Lehti 3: Alkuperäis­tutkimus 3/2011 vsk 66 s. 153 - 158

Ruokatottumusten muutokset vanhuuseläkkeelle siirryttäessä

Lähtökohdat

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen vaikutuksista elintapoihin on vain vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveellisten ruokatottumusten muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen naisilla ja miehillä.

Menetelmät

Aineistona käytettiin Helsinki Health Study -terveystutkimuksen peruskyselyä (2000-2002) ja seurantaa (2007). Tähän tutkimukseen valittiin 1 156 henkilöä (naisia 76 %), jotka siirtyivät seurannan aikana vanhuuseläkkeelle, ja 1 269 henkilöä (naisia 79 %), jotka jatkoivat työssä. Kaikki tutkitut olivat peruskyselyssä 55- tai 60-vuotiaita ja työelämässä (Helsingin kaupungin palveluksessa). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ruokatottumuksia verrattiin työssä jatkaneiden lähes samanikäisten ruokatottumuksiin. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ja terveellisten ruokatottumusten välistä yhteyttä analysoitiin logistisella regressioanalyysilla.

Tulokset

Terveellisiä ruokatottumuksia noudattavien osuus kasvoi vanhuuseläkkeelle siirtyneillä naisilla 41 %:sta 53 %:iin ja työssä jatkaneilla 39 %:sta 45 %:iin seurannan aikana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden naisten ruokatottumukset olivat seurantatilanteessa terveellisemmät kuin työssä jatkaneilla, kun perustilanteen ruokatottumukset vakioitiin (OR = 1,36 [95 %:n LV 1,12-1,65]). Terveellisten ruokatottumusten yleistymiseen vanhuuseläkkeelle siirtyneillä eivät vaikuttaneet sosiodemografiset tai terveyteen liittyvät tekijät. Miehillä ruokatottumusten muutos ei ollut yhteydessä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen, ja miesten ruokatottumukset olivat harvemmin terveelliset kuin naisilla.

Päätelmät

Tutkitussa kuntatyöntekijöiden joukossa naisten ruokatottumukset muuttuivat terveellisemmiksi siirryttäessä vanhuuseläkkeelle. Miehillä ruokatottumukset säilyivät vanhuuseläkkeelläkin epäterveellisempinä kuin naisilla.

Anni HelldánTea LallukkaOssi RahkonenEero Lahelma

Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat parhaillaan siirtymässä vanhuuseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänmuutos, jonka seurauksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Ajankohtainen ja tärkeä kysymys on, miten eläkkeelle siirtyvien elintavat, esimerkiksi ruokatottumukset, muuttuvat. Edistämällä terveellisiä ruokatottumuksia voidaan torjua keskeisten kansansairauksiemme syntymistä ja etenemistä (1). Ruokatottumusten muutoksista on tehty hyvin vähän tutkimuksia, eikä eläkkeelle siirtyneitä ja edelleen työssä käyviä ole verrattu toisiinsa.

Brittiläisessä tutkimuksessa havaittiin vain pieni lisäys kuidun saannissa eläkkeelle siirtymisen jälkeen (2). Eläkkeelle siirtyminen saattaa aiheuttaa haasteita terveellisille ruokatottumuksille, sillä ruotsalaisia koskevassa tutkimuksessa makeiden leivonnaisten syöminen lisääntyi ja tutkittavien paino nousi (3). Tutkijat havaitsivat myös, että joidenkin ravintoaineiden, kuten kalsiumin ja riboflaviinin, saanti oli vähentynyt. Vastaavaa ei havaittu ranskalaisessa tutkimuksessa (4). Aikaisemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole tarkasteltu ravitsemussuosituksia mukailevien, terveellisten ruokatottumusten muutoksia. Tutkimuksista on puuttunut vertailuryhmä, joten emme tiedä, johtuivatko havaitut muutokset tutkittavien iästä, ajanjaksolle tyypillisistä muutoksista vai vanhuuseläkkeelle siirtymisestä.

Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi kaikissa ikäryhmissä, myös eläkeläisillä (5,6,7). Kehityssuunta tukee terveyden edistämistä. Väestöryhmien välillä on kuitenkin yhä eroja ja monissa osaryhmissä, kuten maaseutukunnissa asuvilla ja vähemmän koulutetuilla, on varaa parantaa ruokatottumuksiaan (6,8). Sosioekonomisten ryhmien väliset ruokatottumusten erot säilyvät myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja ylemmissä sosiaalisissa asemissa olevien naisten ruokatottumukset ovat lähimpänä ravitsemussuosituksia (7,9). Eläkeikäisillä terveelliset ruokatottumukset yleistyvät eniten maaseutukunnissa, vaikka eivät vielä olekaan saavuttaneet kaupunkilaisten tasoa (7). Havainnot kertovat kuitenkin myönteisestä kehityksestä juuri niissä ryhmissä, joissa muutoksia eniten kaivataan.

