttävä hoitoon liittyvä infektio, siitä kirjattiin infektiotyyppi, alkamispäivä, alkuperä sekä infektioon liittyvät mikrobilöydökset.

Lisäksi kerättiin sairaalakohtaista tietoa hoitoon liittyviä infektioita ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa kuvaavista indikaattoreista (55 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Prevalenssitutkimus 2016: Tutkimukseen liittyvä suomenkielinen materiaali (siteerattu 9.10.2018). https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/hoitoon_liittyvien_infektioiden_seuranta/prevalenssitutkimus/prevalenssitutkimus-2016).

Tulokset analysoitiin yhteistyössä ECDC:n kanssa. Infektioista, mikrobilääkkeistä ja mikrobeista laskettiin tärkeimmät tunnusluvut. Infektioiden esiintyvyys (%) laskettiin jakamalla vähintään yhtä hoitoon liittyvää infektiota sairastavien potilaiden lukumäärä kaikkien tutkittujen potilaiden lukumäärällä. Mikrobilääkkeiden käytön esiintyvyys (%) laskettiin vastaavasti jakamalla vähintään yhtä mikrobilääkettä saavien potilaiden lukumäärä kaikkien tutkittujen potilaiden lukumäärällä. Infektiotyyppejä, mikrobeja ja mikrobilääkkeitä tarkasteltiin jakaumana, koska yhdellä potilaalla saattoi olla useita infektioita, aiheuttajamikrobeja tai mikrobilääkehoitoja.

Sairaalat saivat omat tuloksensa infektioiden ja mikrobilääkityksen esiintyvyydestä (%) sekä Suomen yhteenlasketut tulokset. Lisäksi ne saivat erikoisalojen ja potilasmateriaalin suhteen vakioidut esiintyvyysprosentit sekä niihin liittyvän vertailun muihin suomalaisiin sairaaloihin. Yksittäisiä sairaaloita koskevia tietoja ei julkaista.

Tulokset

Tutkimukseen osallistui 50 sairaalaa: 5 yliopistosairaalaa (14 toimintayksikköä), 15 keskussairaalaa ja 21 muuta akuuttisairaalaa. Sairaaloista 34 % (17/50) rajasi tutkimukseen otettuja osastoja: 30 % (15/50) rajasi pois psykiatrisia osastoja tai koko psykiatrian erikoisalan. Hoitojakson pituuden mediaani oli 3,9 vrk. Yhteenveto sairaalatiedoista julkaistiin THL:n verkkosivuilla (66 Arifulla D, Sarvikivi E, Toura S, Ollgren J, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa 2015 – Euroopan prevalenssitutkimuksen tietojen yhteenveto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Työpaperi 13/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-113-3).

Tutkittuja potilaita oli 9 079. Heistä 803:lla oli tutkimuspäivänä hoitoon liittyvän infektion oireita tai hoito meneillään. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli 8,8 % (95 %:n luottamusväli 8,3–9,4 %). Kaikkiaan infektioita todettiin 859. Niistä 53 % (458/859) oli saanut alkunsa saman hoitojakson aikana, 25 % (211/859) liittyi saman sairaalan aiempaan hoitojaksoon ja 12 % (106/859) toiseen sairaalaan. Alkuperä oli 10 %:ssa (83/859) infektioista tuntematon tai muu.

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli suurin anestesiologian ja tehohoidon (21 %) sekä syöpätautien (18 %) erikoisaloilla ja tietyillä kirurgian ja sisätautien suppeilla erikoisaloilla (taulukko 1). Riskitekijöistä miessukupuoli, yli neljän vuorokauden mittainen sairaalahoito, vaikea perussairaus, kirurginen toimenpide hoitojakson aikana sekä vähintään yksi vierasesine olivat yhteydessä suurempaan infektioprevalenssiin (liite 3). Infektiopotilaat olivat keskimäärin vanhempia kuin potilaat, joilla ei ollut infektiota (65 vs. 61 vuotta, p < 0,001), ja heidän hoitoaikansa oli pidempi (mediaani 8 vs. 3 vrk).

