1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen
Alkuperäis­tutkimus 41/2017 vsk 72 s. 2308 - 2312

Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen

Lähtökohdat Tutkimuksessa arvioitiin painoindeksin ja siinä seitsemässä vuodessa tapahtuneen muutoksen yhteyttä terveydenhuollon suoriin kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin.

Menetelmät Aineistona oli 302 naista, jotka osallistuivat raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukseen seitsemän vuotta aiemmin. Painoindeksitiedot perustuivat äitiyskorttiin sekä painoon ja pituuteen seurantatutkimuksessa. Terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaolopäiviä selvitettiin kyselyllä.

Tulokset Äideistä oli lihavia (BMI ≥ 30 kg/m2) raskauden alussa 19,2 % ja seitsemän vuoden seurannassa 25,5 %. Terveydenhuollon suorat mediaanikustannukset olivat seurantamittauksessa lihavilla 41,4 % suuremmat (454 € vs. 642 €, p = 0,003) kuin muilla.

Päätelmät Lisääntymisikäisten naisten lihavuus on yhteydessä terveyspalvelujen, etenkin erikoissairaanhoidon käytöstä aiheutuneisiin kustannuksiin. Lihavuuden ehkäisyyn tarvitaan lisää keinoja, jotta kustannukset eivät jatka kasvuaan.

Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen Kuva 1 / 3
     

Raskaana olevista naisista joka kolmas on ylipainoinen (painoindeksi BMI ≥ 25 kg/m2) raskauden alkaessa (11 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2015. Tilastoraportti 16/2016 (siteerattu 6.3.2017). http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131259/Tr_16_2016.pdf?sequence=1). Raskaudenaikaisella painolla on pitkäaikaisia vaikutuksia äidin ja syntyvän lapsen terveyteen. Odottavan äidin lihavuus altistaa hänet ja lapsen myöhemmälle lihavuudelle (22 Rooney BL, Schauberger CW, Mathiason MA. Impact of perinatal weight change on long-term obesity and obesity-related illnesses. Obstet Gynecol 2005;106:1349–56.,33 Gaillard R. Maternal obesity during pregnancy and cardiovascular development and disease in the offspring. Review. Eur J Epidemiol 2015;30:1141–52.), joka on yhteydessä terveydenhuollon kasvaneisiin kustannuksiin (44 Pekurinen M. Mitä lihavuus maksaa? Duodecim 2006;122:1213–4.,55 Dee A, Kearns K, O’Neill C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.).

Lihavien (BMI ≥ 30 kg/m2) terveysmenot ovat 30 % suuremmat kuin normaalipainoisilla lihavuuden liitännäissairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin vuoksi (44 Pekurinen M. Mitä lihavuus maksaa? Duodecim 2006;122:1213–4.,66 Withrow D, Alter DA. The economic burden of obesity worldwide: a systematic review of the direct costs of obesity. Obes Rev 2011;12:131–41.,77 Kiiskinen U, Vehko T, Matikainen K, Natunen S, Aromaa A. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1 (siteerattu 30.3.2017). http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70451/Terveyden_edistamisen_mahdollisuudet___vaikuttavuus_ja_kustannusvaikuttavuus_fi.pdf?sequence=1). Lihavuuden ja terveydenhuollon kasvaneiden kustannusten yhteys on havaittu myös Terveys 2000 -tutkimuksessa (88 Borodulin K, Jallinoja P, Koivusalo M. Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio – syyt, kustannukset ja ohjaustoimet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24/2016 (siteerattu 6.4.2017). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131262/24_Ep%c3%a4terveellinen%20ruokavalio%252C%20v%c3%a4h%c3%a4inen%20liikunta%20ja%20polarisaatio.pdf?sequence=1). Lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi lihavuus on yhteydessä myös tuottavuuskustannuksiin (44 Pekurinen M. Mitä lihavuus maksaa? Duodecim 2006;122:1213–4.,55 Dee A, Kearns K, O’Neill C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.). Käytämme termiä tuottavuuskustannus sellaisten epäsuorien kustannusten synonyyminä, joita yhteiskunnalle muodostuu tuotannon menetysten takia.

