1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Papujen aiheuttamat lektiinimyrkytykset
Alkuperäis­tutkimus 16/1999 vsk 54 s. 2101 - 2103

Papujen aiheuttamat lektiinimyrkytykset

Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö. Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa. Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä. Kuvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Useat pavut sisältävät vaihtelevan määrän lektiiniä eli fytohemagglutiniinia, joka aiheuttaa äkillisen ruokamyrkytyksen (11 Rodhouse JC, Haugh CA, Roberts D, Gilbert RJ. Red kidney bean poisoning in the UK: an analysis of 50 suspected incidents between 1976 and 1989. Epidemiol Infect 1990;105:485-491.,22 Lyytikäinen O, Wilkman C, Jahkola M. Kidneypapujen puutteellinen käsittely voi aiheuttaa ruokamyrkytyksiä. Kansanterveys 1998;7:11.). Suurin lektiinipitoisuus on punaisissa kidneypavuissa (Phaseosus vulgaris, red kidney bean). Jo parin riittämättömästi esikäsitellyn pavun nauttiminen voi johtaa myrkytykseen.Valkoisissa kidneypavuissa lektiiniä on noin kolmannes punaisten papujen lektiinimääristä, kun taas härkäpavuissa on noin 5-10 % punaisten papujen sisältämästä lektiinistä. Myrkytys seuraa, mikäli papuja syödään raakoina, pelkästään liotettuina ja/tai riittämättömästi kuumennettuina. Riittävä liotus ja sen jälkeinen kuumennus tuhoaa lektiinin täysin. Sen sijaan kuumentaminen ainoastaan noin +80 C:een voi lisätä myrkyllisyyttä jopa viisinkertaiseksi. Huonosti kuumennetut pavut ovat siis huomattavasti myrkyllisempiä kuin raakoina nautitut. Artikkelimme osoittaa, että pelkästään liotetut pavut - ilman kuumennnuksen aiheuttamaa oireiden voimistumista - voivat aiheuttaa runsaat oireet.

TAUDINKUVA JA DIAGNOOSI

Oireet alkavat kirjallisuustietojen mukaan 1-3 tuntia papujen nauttimisen jälkeen. Ensioireena on yleensä pahoinvointi, jota seuraavat oksennukset ja viimeisenä ripuli. Oksennuskohtaukset voivat olla voimakkaita, ja ne saattavat sisältää verta. Myös vatsakipuja voi esiintyä. Vaikka oireet kestävät vain 3-4 tuntia, on oirekuva varsin raju.

Hoitoa ei yleensä tarvita. Tarvittaessa huolehditaan nestetasapainosta ja annetaan lääkehiiltä, aikuisille 50-100 g ja lapsille 1-2 g/kg. Kirjallisuudessa on kuvattu myös tapauksia, jotka ovat vaatineet suonensisäistä nestehoitoa sairaalassa.

Tauti diagnosoidaan ruokahistorian ja oirekuvan perusteella. Laboratoriodiagnostisia menetelmiä ei tarvita; niitä ei ole muussa kuin tutkimuskäytössä. Tarvittaessa poissuljetaan muut äkillisten ruokamyrkytysten aiheuttajat, lähinnä Staphylococcus aureus ja Bacillus cereus.

Lektiinimyrkytykselle on ominaista, että kaikki tai lähes kaikki papuja syövät henkilöt sairastuvat, mikä on harvinaista ruokamyrkytysepidemioissa. Samoin on todettu, että oireiden voimakkuus on suorassa suhteessa syötyjen papujen määrään.

EPIDEMIA

Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tuli 10.7.1998 tieto, että paikallisessa sairaalassa oli sairastunut noin 25 henkilöä vatsatautiin. Koska edeltävään lounaaseen kuului juustopapusalaatti, sen sisältämiä punaisia kidneypapuja pidettiin heti aluksi ruokamyrkytyksen aiheuttajina.

Epäily perustui myös kahteen aiempaan papujen aiheuttamaan epidemiaan Helsingissä keväällä 1998.