Infektiotyypit vaihtelivat erikoisaloittain (taulukko 2Osa infektioista on sekainfektioita, joissa useita aiheuttajamikrobeja.). Yleisimmät infektiotyypit olivat leikkausalueen infektio, vakava yleisinfektio ja keuhkokuume. Leikkausalueen infektioista kolme neljästä oli syviä haavainfektioita tai leikkausalue-/elininfektioita, neljännes pinnallisia haava-alueen infektioita. Yleisinfektioista noin puolet oli veriviljelypositiivisia. Keuhkokuumeista valtaosa todettiin radiologisten ja kliinisten löydösten perusteella ilman mikrobiologista varmistusta (taulukko 3). Virtsatieinfektiot olivat yleensä mikrobiologisesti varmistettuja.

Lastenyksiköissä hoidettujen potilaiden infektioita kirjattiin paitsi lastentautien myös tehohoidon ja kirurgian erikoisaloille. Kun nämä kaikki otettiin huomioon, hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli lastenyksiköissä 12,4 % (45/362). Niistä kaksi kolmasosaa oli vakavia yleisinfektioita. Kun aineistoa tarkasteltiin iän perusteella poimimalla esimerkiksi alle 18-vuotiaat potilaat, potilasjoukko oli huomattavasti suurempi ja infektioiden esiintyvyys vain 5,8 % (58/996).

Mikrobiologinen näyte oli positiivinen 46 %:ssa (392/859) infektioista. Tavallisimpia aiheuttajamikrobeita olivat Staph. aureus ja E. coli (taulukko 3). Staph. aureus -löydöksistä yksi oli metisilliinille resistentti (MRSA). Tutkituista E. coli -kannoista viisi oli resistenttejä kolmannen polven kefalosporiineille, eli ns. ESBL-kantoja. Resistenttejä Klebsiella-kantoja ei todettu. Karbapeneemiresistenttejä enterobakteerikantoja (CPE) tunnistettiin yksi. Vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja ei todettu. Clostridium difficile aiheutti 5,5 % kaikista infektioista.

Potilaista 3 485 (38 %; 95 %:n LV 37–39 %) sai tutkimuspäivänä vähintään yhtä mikrobilääkettä. Mikrobilääkekuureja oli tutkimuspäivänä meneillään kaikkiaan 4 615. Yleisimpiä mikrobilääkkeitä olivat kefuroksiimi, metronidatsoli ja piperasilliini-tatsobaktaami (kuvio 1Yleisimmät mikrobilääkkeet 2011 ja 2016 (osuus yli 2 % kaikista mikrobilääkkeistä vuonna 2016).. ).

Infektion hoitoon oli aloitettu lääkitys 74 %:ssa tapauksista: avohoitoinfektioon 19,7 %:lla, sairaalainfektioon 8,4 %:lla ja pitkäaikaishoitoon liittyvään infektioon 0,6 %:lla kaikista potilaista. Kirurginen profylaksi oli meneillään 5,4 %:lla potilaista. Heistä 58 % oli saanut yhden annoksen lääkettä, 33 %:lla lääkitys oli jatkunut yli vuorokauden ajan. Mikrobilääkkeiden käytöstä 75 % johtui infektion hoidosta (51 % avohoitoperäisten ja 25 % hoitoon liittyvien), 12 % kirurgisesta profylaksista, 10 % muusta profylaksista ja 3 %:ssa lääkityksen syy oli muu tai tuntematon.

Pohdinta

Tutkimus päivitti viisi vuotta aiemmin tehdyn prevalenssitutkimuksen tulokset ja antoi tuoretta tietoa akuuttisairaaloidemme infektiotilanteesta ja mikrobilääkkeiden käytöstä. Erikoissairaanhoidon yksiköitä velvoitetaan tartuntatautiasetuksen nojalla osallistumaan vastaaviin valtakunnallisiin selvityksiin jatkossa (77 Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista 146/2017 (9.3.2017), 13 §. http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170146#Pidp450474240).

Nyt tutkimukseen osallistui käytännössä jokainen suomalainen akuuttisairaala: kaikki yliopisto- ja keskussairaalat sekä 21 muuta sairaalaa. Tietoa kerättiin kaikista infektiotyypeistä akuuttisairaaloiden kaikilla vuodeosastoilla. Osa sairaaloista tosin rajasi psykiatrian osastot tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimusprotokollaa oli hieman muokattu edellisestä kerrasta. Nyt tietoa kerättiin useammista hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan ja mikrobilääkeohjauksen kannalta tärkeistä rakenne- ja prosessi-indikaattoreista. Nämä tulokset on raportoitu erikseen (66 Arifulla D, Sarvikivi E, Toura S, Ollgren J, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa 2015 – Euroopan prevalenssitutkimuksen tietojen yhteenveto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Työpaperi 13/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-113-3).