Raskausaika voi olla otollinen ­elintapamuutoksille.

Raskausaika voi olla otollinen elintapamuutoksille, jotka onnistuessaan parantavat vanhempien ja lapsen terveyttä. Pitkän aikavälin seurantatutkimusten mukaan naisten myöhempää kohonnutta painoindeksiä ennustavat sekä raskautta edeltävä paino (22 Rooney BL, Schauberger CW, Mathiason MA. Impact of perinatal weight change on long-term obesity and obesity-related illnesses. Obstet Gynecol 2005;106:1349–56.) että painonnousu raskauden aikana (99 Linné Y, Dye L, Barkeling B, Rössner S. Long-term weight development in women: a 15-year follow-up of the effects of pregnancy. Obes Res 2004;12:1166–78.,1010 Rooney BL, Schauberger CW. Excess pregnancy weight gain and long-term obesity: one decade later. Obstet Gynecol 2002;100:245–52.).

Ennen raskautta lihavien naisten paino nousi amerikkalaistutkimuksessa 15 vuoden seuranta-aikana keskimäärin 15,5 kg, ylipainoisten 11,6 kg ja normaalipainoisten 8,2 kg (22 Rooney BL, Schauberger CW, Mathiason MA. Impact of perinatal weight change on long-term obesity and obesity-related illnesses. Obstet Gynecol 2005;106:1349–56.). Naisten painon kehitysta tarkastelleessa ruotsalaistutkimuksessa raskautta edeltäneellä painolla ei ollut yhteyttä myöhempään ylipainoon (99 Linné Y, Dye L, Barkeling B, Rössner S. Long-term weight development in women: a 15-year follow-up of the effects of pregnancy. Obes Res 2004;12:1166–78.). Sen sijaan normaalipainoisilla naisilla paino nousi seuranta-aikana keskimäärin 7,7 kg ja ylipainoisilla 6,2 kg (99 Linné Y, Dye L, Barkeling B, Rössner S. Long-term weight development in women: a 15-year follow-up of the effects of pregnancy. Obes Res 2004;12:1166–78.). Amerikkalaistutkimuksessa erityisesti raskaudenaikainen painonnousu oli yhteydessä myöhempään ylipainoon. Naisten keskimääräinen paino nousi 8,5 vuoden seuranta-aikana keskimäärin 6,3 kg (1010 Rooney BL, Schauberger CW. Excess pregnancy weight gain and long-term obesity: one decade later. Obstet Gynecol 2002;100:245–52.).

Suomessa ei ole aiemmin julkaistu suomalaisten naisten painonkehityksestä sellaista pitkän aikavälin seurantatietoa, jossa olisi sekä otettu huomioon raskausaika että yhdistetty painon kehitys viimeisen seurantavuoden suoriin terveydenhuollon kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin.

Aineisto ja menetelmät

Painoindeksin muutoksia tarkasteltiin Pirkanmaan neuvoloissa tehdyn raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksen (v. 2007–09) ja siihen pohjautuvan seitsemän vuoden seurantatutkimusaineiston avulla (1111 Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo M ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling: A cluster-randomized controlled trial. PLoS Med 2011;8:e1001036.,1212 Kolu P, Raitanen J, Puhkala J, Tuominen P, Husu P, Luoto R. Effectiveness and cost-effectiveness of a cluster-randomized prenatal lifestyle counseling trial: a seven-year follow-up. PLoS One 2016;11(12):e0167759.). Seurantatutkimukseen kutsuttiin kaikki alkuperäiseen raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukseen suostumuksen antaneet äidit. Kutsu koski myös niitä, jotka karsiutuivat varsinaisesta tutkimuksesta, koska heillä ei ollut riskitekijöitä (BMI ≥ 25 kg/m2, diabetes lähisukulaisella, aiempi raskausdiabetes, aiemmassa raskaudessa ≥ 4 500 g painava lapsi, ikä > 40 v) tai koska tutkimus keskeytyi (mm. poikkeava tulos sokerirasitustestissä, muutto).

