Käsihygienia terveydenhuollossa

Käsihygienia kuuluu tärkeimpiin toimenpiteisiin sairaala- ja laitosinfektioiden ehkäisemisessä (esimerkiksi 1), koska muun muassa käsienpesu vähentää huomattavasti mikrobien määrää ihon pinnalla. Asianmukaisesti toteutetulla käsihygienialla terveydenhuollon henkilöstö voi ratkaisevasti ennaltaehkäistä potilaiden infektiotartuntoja hoidon aikana (2). Tämän myötä vältytään inhimillisiltä kärsimyksiltä sekä ylimääräisiltä hoitopäiviltä ja kustannuksilta (3).

Erilaiset infektiot terveydenhuollossamme ovat lisääntyneet viime vuosina. Terveydenhuollossa yleisimpiä infektioita ovat virtsatie-, hengitystie- sekä iho- ja pehmytosainfektiot (4). Sairaalainfektio eli nosokomiaalinen infektio syntyy sairaalahoidon aikana (5). Laitoshoidossa infektiot häiritsevät hoitoa ja hidastavat tervehtymistä. Infektion saamisen riski jonkin terveydenhuollossa tapahtuvan hoidon aikana arvellaan olevan keskimäärin 6 prosenttia. Terveydenhuollossa infektiot aiheuttavat satojen miljoonien markkojen kustannukset maassamme (5).

Pääsääntöisesti henkilöstön käsien välityksellä leviävät mikrobit (muun muassa 6) aiheuttavat infektioita terveydenhuollossa. Hoitohenkilökunnan kädet kontaminoituvat helposti erilaisista mikrobilähteistä, ja infektiot leviävät otollisiin kohteisiin, esimerkiksi haavoihin, jos tartuntatietä ei katkaista. Kynsien alla elää myös bakteereja, ja sinne kertyy herkästi ylimääräisiä bakteereja (6,7). Käsiin tarttuu hoitotoimien aikana myös haitallisia bakteereja, jotka voivat levitä ilman käsien desinfiointia tai pesua.

Kädet ovat terveydenhuollon henkilöstön tärkeimpiä instrumentteja. Hyvä käsihygienia on osa laadukasta hoitotyötä ja turvallisuuden osatekijä hoitamisessa. Hoitotyössä potilaalla on oikeus olettaa, että häntä hoidetaan laadukkaasti ja turvallisesti. Hyvällä käsihygienialla ennaltaehkäistään sairaalaperäisten infektioiden leviämistä potilaisiin (1,6) ja turvataan heille mahdollisimman tarkoituksenmukainen hoitojakso (3).

KÄSIHYGIENIA TERVEYDENHUOLLOSSA

Käsihygienian toteutuminen riippuu hoitotilanteen luonteesta ja potilaskontaktista. Asianmukainen käsihygienian toteutuminen on tärkeää ennen ja jälkeen potilaskontaktien (8,9,10) sekä potilaskontaktien välillä (11).

Aiempien tutkimusten mukaan käsihygienian asianmukaisessa toteutumisessa on havaittu puutteita. Käsiä ei pestä tai desinfioida joko ollenkaan ennen tai jälkeen potilaskontaktin tai käsienpesu tai desinfiointi suoritetaan puutteellisesti (12,13). Muun muassa havainnoitaessa henkilöstön omia arvioita käsienpesu- tai desinfiointikerroista on havaittu, että arviot ovat todellisuutta useampia (13,14,15,16,17,18).

Käsihygienian toteutumisen mahdollisuudet

Henkilöstö toteuttaa paremmin käsihygieniaansa, jos käsienpesu- ja desinfiointimahdollisuudet ovat helposti käytettävissä ja ne ovat asianmukaiset (19). Näin ollen on tärkeää, että käsien pesu- ja desinfiointipisteitä on riittävästi ja ne sijaitsevat sopivissa paikoissa potilaspaikkoihin nähden. Asianmukaisen käsihygienian toteuttamisen haluttomuuteen voi olla syynä myös käsien kuivuminen ja ärtyminen (1,13). Näin ollen on tärkeää, että käytössä olevat käsienpesu- ja desinfiointiaineet ovat sellaisia, että niillä voidaan ehkäistä ihon liiallista kuivumista tai muita ihohaittoja (1).