Keskimäärin oireet alkoivat 3 tuntia lounaan nauttimisen jälkeen. Lyhimmillään itämisaika oli 30 minuuttia ja pisimmillään 5 tuntia. Ruokamyrkytykseksi katsottiin tapaukset, jossa ruokailua seuranneena vuorokautena oli kehittynyt oksentelua tai ripulia. Näillä kriteereillä arvioituna sairastuneita oli 21, joista 18 palautti kyselylomakkeen. Kyselylomakkeella tiedusteltiin oireistoa ja ruokailuanamneesia. Lisäksi kolme lieväoireista henkilöä palautti lomakkeen.

Taudinkuvaa hallitsivat pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja vatsakivut. Tauti oli varsin lyhytkestoinen: oksentelu kesti keskimäärin 4-5 tuntia, ja vaihteluväli oli 1-12 tuntia. Ripulin kesto oli keskimäärin 5 tuntia; se vaihteli 2-9 tunnin välillä. Viisi henkilöä sai suonensisäistä nestehoitoa polikliinisesti. Kahden henkilön oksennuksissa oli verta. Taulukossa 1 on esitetty sairastuneiden ihmisten oireisto.

Elintarvikeanamneesi oli varsin yksiselitteinen. Kaikki oireita saaneet henkilöt olivat syöneet juustopapusalaattia. Salaattiin käytetyt kidneypavut oli liotettu yön yli, mutta niitä ei ollut keitetty.

Vertailuaineistona haastateltiin saman sairaalan toisessa yksikössä työskenteleviä sairaanhoitajia, jotka olivat nauttineet samana päivänä samansisältöisen aterian, jossa pavut oli kuitenkin paitsi liotettu myös keitetty. Vain yhdellä 28:sta oli ollut sairausoireita, joihin kuuluivat noin kaksi tuntia kestäneet mahakivut ja pahoinvointi.

Taulukossa on kuvattu myös oireet helsinkiläisissä kouluissa sattuneen epidemian 36 sairastuneen otoksesta; kaikkiaan sairastuneita vegetaristioppilaita ja -opettajia oli runsaat 200. Kouluepidemia syntyi, koska pavut oli unohdettu keittää. Pavut oli ainoastaan liotettu yli yön, ennen kuin ne oli lisätty salaattiin.

MYRKYTYKSEN EHKÄISY

Elintarvikevirasto on antanut ohjeet papujen käsittelystä ja pakkausmerkinnöistä. Pakkauksissa on mainittava selkeästi pavun nimi ja käyttöohje. Sen lisäksi pakkausmerkinnöissä suositellaan varoitusta käsittelemättömien ja riittämättömästi keitettyjen papujen haitoista. Kuluttajille ja suurtalouksille tarkoitettuihin pakkauksiin on liitettävä papujen käyttöohjeet eli tarvittava liotusaika, huuhtelu- ja keittoaika, joka vaihtelee puolesta tunnista puoleentoista tuntiin papulajikkeesta riippuen.

Lue myös

Ohjeet lektiinimyrkytyksen välttämisestä vaihtelevat. Englantilaisen näkemyksen mukaan lektiini inaktivoituu riittävässä määrin, jos papuja liotetaan yli yön ja sen jälkeen keitetään vedessä vähintään 10 minuuttia (11 Rodhouse JC, Haugh CA, Roberts D, Gilbert RJ. Red kidney bean poisoning in the UK: an analysis of 50 suspected incidents between 1976 and 1989. Epidemiol Infect 1990;105:485-491.). Pelkkä kuiva kuumennus ei riitä tuhoamaan lektiiniä riittävästi. Myös liotusveden pitää olla runsas. Yhdysvaltojen Center for Disease Control on omaksunut englantilaiset ohjeet lektiinimyrkytyksen estämiseksi. Elintarvikevirasto on antanut tuoreet ohjeet eri papujen liotus- ja keittoajoiksi (33 Hallikainen A, Pitkänen J. Kuivattuja papuja käsiteltävä oikein. Elintarvike 1998;3:17.) (taulukko 2). Elintarvikeviraston ohjeissa todetaan, että pavut sisältävät haitallisia lektiinejä, jotka hajoavat keitettäessä. Liotuksen yleisohjeena on, että liotusaika kestää vähintään yli yön eli vähintään 8-10 tunnin ajan. Poikkeuksena tästä ovat linssit, joita ei tarvitse liottaa.