Osallistujat kutsuttiin seitsemän vuoden kuluttua synnytyksestä (vaihteluväli 4,8–7,5 v) käynnille, jossa selvitettiin vyötärönympärys ja kehon painoindeksi mittauksin (1212 Kolu P, Raitanen J, Puhkala J, Tuominen P, Husu P, Luoto R. Effectiveness and cost-effectiveness of a cluster-randomized prenatal lifestyle counseling trial: a seven-year follow-up. PLoS One 2016;11(12):e0167759.). Painoindeksitiedot lähtötilanteessa perustuivat äitiyskorttiin merkittyyn, vastaajan itse ilmoittamaan painoon ennen raskautta sekä ensimmäisellä neuvolakäynnillä mitattuun pituustietoon. Äitiyskortin puuttuessa tietoja täydennettiin syntymärekisteristä. Seurantakäynnin painoindeksi perustui hoitajan vastaanottokäynnillä mittaamaan painoon ja pituuteen. Vyötärönympärys mitattiin vain seurantakäynnillä.

Seurantamittauksessa kerättiin kyselylomakkeella tietoa sairauksista, koetusta elämänlaadusta, suorista kustannuksista (terveydenhuollon käynnit, sairaalapäivät ja lääkitys) sekä tuottavuuskustannuksista (sairauspoissaolopäivien lukumäärä edeltäneen vuoden aikana). Kustannustiedot päivitettiin julkisten menojen hintaindeksillä seurantavuoden (2015) tasolle (1313 Kapiainen, S, Väisänen A, Haula T. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/2014. (siteerattu 14.3.2017). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1,1414 Tilastokeskus. Julkisten menojen hintaindeksi (siteerattu 30.3.2017). http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__jmhi/010_jmhi_tau_101_fi.px/?rxid=cdfd83c5-c638-4646-b2eb-c178293372dd). Sairauspoissaolopäivät sekä oman että lapsen sairauden vuoksi otettiin huomioon edeltäneen vuoden ajalta oman ilmoituksen mukaisesti. Poissaolojen kustannuksia laskettaessa käytettiin naisten kuukauden kokonaisansion mediaania kerrottuna 1,3:lla palkan sivukulujen huomioimiseksi (1515 Tilastokeskus. Palkansaajien kokonaisansiot kuukaudessa 2014. (siteerattu 30.3.2017). http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pal__pra__2014/010_pra_tau_101_fi.px/?rxid=34643486-0965-477d-8485-4ab59581a9ec).

Tulokset analysointiin SPSS-ohjelmalla (versio 22). Painoindeksin ja taustamuuttujien (esim. ikä, koulutus, tupakointi, lasten lukumäärä) yhteyttä testattiin riippumattomien otosten T-testillä, khiin neliö -testillä ja Mann–Whitneyn U-testillä. Painoindeksin muutoksia seuranta-aikana tarkasteltiin ristiintaulukoinnein ja khiin neliö -testillä. Ryhmien välisten kustannusten tarkastelussa käytettiin Mann–Whitneyn U-testiä, koska kustannusjakaumat olivat selvästi vinoja. Vaikka poikkeavat havainnot eivät vaikuta Mann-Whitneyn testiin kuten parametrisiin testeihin, tulokset varmistettiin herkkyysanalyysillä poistamalla viisi poikkeavan suurta havaintoa (kokonaiskustannukset 30 000–55 000 euroa; standardoitu arvo ≥ 3,30).

Tulokset

Kyselyyn vastasi 307 naista. Heistä viisi jätettiin pois analyyseistä, koska heiltä puuttui tieto painoindeksistä ennen raskautta. Seurantaan osallistuneista naisista 302:sta oli käytettävissä taustatiedot ja painoindeksi sekä ajalta ennen raskautta että seurantamittauksesta ja tieto terveyspalvelujen käytöstä seurantaa edeltäneen vuoden ajalta.