Hoitoon liittyvien infektioiden määritelmät ja potilaskohtainen tiedonkeruu olivat yhtenevät edellisen tutkimuksen kanssa. Tämä mahdollisti yksityiskohtaisen vertailun erikoisaloittain vuoden 2011 tuloksiin. Vastaavaa vertailua ei voitu tehdä kansallisen prevalenssitutkimuksen tuloksiin vuodelta 2005. Tuolloin erikoisalat kirjattiin HILMO-koodein, joten esimerkiksi tehohoitoyksikköjä ei voitu tunnistaa.

Tässä tutkimuksessa teho-osastoille oli oma tunnisteensa. Sen yhdistäminen potilaskohtaiseen erikoisalakoodiin mahdollisti erityyppisten teho-osastojen erottelun. Tunnisteet eivät toimineet aivan aukottomasti: esimerkiksi lapsipotilailla tarkemman potilaskohtaisen erikoisalakoodin (kirurginen/ konservatiivinen tehohoito) valitseminen sulki pois potilaan luokittelun pediatriseen tehohoitoon. Kaikki tehohoidossa olleet lapsipotilaat eivät siksi erotu raportissa omaksi ryhmäkseen. Vastasyntyneiden tehohoidossa tämänkaltaista ongelmaa ei ilmennyt.

Infektioiden esiintyvyys oli nyt suurempi kuin 2011 (8,8 % vs. 7,4 %). Tälle on vaikea löytää yhtä selittävää tekijää. Todennäköisesti ero johtuu osittain potilasjoukon ikärakenteesta: yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus oli nyt suurempi. Myös miesten osuus potilaista oli hieman edelliskertaista suurempi. Yli kolmen vuorokauden hoitojaksojen suhteellinen osuus oli niin ikään suurempi, vaikka hoitojakson pituus koko potilasjoukossa oli lyhentynyt edellisestä tutkimuksesta (keskiarvot 8,3 ja 5,0 vrk; mediaanit 4,6 ja 3,9 vrk). Prevalenssitutkimusasetelma tyypillisesti yliarvioi vakavien infektioiden osuutta, sillä ne pitkittävät hoitoaikoja.

Infektioiden tyyppijakaumassa ei havaittu suuria muutoksia: yleisimmät infektiotyypit olivat edelleen leikkausalueen infektio, vakava yleisinfektio ja keuhkokuume. Ne kattoivat kukin noin viidenneksen kaikista infektioista (taulukko 2Osa infektioista on sekainfektioita, joissa useita aiheuttajamikrobeja.). Syvien haavainfektioiden ja leikkausalue-/elininfektioiden osuus kaikista leikkausalueen infektioista oli nyt 74 %, eli hieman pienempi kuin 2011 (80 %).

Erikoisaloittain infektioiden esiintyvyys ja tyyppijakauma vaihtelivat aiempaan tapaan. Suurilla erikoisaloilla esiintyvyys vaihteli huomattavasti suppean erikoisalan mukaan. Siksi esimerkiksi sisätauteja tai kirurgiaa ei kannata tarkastella kokonaisuutena, vaan ongelmakohtien tunnistamiseksi pienemmissä osissa. Tällöin tulee kuitenkin huomioida, että satunnaisvaihtelun mahdollisuus kasvaa tutkimusjoukon pienentyessä.

Lapsipotilaiden jakautuminen eri erikoisaloille vaikeutti lastentautien erikoisalan tarkastelua. Kokonaiskuvan hahmottaminen vaati tietojen yhdistelemistä. Yksityiskohtaisen tiedonkeruun ansiosta tämä voitiin kuitenkin tehdä jälkikäteen. Toisaalta tilanne kuvastaa osuvasti lasten erikoissairaanhoidon kirjoa: potilasaines on varsin heterogeeninen, ja lääketieteellisiä ongelmia hoidetaan useilla erikoisaloilla. Infektioiden esiintyvyys vaihteli suuresti riippuen siitä, miten potilasryhmä määriteltiin (esimerkiksi hoitavien yksiköiden mukaan vai ikäryhmän perusteella). Tämä on tärkeää ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa.