Raportoitava tutkimus on ensimmäinen suomalainen seuranta-asetelmaa hyödyntävä tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää terveellisten ruokatottumusten muutoksia vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen naisilla ja miehillä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä naisia ja miehiä verrataan lähes samanikäisiin työssä jatkaneisiin, jotta voidaan erottaa ajanjaksolle tyypilliset muutokset eläkkeelle siirryttäessä tapahtuvista muutoksista.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksessa tarkasteltiin Helsingin kaupungin työntekijöiden ruokatottumusten muutoksia seuranta-asetelmassa analysoimalla Helsinki Health Studyn (HHS) aineistoa. HHS on vuonna 2000 Helsingin yliopistossa käynnistetty hanke (10), jonka peruskysely toteutettiin vuosina 2000-2002 (n = 8 960, vastausprosentti 67). Peruskyselyyn vastanneille lähetettiin seurantakysely vuonna 2007 (n = 7 332, vastausprosentti 83). Raportoitavassa tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 1 156:ta henkilöä (76 % naisia), jotka siirtyivät vanhuuseläkkeelle seuranta-aikana. Lisäksi tarkasteltiin 1 269:ää henkilöä (79 % naisia), jotka jatkoivat työssä seuranta-aikana. Kaikki tutkittavat olivat peruskyselyn hetkellä töissä ja 55- tai 60-vuotiaita. Tutkittavien taustatiedot esitetään taulukossa 1.

Aineisto koottiin postikyselyllä, joka sisälsi frekvenssityyppisen ruoankäyttökyselyn ja rasvan laatuun liittyviä kysymyksiä. Kysymyksissä tiedusteltiin kunkin ruoan käyttötiheyttä viimeksi kuluneen neljän viikon aikana. Ruokatottumusten luokittelu terveellisiksi perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin (11). Tarkastelussa oli mukana kahdeksan ruokatottumusta: 1) tuoreita vihanneksia kerran päivässä tai useammin, 2) hedelmiä tai marjoja kerran päivässä tai useammin, 3) keitettyjä vihanneksia tai kasvisruokia 5-6 kertaa viikossa tai useammin, 4) kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, 5) rasvatonta tai kevytmaitoa kerran tai useammin päivässä, mutta ei täys- tai kulutusmaitoa päivittäin, 6) tummaa leipää kerran tai useammin päivässä, 7) pehmeää rasvaa leivällä ja 8) pehmeää rasvaa ruoanvalmistuksessa. Ruokatottumukset luokiteltiin terveellisiksi, jos ruokavalio sisälsi vähintään kuusi näistä kahdeksasta ravitsemussuosituksia mukailevasta ruokatottumuksesta.

Tilastollisen merkitsevyyden arvioimisessa käytettiin Wilcoxon Signed-Rank -testiä, Mann-Whitneyn testiä ja Χ2-testiä.

Terveellisten ruokatottumusten ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen väliseen yhteyteen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin logistisella regressioanalyysilla. Vertailuryhmänä käytettiin työssä jatkaneita (ristisuhde, OR, 1,00). Logistisessa regressioanalyysissa vakioitiin perustilanteen terveelliset ruokatottumukset sekä ammattiasema, kotitalouden tulot, siviilisääty, painoindeksi (BMI), haittaava pitkäaikaissairaus, tupakointi ja liikunta-aktiivisuus. Liikunta-aktiivisuuden kuvaamisessa on käytetty MET-indeksiä (metabolic equivalent task), joka huomioi liikunnan määrän ja tehon sekä kuvaa liikunnan vaatimaa hapenkulutusta (12).

Tuloja lukuun ottamatta kaikki vakioitavat tekijät otettiin peruskyselystä. Tulot ja taloudellinen tilanne vaikuttavat mahdollisuuksiin syödä terveellisesti, joten seurantavaiheen ruokatottumuksia ja ruokatottumusten muutoksia tarkasteltaessa tutkimukseen soveltuvat parhaiten kotitalouden tulot seurantatilanteessa (13,14). Taulukossa 1 raportoidaan 1) vakioimaton malli, 2) perustilanteen terveellisillä ruokatottumuksilla vakioitu malli, 3) sosiodemografisilla tekijöillä vakioitu sekä 4) terveyteen liittyvillä tekijöillä vakioitu malli. Logistisissa regressioanalyyseissä mukana olivat ne tutkittavat, jotka vastasivat kaikkiin mallien muuttujia koskeviin kysymyksiin. Analyysit koskivat 1 121:tä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä (naisia 76 %) ja 1 230:tä työssä jatkanutta (naisia 79 %).