Painoindeksin mukaan luokitellut ryhmät eivät lähtötilanteessa seitsemän vuotta aiemmin eronneet iän, koulutuksen, tupakoinnin, lasten tai synnytysten lukumäärän suhteen (taulukko 1). Joka kymmenes ennen raskautta normaali- tai ylipainoinen (BMI < 30 kg/m2) nainen oli seitsemän vuoden seurannassa lihava (BMI ≥ 30 kg/m2) (taulukko 2). Seurannassa painoindeksi oli laskenut alempaan painoindeksiluokkaan vain yhdellä kymmenestä naisesta, jotka olivat lihavia ennen raskautta. Suurin osa (87,9 %) oli edelleen lihavia.

Lihavuus oli yhteydessä kasvaneisiin terveydenhuollon kustannuksiin. Terveyspalvelujen käytöstä (esim. lääkärissä käynneistä ja vuodeosastopäivistä) edeltäneen vuoden aikana muodostuneet suorat mediaanikustannukset olivat lihavilla 41,4 % suuremmat kuin normaali- ja ylipainoisilla (454 € vs. 642 €, p = 0,003) (taulukko 3). Lihavilla oli keskimäärin neljä päivää enemmän sairauspoissaolopäiviä vuodessa kuin normaali- ja ylipainoisilla, joten tuottavuuskustannusten mediaani oli lihavilla suurempi (965 € vs. 1 351 €, p = 0,44), mutta ero ei ollut merkitsevä.

Myöskään erot kokonaiskustannusten mediaanissa eivät olleet ryhmien välillä merkitseviä (1 595 € vs. 2 199 €, p = 0,13). Viiden vastaajan poikkeavan suurien kokonaiskustannusten vuoksi tulokset varmistettiin herkkyysanalyysillä. Tämä ei vaikuttanut tulokseen oleellisesti (suorat mediaanikustannukset 454 € vs. 622 €, p = 0,008; kokonaiskustannusten mediaani 1 586 € vs. 2 140 €, p = 0,25).

Pohdinta

Tieto iän ja nousevan painoindeksin välisestä yhteydestä ei ole uusi (22 Rooney BL, Schauberger CW, Mathiason MA. Impact of perinatal weight change on long-term obesity and obesity-related illnesses. Obstet Gynecol 2005;106:1349–56.,99 Linné Y, Dye L, Barkeling B, Rössner S. Long-term weight development in women: a 15-year follow-up of the effects of pregnancy. Obes Res 2004;12:1166–78.,1010 Rooney BL, Schauberger CW. Excess pregnancy weight gain and long-term obesity: one decade later. Obstet Gynecol 2002;100:245–52.), mutta lihavuus on naisilla yhteydessä terveyspalvelujen käytöstä aiheutuneisiin kasvaneisiin kustannuksiin. Tutkimuksessamme suorat kustannukset olivat lihavilla 41,4 % suuremmat kuin normaali- ja ylipainoisilla. Luku on huomattavasti suurempi kuin Markku Pekurisen v. 2011 esittämä arvio, jonka mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat lihavilla vähintään 25 % suuremmat kuin normaalipainoisilla (1616 Pekurinen M. Lihavuuden kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. (siteerattu 30.3.2017). https://www.thl.fi/documents/10531/122367/Pekurinen_Kansanterveyspaivat12.pdf).

Eroihin prosenttiosuuksissa saattaa vaikuttaa se, että tutkimuksessamme normaali- ja ylipainoisten painoindeksiluokat oli yhdistetty, kun taas Pekurisen tutkimuksessa lihavia oli verrattu normaalipainoisiin. Eroja saattaa selittää myös aineistojen erilaisuus. Pekurisen laskelmat perustuivat koko maan tietoihin (1717 Pekurinen M, Pokka-Vuento M, Salo H, Idänpään-Heikkilä U. Lihavuus ja terveysmenot Suomessa 1997. Suom Lääkäril 2000; 55:11–6.). Raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksen aineisto sen sijaan kerättiin yhden maakunnan, Pirkanmaan, alueella, joskin tutkimuksen yleistettävyyden parantamiseksi mukana oli asukasluvultaan erikokoisia kuntia (1111 Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo M ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling: A cluster-randomized controlled trial. PLoS Med 2011;8:e1001036.).