Yleisimmät aiheuttajamikrobit olivat Staph. aureus ja E. coli, kuten vuonna 2011. Nyt niiden osuus kaikista mikrobilöydöksistä oli kuitenkin selvästi suurempi (taulukko 3). Staph. aureus - ja E. coli -löydökset ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet myös Tartuntatautirekisteriin ilmoitetuissa mikrobilöydöksissä, etenkin ikääntyneillä (88 Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym., toim. Tartuntataudit Suomessa 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Raportti 5/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-890-6).

Resistentit mikrobit olivat edelleen harvinaisia; MRSA- ja CPE-kantoja löytyi vain yksi kumpaakin. ESBL-E. coli -kantojen aiheuttamia infektioita todettiin täsmälleen yhtä monta kuin vuonna 2011, vaikka tartuntatautirekisterin perusteella ESBL-löydösten määrä on ollut viime vuosina kasvussa (88 Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym., toim. Tartuntataudit Suomessa 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Raportti 5/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-890-6). C. difficile -infektioita todettiin nyt hieman enemmän kuin 2011 (osuus kaikista infektioista 5,5 vs. 4,0 %). Tartuntatautirekisterissä ei ole todettu C. difficilen ilmaantuvuuden suurentumista.

Mikrobilääkkeiden käytön esiintyvyys oli hieman pienempi (38 vs. 41 %) verrattuna edelliseen tutkimukseen. Huolestuttavaa sen sijaan oli laajakirjoisten mikrobilääkkeiden, erityisesti meropeneemin, osuuden kasvu (kuvio 1Yleisimmät mikrobilääkkeet 2011 ja 2016 (osuus yli 2 % kaikista mikrobilääkkeistä vuonna 2016).. ).

Kirurgisessa profylaksissa suuntaus oli oikea: yhden annoksen kuurien osuus oli suurentunut. Pitkittyneiden profylaksien osuus oli nyt noin kolmannes. Parannettavaa on siis yhä, vaikka osuus olikin pienentynyt vuodesta 2011. Mikrobilääkkeiden käytön vähentämiseksi tulisi kiinnittää huomiota myös lääkehoidon pituuteen. Tässä tutkimuksessa sitä ei voitu arvioida.

Prevalenssitutkimus toistettiin nyt ensi kertaa koko maassa samoin menetelmin. Tulokset ovat varsin yhtenevät edellisen tutkimuksen kanssa. Myös vertailu muihin Euroopan maihin on jälleen mahdollista, sillä ECDC julkistaa eurooppalaiset tulokset marraskuussa 2018.

Tuloksia olisi tärkeää hyödyntää paikallisesti esimerkiksi selvittämällä, onko tarvetta tehostaa jatkuvaa seurantaa ja/tai torjuntatoimia niissä potilasryhmissä, joissa todettiin suuri infektioiden esiintyvyys ja/tai mikrobilääkkeiden käyttö. Jos jatkuva seuranta ei ole mahdollista, prevalenssitutkimus voidaan suunnata tiettyihin yksiköihin tai potilasryhmiin, infektiotyyppeihin tai riskitekijöihin (esimerkiksi virtsatiekatetreihin). Tällöin työmäärä pysyy kohtuullisena. Pienissä yksiköissä tutkimus on satunnaisvaihtelun hallitsemiseksi syytä toistaa määräajoin. Toistoväli riippuu yksikön koosta ja tutkittavan asian yleisyydestä.

Kansallinen prevalenssitutkimus tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa sairaaloita ja lisää tietoisuutta hoitoon liittyvistä infektioista ja mikrobilääkkeiden käytöstä.

Lisää aiheesta

Uusi matemaattinen malli ennustaa sairastumista hengitystieinfektioon
Penisilliiniallergia käy kalliiksi
Penisilliinille allergisen leima lisää MRSA:n ja C. difficilen riskiä

Kirjoittajat
Emmi Sarvikivi
LT, asiantuntijalääkäri
Saija Toura
TtK, tutkija
Dinah Arifulla
TtM, hygieniahoitaja, tutkija
Outi Lyytikäinen
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, infektiotautien torjunta ja rokotukset, Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)
TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEET SAIRAALAT
Sidonnaisuudet

Emmi Sarvikivi, Saija Toura,
Dinah Arifulla, Outi Lyytikäinen:
Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat merkittävän tautitaakan.