Käsille miellyttävä valmiste edistää henkilöstön käsihygienian toteutumista asianmukaisesti (1,20). Tästä syystä henkilöstön arviot käsienpesu- ja desinfiointivalmisteiden epämiellyttävyydestä on tärkeää ottaa huomioon (1). Henkilöstö pitää myös ajan puutetta eräänä asianmukaisen käsihygienian toteuttamisen esteenä (1,14).

Alkoholipohjaisten käsihuuhteiden on todettu ärsyttävän vähemmän käsiä kuin saippuan ja vesipesun, joten käsihygieniassa on tärkeää suosia runsasta käsien desinfektiota asianmukaisella huuhteella perinteisen saippuapesun sijasta (1,13). Myös erityyppiset käsien desinfektioaineet voivat edistävää käsien desinfiointia (20), esimerkiksi klooriheksidiini ja alkoholipohjaiset desinfektioaineet.

Käsien ihon kunnosta huolehtiminen on tärkeä osa käsihygieniaa. On tärkeää, että käsien iho pysyy ehjänä ja iho säästyy liialliselta kuivumiselta ja ärsytyksiltä. Terve, ehjä iho on paras suoja sitä ärsyttäviltä tekijöiltä. Käsien iholle tarkoitettuja hoitovoiteita on hyvä tarvittaessa käyttää käsien ihoa suojaamaan (13).

Käsihygienia ja suojakäsineiden käyttö

Suojakäsineiden käyttö kuuluu olennaisena osana käsihygieniaan terveydenhuollossa. Niiden käytöllä ei voi korvata käsien pesua tai desinfiointia, vaan on tärkeää, että suojakäsineet puetaan oikeaoppisesti aina pestyihin tai desinfioituihin käsiin ja ne riisutaan käsien ihoa mahdollisimman vähän kontaminoiden. On tärkeää, että kädet pestään tai desinfioidaan myös suojakäsineiden käytön jälkeen (1).

Suojakäsineiden oikeaoppisella käytöllä voidaan merkittävästi vähentää käsien kontaminaatiota ja estää mikrobien siirtyminen paikasta toiseen. On tärkeää, että suojakäsineet vaihdetaan uusiin jokaisen potilaskontaktin jälkeen, koska useita infektioepidemioita on voitu liittää siihen, että samoja suojakäsineitä on käytetty useiden potilaiden hoidossa ja näin ollen mikrobit ovat päässeet leviämään potilaasta toiseen. Näin ollen on tärkeää, että kertaalleen käytettyjä suojakäsineitä ei pestä eikä desinfioida, vaan ne laitetaan roskiin (1,13).

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu myös, että käsihygienia toteutuu harvemmin ennen hoitotilannetta suojakäsineiden käytön yhteydessä kuin paljain käsin työskenneltäessä. Joidenkin tutkimusten mukaan suojakäsineiden käytöllä korvataan käsienpesu tai niiden desinfiointi ennen ja jälkeen hoitotilanteen (esimerkiksi 11,13). Toisaalta taas esimerkiksi käsienpesu voi tehostua suojakäsineitä käytettäessä (1).

TUTKIMUSMENETELMÄ

Tutkimus toteutettiin kyselynä ja aineisto koottiin tätä varten kehitetyllä kyselylomakkeella. Kysely kehitettiin vaiheittain tarkastelemalla aiheeseen liittyvää aiempaa kirjallisuutta ja keskustelemalla tutkimuksen toimeksiantajan ja eri terveydenhuollon organisaatiossa toimivien hygienia-asiantuntijoiden kanssa.

Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista Likert-asteikollista mittavälinettä. Tulokset kuvattiin frekvenssi- ja prosenttitaulukoin. Tutkimukseen osallistui lääkäreitä (n = 14), hammaslääkäreitä (n = 12 ), sairaanhoitajia (n = 47) ja muita potilastyöhön osallistuneita (n = 168) (n = 300, vastausprosentti 80).