Kansainvälisten tutkimusten mukaan lihavuuden suorat kustannukset ovat lihavuuden asteesta riippuen 30–104 % suuremmat kuin normaalipainoisilla (66 Withrow D, Alter DA. The economic burden of obesity worldwide: a systematic review of the direct costs of obesity. Obes Rev 2011;12:131–41.,1818 Specchia ML, Veneziano MA, Cadeddu C ym. Economic impact of adult obesity on health systems: a systematic review. Eur J Public Health 2015;25:255–62.,1919 Yates N, Teuner CM, Hunger M ym. The economic burden of obesity in Germany: results from the population-based KORA studies. Obes Facts 2016;9:397–409.). Tulosten eroja saattaa selittää myös se, että yli puolet (62,1 %) seurantatutkimukseen osallistuneista naisista kuului raskauden alussa raskausdiabeteksen riskiryhmään, joka on terveydenhuollossa tarkemmassa seurannassa. Suurin osa kustannuksista kertyi siitä, että lihavat käyttivät enemmän erikoissairaanhoidon palveluja.

Eroa saattaa selittää myös aineistomme pienuus (n = 302), jonka vuoksi tulokset ovat alttiimpia satunnaisvaihtelulle. Lihavien kasvaneiden terveydenhuoltokustannusten taustalla saattavat olla lihavuuteen liittyvät pitkäaikaissairaudet, sillä WHO:n mukaan 44 % diabeteksen ja 23 % sydän- ja verisuonisairauksien kustannuksista liittyy lihavuuteen (2020 World Health Organization. Global Health Risks, 2009. (siteerattu 14.3.2017). http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/global_health_risks/en/index.html). Lisäksi lihavuuden on todettu olevan yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin (2121 Kaukua J. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Duodecim 2006;122:1215–24.).

Lue myös

Tuottavuuskustannukset muodostivat suurimman kustannuserän molemmissa painoindeksiluokissa ja olivat 60,5 % ja 61,4 % kokonaiskustannuksista. Luvut ovat hieman suuremmat kuin raportoiduissa kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa ne olivat 51–59 % (55 Dee A, Kearns K, O’Neill C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.). Eroa saattavat kuitenkin selittää maakohtaiset erot tuottavuuskustannusten raportoinnissa.

Itse raportoituun tietoon liittyvästä muistiharhasta huolimatta tutkimuksemme vahvuutena on lyhyiden, alle 10 päivän sairauspoissaolojen huomioiminen kustannuslaskennassa, sillä ne jäävät Kelan tilastojen ulkopuolelle ja aiheuttavat siten tuottavuuskustannusten aliraportointia.

Tuloksiin saattaa kuitenkin vaikuttaa se, että naiset raportoivat itse tiedon painosta raskautta edeltävältä ajalta, sillä itse raportoidut paino- ja pituustiedot aliarvioivat painoindeksiä (2222 Connor Gorber S, Tremblay M, Moher D, Gorber B. A comparison of direct vs. self-report measures for assessing height, weight and body mass index: a systematic review. Obes Rev 2007;8:307–26.). Raportoinnin luotettavuutta parantaa kuitenkin se, että itse ilmoitettua pituustietoa ennen raskautta verrattiin raskauden alussa mitattuun tietoon. Painoindeksitieto seurannassa sitä vastoin perustuu mittaustulokseen testaustilanteessa.

Tutkimustulos on yleistettävissä raskausdiabeteksen riskiryhmään, jonka osuus oli yli puolet tutkimusaineistosta. Ryhmään kuuluvat edustavat toisaalta lähes puolta kaikista raskaana olevista, koska raskausdiabeteksen riskitekijät ovat yleisiä.