POHDINTA

Kirjallisuudessa lektiinimyrkytyksiä on kuvattu pääasiassa Englannista (11 Rodhouse JC, Haugh CA, Roberts D, Gilbert RJ. Red kidney bean poisoning in the UK: an analysis of 50 suspected incidents between 1976 and 1989. Epidemiol Infect 1990;105:485-491.,44 Noah ND, Bender AE, Reaidi GB, Gilbert RJ. Food poisoning from raw red kidney beans. BMJ 1980;281:236-237.). Kanadasta ja Australiasta on kummastakin kuvattu yksi pieni epidemia, joissa molemmissa sairastui kaksi henkilöä syötyään chili con carnea (55 Todd E, Pivnick H, Pivnick K. Illness from kidney beans. Canada Diseases Weekly Report 1980;6:101-103.). Vuosina 1976-1989 Englannista raportoitiin Rodhousen ym. mukaan 50 varmaa lektiiniruokamyrkytystä (11 Rodhouse JC, Haugh CA, Roberts D, Gilbert RJ. Red kidney bean poisoning in the UK: an analysis of 50 suspected incidents between 1976 and 1989. Epidemiol Infect 1990;105:485-491.). Vuonna 1981 BBC:n televisio-ohjelmassa kiinnitettiin huomiota papujen aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin ja yleisöä pyydettiin lähettämään tietoa mahdollisista omista kokemuksistaan. Seurauksena televisioyhtiöön tuli 355 kirjettä, joissa kerrottiin kaikkiaan 870 henkilön sairastumisesta papujen syönnin seurauksena. Muista ruokamyrkytyksistä poiketen 93 % myrkytyksistä oli tapahtunut kotona ja vain 7 % ravintoloissa tai ruokaloissa. Ohjelma vähensi selvästi myöhempien lektiinimyrkytysten määrää asian tultua yleiseen tietoon.

Kirjoittajat
Kirjoittajat
Antti Pönkä
dosentti, ympäristöterveyspäällikkö
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Timo Hannu
työterveyshuollon erikoislääkäri, tutkijalääkäri
HYKS, sisätautien klinikka
Outi Lyytikäinen
LKT
Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologinen yksikkö
Kirjallisuutta
1
Rodhouse JC, Haugh CA, Roberts D, Gilbert RJ. Red kidney bean poisoning in the UK: an analysis of 50 suspected incidents between 1976 and 1989. Epidemiol Infect 1990;105:485-491.
2
Lyytikäinen O, Wilkman C, Jahkola M. Kidneypapujen puutteellinen käsittely voi aiheuttaa ruokamyrkytyksiä. Kansanterveys 1998;7:11.
3
Hallikainen A, Pitkänen J. Kuivattuja papuja käsiteltävä oikein. Elintarvike 1998;3:17.
4
Noah ND, Bender AE, Reaidi GB, Gilbert RJ. Food poisoning from raw red kidney beans. BMJ 1980;281:236-237.
5
Todd E, Pivnick H, Pivnick K. Illness from kidney beans. Canada Diseases Weekly Report 1980;6:101-103.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lasten pääsyssä psykiatriseen hoitoon sijaishuollossa on puutteita

Vuoropuhelua lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi kehittää, kertoo Valvira.

Ajassa
Ammatti vaikuttaa munuaissyövän riskiin

Lääkäreillä 19 prosenttia suurempi riski sairastua kuin väestössä keskimäärin.

Ajassa
Uusi soten kehittämisohjelma panostaa perustasoon

Perusterveydenhuolto on jäänyt sivuun, kun resursseja on suunnattu erikoissairaanhoitoon, totesi ministeri Krista Kiuru.

Ajassa
Naudoilta löytyi moniresistenttiä salmonellabakteeria

Eläintautien tilanne on Suomessa pääosin hyvä.

Tieteessä
Ulkomaalaistaustaiset kärsivät muita useammin D-vitamiinin puutoksesta

Ruokatottumuksissa ja D-vitamiinin puutoksessa näkyivät ryhmien väliset erot.

Tieteessä
Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla

Väitöstutkija selvitti myös, voiko ihokeliakiasta parantua.