TULOKSET

Vastaajista 80 % kertoi pesevänsä kätensä aina tai usein ennen asiakaskontaktia. Tällä tavoin toimi harvoin 20 % vastaajista. Aina tai usein ennen asiakaskontaktia kertoi desinfioivansa kätensä 49 % vastaajista. Sitä vastoin harvoin ennen asiakaskontaktia käsiään desinfioi 43 % vastaajista, ja 8 % vastaajista ei desinfioinut koskaan käsiään ennen asiakaskontaktia. Valtaosa (95 %) vastaajista pesi kätensä aina tai usein asiakaskontaktin jälkeen. Näin toimi harvoin 5 %. Aina tai usein asiakaskontaktin jälkeen kätensä desinfioi 61 % vastaajista. Sitä vastoin harvoin tai ei koskaan desinfioi 39 % vastaajista (taulukko 1).

Kyselyyn vastanneista rannekelloa käytti työskennellessään aina tai usein 32 % vastaajista. Sitä käytti harvoin 10 % vastaajista ja ei koskaan 58 % vastaajista. Sormuksia käytti työskennellessään aina tai usein 32 % vastaajista. Harvoin niitä käytti 10 % vastaajista. Sormuksia työssään ei käyttänyt lainkaan 58 % vastaajista. Rannekoruja käytti aina tai usein 5 % ja harvoin 2 % vastaajista. Valtaosa vastaajista (93 %) ei käyttänyt lainkaan työskennellessään rannekoruja. Kyntensä lyhyinä työssään piti aina tai usein 96 % vastaajista. Harvoin tai ei koskaan kyntensä piti lyhyinä 4 % vastaajista (taulukko 2).

Käsien pesu- ja desinfiointimahdollisuudet

Kaikista kyselyyn vastanneista 77 % piti organisaationsa käsienpesumahdollisuuksia riittävinä. Mahdollisuuksia osittain riittävinä piti 13 %, osittain tai täysin riittämättöminä 10 % vastaajista (taulukko 4).

Käsien desinfektiomahdollisuuksia täysin riittävinä piti 75 % vastaajista. Osittain riittävinä mahdollisuuksia piti 16 % ja osittain tai täysin riittämättöminä niitä piti 9 % vastaajista (taulukko 4).

Käsihygienia ja suojakäsineiden käyttö

Asiakastyössä toimivista 44 % oli sitä mieltä, että kädet tulee pestä suojakäsineiden käytöstä huolimatta ennen asiakaskontaktia. Toisaalta 56 % vastaajista oli osittain tai täysin eri mieltä tästä. Vastaajista 25 % ajatteli, että kädet tulee pestä myös asiakaskontaktin jälkeen suojakäsineiden käytöstä huolimatta. Lähes puolen (48 %) vastaajista katsoi, että kädet tulee desinfioida ennen asiakaskontaktia ja yli puolen (57 %) mielestä kädet tulee desinfioida asiakaskontaktin jälkeen myös suojakäsineiden käytön yhteydessä (taulukko 5).

Vastaajista 96 % oli täysin tai osittain sitä mieltä, että suojakäsineet tulee vaihtaa aina uusiin jokaiseen uuteen asiakaskontaktiin. Sitä vastoin 4 % oli osittain tai täysin eri mieltä uusien suojakäsineiden käytöstä jokaisessa uudessa asiakaskontaktissa. Suojakäsineitä ei voi pestä ja käyttää uudelleen uudessa asiakaskontaktissa 93 %:n mielestä, mutta vastaajista 7 % ajatteli, että suojakäsineitä voi pestä ja käyttää uudelleen (taulukko 5).

POHDINTA

Käsihygienia on eräs keskeisimmistä ennaltaehkäisevistä toiminnoista terveydenhuollossa. Asianmukaisesti toteutettua käsihygieniaa voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä, joka estää ylimääräisten infektioiden leviämisestä terveydenhuollossa (1,2).

Hoitohenkilöstö mieltää käsihygienian varsin usein niin, että he välttävät itse infektioiden tartuntavaaran, ei niinkään potilasturvallisuusnäkökohtana (13). Myös tässä tutkimuksessa ilmeni, että henkilöstö pääsääntöisesti pesi ja desinfioi käsiään useimmin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Rannekelloa, -koruja tai sormuksia ei suositella käytettäväksi asiakastyössä työskenneltäessä. Tulosten mukaan valtaosa tutkimukseen vastanneista henkilöstöstä ei käytä lainkaan rannekelloa, sormuksia tai rannekoruja työskennellessään. Tärkeää on myös pitää kynnet lyhyinä työskennellessään (3,6). Vastaajista valtaosa, 70 %, kertoi huolehtivansa aina siitä, että kynnet ovat lyhyet, kun he työskentelevät.