Lihavuudella on suuri merkitys yhteiskunnan kustannuksille. Suomessa lihavuuden on arvioitu aiheuttaneen yhteiskunnalle noin 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset vuonna 2011 (1616 Pekurinen M. Lihavuuden kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. (siteerattu 30.3.2017). https://www.thl.fi/documents/10531/122367/Pekurinen_Kansanterveyspaivat12.pdf).

Yksilöihin lihavuus vaikuttaa suurentamalla elintapasairauksien riskiä, mutta se vaikuttaa myös naisten työmarkkina-asemaan. Suomalaisen tutkimuksen mukaan suurentunut vyötärönympärys oli yhteydessä pienempään palkkaan ja lihavuus (BMI ≥ 30 kg/m2) heikompaan työllistymiseen (2323 Johansson E, Böckerman P, Kiiskinen U, Heliövaara M. Obesity and labour market success in Finland: the difference between having a high BMI and being fat. Econ Hum Biol 2009;7:36–45.).

Tutkimuksemme aliarvioi lihavuuteen liittyviä yhteiskunnallisia kustannuksia, koska esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksia ei ole huomioitu. Vastedes olisi tärkeää päivittää tieto lihavuuden yhteiskunnalle aiheuttamista kokonaiskustannuksista ottaen huomioon yhteiskunnalliset kustannukset, jotka liittyvät terveyspalvelujen käyttöön, lääkitykseen, sairauspoissaoloihin, kuntoutukseen, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja mahdollisesti myös lihavuuteen liittyvistä ennenaikaisista kuolemista johtuviin tuotannon menetyksiin.

Yhteiskunnan resurssien käytön tehostamiseksi tulisi entistä enemmän verrata painonpudotukseen tähtäävien toimien kustannusvaikuttavuutta. Lihavuuden taloudellista arviointia kuitenkin vaikeuttavat lihavuuden aiheuttamat lukuisat sairaudet, joiden ilmaantumiseen vaikuttavat monet muutkin altistavat tekijät.

Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi puuttua ylipainoon ja lihavuuteen aiempaa tehokkaammin ja aikaisemmin, viimeistään raskauden alussa. Raskausajan painonnousua koskevien suositusten (2424 Raskausajan painonnousu. Käypä hoito – suositus. (siteerattu 12.7.2017). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak08019,2525 Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 29, 2013:119–22. (siteerattu 12.7.2017). http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf?sequence=3) noudattaminen tarjoaa konkreettisen keinon vähentää äidin ja lapsen terveysongelmia raskausaikana ja sen jälkeen (2424 Raskausajan painonnousu. Käypä hoito – suositus. (siteerattu 12.7.2017). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak08019,2525 Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 29, 2013:119–22. (siteerattu 12.7.2017). http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf?sequence=3).

Raskaudenaikaisesta painonnousun määrästä riippumatta naisten keskimääräinen paino nousee iän karttuessa, joten myös todennäköisyys sairastua lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin ja terveydenhuollon kustannusten kasvuun suurenee (22 Rooney BL, Schauberger CW, Mathiason MA. Impact of perinatal weight change on long-term obesity and obesity-related illnesses. Obstet Gynecol 2005;106:1349–56.,99 Linné Y, Dye L, Barkeling B, Rössner S. Long-term weight development in women: a 15-year follow-up of the effects of pregnancy. Obes Res 2004;12:1166–78.).

Potilaat arvostavat lääkäriltä saatua yksilöllistä kannustusta liikunnan lisäämiseen ja terveellisempään ruokavalioon (2626 Ståhl T, Borodulin K, Kujala S, Jousilahti P. Lääkärien toteuttaman liikuntaneuvonnan yleisyys ja tarve. Suom Laakaril 2004;59:3729–34.). Lääkärin antama elintapaneuvonta tai liikkumisresepti on tehokas keino herättää potilaan kiinnostus terveisiin elintapoihin (2727 UKK-instituutti. Liikkumisresepti. (siteerattu 30.3.2017). http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1076-liikkumisresepti.pdf).