Mikrobilääkkeiden oikea käyttö on tärkeä osa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa.

Prevalenssitutkimuksella voidaan selvittää hoitoon liittyviä infektioita, niiden riskitekijöitä ja mikrobilääkkeiden käyttöä.

Tämä tutkimus opetti

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli suurentunut. Infektiotyyppien jakauma ei ollut muuttunut, mutta Staph. aureus ja E. coli olivat selvästi yleisempiä kuin viisi vuotta sitten.

Mikrobilääkkeitä käytettiin vähemmän kuin v. 2011. Laajakirjoisten lääkkeiden osuus oli suurentunut, moniresistenttien mikrobien osuus oli ennallaan.

Tuloksia on hyödynnettävä paikallisesti, jotta resurssit voidaan suunnata järkevästi.

Kirjallisuutta
1
Syrjälä H, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvät infektiot: esiintyvyys, merkitys ja ehkäistävyys. Teoksessa: Anttila V-J, Kanerva M, Kuronen M ym., toim. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 7. uudistettu painos. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018:20–25.
2
Tackling drug-resistant infections globally: Final report and recommendations. The review on antimicrobial resistance. Chaired by Jim O’Neill. 19.5.2016.https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf
3
Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005. Suom Lääkäril 2005;60:3119–23.
4
Kärki T, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011. Suom Lääkäril 2013;68:39–45.
5
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Prevalenssitutkimus 2016: Tutkimukseen liittyvä suomenkielinen materiaali (siteerattu 9.10.2018). https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/hoitoon_liittyvien_infektioiden_seuranta/prevalenssitutkimus/prevalenssitutkimus-2016
6
Arifulla D, Sarvikivi E, Toura S, Ollgren J, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa 2015 – Euroopan prevalenssitutkimuksen tietojen yhteenveto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Työpaperi 13/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-113-3
7
Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista 146/2017 (9.3.2017), 13 §. http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170146#Pidp450474240
8
Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym., toim. Tartuntataudit Suomessa 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Raportti 5/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-890-6
English summary

Prevalence of healthcare-associated infections in Finland in 2016

BACKGROUND The European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC) organized the second point-prevalence study in acute care hospitals in 2016–2017. The Institute for Health and Welfare (THL) was responsible for the study in Finland, together with the participating hospitals.

METHODS The study included patients on acute care wards. Data on healthcare-associated infections (HAIs) and antimicrobials were collected.

RESULTS The study included 9079 patients; 8.8% of them had at least one HAI, and 38% received antimicrobials. HAIs were most prevalent on intensive care units and among haematological patients.
Surgical-site infection (21% of all HAIs), bloodstream infection (20%), and pneumonia (19%) were the most common types of HAI. Staphylococcus aureus (20%) and Escherichia coli (17%) were the most common causative organisms, and only few resistant strains were detected.

CONCLUSION HAI prevalence in Finland was somewhat higher than in the first European point-prevalence study in 2011. Prevalence of antimicrobial use was lower, but the proportion of broad-spectrum antimicrobials was greater than in 2011. The results of this study should be actively used to target future surveillance and control measures locally at the most common HAI types and/or patient groups at greatest risk, in order to effectively prevent HAIs.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Meilahden sisätautipuolen huolet eivät ole hälvenneet

Yt-neuvotteluja Helsingin ja HUS:n päivystysten yhdistämiseen liittyen jatketaan.

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Mitä JUKO:n lakkovarautuminen tarkoittaa?

– Lääkäriliitolla on itsenäinen neuvotteluoikeus Lääkärisopimuksesta, ja Lääkäriliitto myös päättää itse siitä, koska menee lakkoon, Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm sanovat.

Tieteessä
Myrkytys – neljä tapaa hoitaa

”Treat the patient, not the poison” on hyvä perussääntö.

Tieteessä
Väitöstutkimus selvitti piilokiveksisyyden vaikutusta kivesten kasvuun murrosikäisillä

Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa saatiin uutta tietoa piilokiveksisyydestä.

Tieteessä
Tapaturmat kasautuvat miehille ja itään

Tapaturmakuolleisuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin, samoin miesten ja naisten tapaturmakuolleisuuden ero.

Tieteessä
Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen muuttaa immuunisolujen toimintaa

Tämä vaikutus voi näkyä vielä teini-iässä.