Aiempien tutkimusten mukaan todellisuudessa käsienpesu- ja desinfiointikerrat ovat henkilöstön omia arviointeja vähempiä (13,14,16, 17,18). Kyselyyn vastanneista suurin osa arvioi pesevänsä käsiään 11-30 kertaa ja desinfioivansa käsiään 6-20 kertaa yhden työvuoronsa aikana. Vastaajat arvioivat pesevänsä käsiään useammin kuin desinfioivansa niitä (taulukko 3).

Suurin osa vastaajista oli osittain sitä mieltä tai osittain eri mieltä siitä, että kädet tulee desinfioida aina ennen ja jälkeen työskentelyn. Kädet voidaan myös pelkästään desinfioida ennen ja jälkeen työskentelyn joissakin tilanteissa. Kädet voidaan pelkästään desinfioida useammin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Lähes 13 % vastaajista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että kädet tarvitsee pestä vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaiset. Kuitenkin valtaosa ajatteli, että kädet tulee pestä muulloinkin kuin vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaiset.

Asianmukaisen käsihygienian toteutumisen kanalta on tärkeää, että käsienpesu ja desinfiointimahdollisuudet ovat asianmukaiset (1,19,20). Tutkimusorganisaatiossa oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä käsienpesu- ja desinfiointimahdollisuuksiin. Kuitenkin osan henkilöstön käsienpesumahdollisuudet eivät olleet asianmukaiset, esimerkiksi kotisairaanhoidossa ei vastaajien mukaan ole aina asianmukaisia käsihygienian toteuttamismahdollisuuksia, etenkin käsienpesumahdollisuuksissa oli puutteita. Tutkimuskohteena olevassa organisaatiossa oli vain yhden maahantuojan käsien desinfektioainetta ja siihen ei oltu täysin tyytyväisiä.

Käsihygieniaa on tärkeää toteuttaa asianmukaisesti ja oikeaoppisesti myös suojakäsineiden käytön yhteydessä (1). Suojakäsineiden käytöstä ja käsihygieniasta kysyttäessä valtaosa vastaajista mielestä käsiä tulee pestä sekä desinfioida myös suojakäsineitä käytettäessä. Suojakäsineet tulee vaihtaa aina uusiin asiakkaan vaihtuessa (1,13). Myös tässä tutkimuksessa vastaajat pääsääntöisesti olivat täysin samaa mieltä. Toisaalta noin kaksi prosenttia asiakastyössä toimivista oli sitä mieltä, että samoja suojakäsineitä voi käyttää useassa asiakaskontaktissa. Suojakäsineiden pesusta ja desinfioinnista kysyttäessä myös valtaosa oli sitä mieltä, että niitä ei voi pestä eikä desinfioida ja käyttää uudelleen. Asianmukaiseen suojakäsineiden käyttöön kuulukin se, että käsineitä ei voi pestä eikä desinfioida ja käyttää uudelleen (1,13). Kertaalleen käytetyt suojakäsineet kuuluvat ehdottomasti roskiin.

Asianmukaiselle ja oikeaoppiselle käsihygienian toteuttamiselle ei käytännössä ole esteitä. Päinvastoin käsihygienia on varsin yksinkertainen, nopea, halpa ja ehdottoman tehokas potilasturvallisuuden luoja. Asianmukaisen käsihygienian myötä vältytään myös ylimääräisiltä infektioilta terveydenhuollossa, ja jo pelkästään taloudellisesti ajatellen tämä on pelkästään myönteistä kehitystä.

ENGLISH SUMMARY: THE IMPLEMENTATION OF HAND HYGIENE IN HEALTH CARE

The purpose of this study was to chart the implementation of hand hygiene and usage of disposable gloves in one primary health care organisation in Finland.

In the opinion of the subjects of the survey study, hands were washed or disinfected more often after working than before it. Most subjects reported that they didn't use watches, rings and bracelets at all while working. Most subjects ensure that their nails remain short. Most subjects also thought that the facilties for hand washing and hand disinfection were adequate.

When using disposable gloves, most subjects think that hands should be washed or disinfected before and after working, with or without disposable gloves. Most subjects thought that disposable gloves should be changed after every patient contact.

The aim of this study is to promote the implementation of hand hygiene and awareness of its importance.