Kirjoittajat
Päivi Kolu
TtM, fysioterapeutti, tutkija
UKK-instituutti
paivi.kolu@uta.fi
Jani Raitanen
FM, tutkija
UKK-instituutti ja Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Riitta Luoto
LT, dosentti
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Kela, Keskinen asiantuntijalääkärikeskus
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Raskaana olevista naisista joka kolmas on ylipainoinen raskauden alkuvaiheessa.

Ylipaino ennen raskautta altistaa myöhemmälle lihavuudelle.

Lihavien terveysmenot ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan 30 % suuremmat kuin normaalipainoisilla.

Tämä tutkimus opetti

Lihavien (BMI ≥ 30 kg/m2) äitien osuus kaikista äideistä oli raskauden alussa 19,2 % ja seitsemän vuoden seurannassa 25,5 %.

Terveyspalvelujen käytöstä aiheutuneet suorat mediaanikustannukset olivat lihavilla 41,4 % suuremmat kuin normaali- ja ylipainoisilla.

Lihavilla oli seurantavuoden aikana keskimäärin neljä sairauspoissaolopäivää enemmän kuin normaali- ja ylipainoisilla.

Kirjallisuutta
1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2015. Tilastoraportti 16/2016 (siteerattu 6.3.2017). http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131259/Tr_16_2016.pdf?sequence=1
2
Rooney BL, Schauberger CW, Mathiason MA. Impact of perinatal weight change on long-term obesity and obesity-related illnesses. Obstet Gynecol 2005;106:1349–56.
3
Gaillard R. Maternal obesity during pregnancy and cardiovascular development and disease in the offspring. Review. Eur J Epidemiol 2015;30:1141–52.
4
Pekurinen M. Mitä lihavuus maksaa? Duodecim 2006;122:1213–4.
5
Dee A, Kearns K, O’Neill C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.
6
Withrow D, Alter DA. The economic burden of obesity worldwide: a systematic review of the direct costs of obesity. Obes Rev 2011;12:131–41.
7
Kiiskinen U, Vehko T, Matikainen K, Natunen S, Aromaa A. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1 (siteerattu 30.3.2017). http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70451/Terveyden_edistamisen_mahdollisuudet___vaikuttavuus_ja_kustannusvaikuttavuus_fi.pdf?sequence=1
8
Borodulin K, Jallinoja P, Koivusalo M. Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio – syyt, kustannukset ja ohjaustoimet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24/2016 (siteerattu 6.4.2017). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131262/24_Ep%c3%a4terveellinen%20ruokavalio%252C%20v%c3%a4h%c3%a4inen%20liikunta%20ja%20polarisaatio.pdf?sequence=1
9
Linné Y, Dye L, Barkeling B, Rössner S. Long-term weight development in women: a 15-year follow-up of the effects of pregnancy. Obes Res 2004;12:1166–78.
10
Rooney BL, Schauberger CW. Excess pregnancy weight gain and long-term obesity: one decade later. Obstet Gynecol 2002;100:245–52.
11
Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo M ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling: A cluster-randomized controlled trial. PLoS Med 2011;8:e1001036.
12
Kolu P, Raitanen J, Puhkala J, Tuominen P, Husu P, Luoto R. Effectiveness and cost-effectiveness of a cluster-randomized prenatal lifestyle counseling trial: a seven-year follow-up. PLoS One 2016;11(12):e0167759.
13
Kapiainen, S, Väisänen A, Haula T. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/2014. (siteerattu 14.3.2017). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1
14
Tilastokeskus. Julkisten menojen hintaindeksi (siteerattu 30.3.2017). http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__jmhi/010_jmhi_tau_101_fi.px/?rxid=cdfd83c5-c638-4646-b2eb-c178293372dd
15
Tilastokeskus. Palkansaajien kokonaisansiot kuukaudessa 2014. (siteerattu 30.3.2017). http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pal__pra__2014/010_pra_tau_101_fi.px/?rxid=34643486-0965-477d-8485-4ab59581a9ec
16
Pekurinen M. Lihavuuden kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. (siteerattu 30.3.2017). https://www.thl.fi/documents/10531/122367/Pekurinen_Kansanterveyspaivat12.pdf
17
Pekurinen M, Pokka-Vuento M, Salo H, Idänpään-Heikkilä U. Lihavuus ja terveysmenot Suomessa 1997. Suom Lääkäril 2000; 55:11–6.
18
Specchia ML, Veneziano MA, Cadeddu C ym. Economic impact of adult obesity on health systems: a systematic review. Eur J Public Health 2015;25:255–62.
19
Yates N, Teuner CM, Hunger M ym. The economic burden of obesity in Germany: results from the population-based KORA studies. Obes Facts 2016;9:397–409.
20
World Health Organization. Global Health Risks, 2009. (siteerattu 14.3.2017). http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/global_health_risks/en/index.html
21
Kaukua J. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Duodecim 2006;122:1215–24.
22
Connor Gorber S, Tremblay M, Moher D, Gorber B. A comparison of direct vs. self-report measures for assessing height, weight and body mass index: a systematic review. Obes Rev 2007;8:307–26.
23
Johansson E, Böckerman P, Kiiskinen U, Heliövaara M. Obesity and labour market success in Finland: the difference between having a high BMI and being fat. Econ Hum Biol 2009;7:36–45.
24
Raskausajan painonnousu. Käypä hoito – suositus. (siteerattu 12.7.2017). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak08019
25
Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 29, 2013:119–22. (siteerattu 12.7.2017). http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf?sequence=3
26
Ståhl T, Borodulin K, Kujala S, Jousilahti P. Lääkärien toteuttaman liikuntaneuvonnan yleisyys ja tarve. Suom Laakaril 2004;59:3729–34.
27
UKK-instituutti. Liikkumisresepti. (siteerattu 30.3.2017). http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1076-liikkumisresepti.pdf
English summary

Obesity and health care costs seven years after childbirth

Background

Obesity is associated with increased health care costs. There is a lack of recent studies concerning health care costs among obese women of reproductive age. The aim of the study was to evaluate the association between obesity and direct and indirect costs 7 years after delivery.

Methods

The participants consisted of 302 women who participated in a cluster randomized gestational diabetes prevention trial during years 2007–2009. At the 7-year follow-up study, body mass index, blood glucose and insulin levels were measured from both mother and child. Self-reported data were collected on chronic diseases, the use of health services and sickness absence during the past year.

Results

Prevalence of obesity (body mass index ≥ 30) was, at the beginning of pregnancy, 19.2%, and 25.5% at the 7-year follow-up. Direct health care costs for obese women were at follow-up 41.4% higher than in other women (€454 vs. €642, p = 0.003). In terms of indirect costs, there were no significant differences according to the level of obesity. Sensitivity analyses were made by dropping five outliers (z-score of total cost was ≥ 3.30), but the results did not fundamentally change.

Conclusions

Obesity in women of reproductive age is associated with increased health care costs, particularly because of the higher cost of special health care. When preventing obesity more techniques are needed to limit increases in health care costs.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Alzheimerin riskigeeni heikentää aivojen tulehdussolujen toimintaa

Kehitettävät hoidot voisivat suuntautua mikrogliojen aineenvaihduntaan, ehdottavat tutkijat.

Kommentti
Yhdeksän hyvää ei riitä

– Päivystyksen työkalut eivät ratkaise eniten palveluja käyttävien ongelmia, kirjoittaa Sally Järvelä.

Tieteessä
Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Ajassa
Alueelliset erot terveyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa suuria

Alueellinen eriytyminen korostaa tarvetta erilaisille terveyspalveluille.

Ajassa
EMA valmistelee ohjeistusta nitrosamiineista

Pääjohtaja on pyytänyt ohjetta epäpuhtauksien välttämiseksi lääkkeissä.

Ajassa
Suomen kieltä ei opi itsestään

Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden suomen kielen taidon puutteet eivät yllätä Adel Bachouria.