Tulokset

Terveellisten ruokatottumusten muutokset

Vanhuuseläkkeelle siirryttäessä noin neljännes naisista paransi ruokatottumuksiaan siinä määrin, että tottumukset luokiteltiin terveellisiksi. Noin kolmannes säilytti ruokatottumuksensa terveellisinä. Kymmenesosalla ruokatottumukset huononivat eikä niitä enää luokiteltu terveellisiksi. Runsaalla kolmanneksella ruokatottumukset eivät seurantatilanteessakaan olleet terveelliset. Työssä jatkaneiden naisten ruokatottumusten muutokset olivat erilaiset (p = 0,01), ja heistä pienempi osa kuului seurannan jälkeen siihen ryhmään, jossa ruokatottumukset olivat suositusten mukaiset.

Miesten keskuudessa terveellisiä ruokatottumuksia noudattaneiden osuus säilyi pienempänä kuin naisilla: noin kuudennes paransi ruokatottumuksiaan ja yhtä suurella osalla ne säilyivät terveellisinä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ja työssä jatkaneiden miesten ruokatottumukset muuttuivat samalla tavalla.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä naisista 41 % noudatti perustilanteessa suositusten mukaisia ruokatottumuksia ja seurantatilanteessa osuus kasvoi 12 prosenttiyksikköä 53 %:iin (p < 0,001; kuvio 1). Vastaavat osuudet työssä jatkaneilla olivat 39 % perustilanteessa ja 45 % seurantatilanteessa. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut eroa, mutta vanhuuseläkkeelle siirtyneet noudattivat seurannassa aikaisempaa useammin terveellisiä ruokatottumuksia (p < 0,001). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ja työssä jatkaneiden naisten ero muutoksessa oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,03).

Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä miehillä terveellisiä ruokatottumuksia noudattavien osuuden muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,07). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ja työssä jatkaneiden miesten ruokatottumukset eivät eronneet toisistaan perustilanteessa eivätkä seurannassa (kuvio 1).

Selittävät tekijät

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ja terveellisten ruokatottumusten välistä yhteyttä selittäviä tekijöitä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysilla (taulukko 2). Analyysi vahvisti tuloksen, jonka mukaan seurannan aikana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden naisten ruokatottumukset olivat terveellisemmät kuin työssä jatkaneiden, kun perustilanteen ruokatottumukset oli vakioitu (malli 2, OR=1,36 [95 %:n LV 1,12-1,65]). Tutkitut taustatekijät eivät selittäneet terveellisten ruokatottumusten ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen välistä yhteyttä, joka säilyi, kun siviilisääty, ammattiasema, kotitalouden tulot, haittaava pitkäaikaissairaus, painoindeksi, vapaa-ajan liikunta ja tupakointi vakioitiin (mallit 3 ja 4).

Miehillä terveelliset ruokatottumukset ja vanhuuseläkkeelle siirtyminen eivät olleet yhteydessä toisiinsa eikä analyysi muuttanut tätä havaintoa (taulukko 2).

Pohdinta

Tutkimuksessamme selvitettiin terveellisten ruokatottumusten muutoksia vanhuuseläkkeelle siirryttäessä sekä näihin muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. Eläkkeelle siirtyneitä verrattiin työssä jatkaneisiin. Päätulokset olivat seuraavat:

1) Vanhuuseläkkeelle siirtyneet naiset muuttivat ruokatottumuksiaan selvästi terveellisemmiksi kuin työssä jatkaneet. 2) Ammattiasema, kotitalouden tulot, siviilisääty, liikunta-aktiivisuus, painoindeksi ja tupakointi eivät vaikuttaneet todettuun muutokseen. 3) Naisten ruokatottumukset olivat selvästi terveellisemmät kuin miesten, ja vanhuuseläkkeelle siirtyminen kasvatti tätä eroa edelleen naisten eduksi.

Tulosten tulkinta

Terveelliset ruokatottumukset yleistyivät vanhuuseläkkeelle siirtyneillä naisilla selvästi enemmän kuin työssä jatkaneilla. Sosiodemografiset ja terveyteen liittyvät tekijät eivät kuitenkaan vaikuttaneet tähän muutokseen. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden naisten terveellisempien ruokatottumusten taustalla vaikuttanevat siten erityisesti vanhuuseläkkeelle siirtymisen aiheuttamat elämäntilanteen muutokset, kuten lisääntynyt vapaa-aika sekä muut tekijät, joita tutkimuksessamme ei ollut mahdollista selvittää.

Eräissä aikaisemmissa tutkimuksissa on esitetty varteenotettavia syitä siihen, miksi vanhuuseläkkeelle siirtyminen voi tukea terveellisempiä ruokatottumuksia. Eläkkeellä terveysnäkökohdat saattavat tulla yhä tärkeämmäksi, sillä terveys ja toimintakyky eivät välttämättä ole enää itsestäänselvyyksiä. Vapaa-aika saattaa myös lisätä motivaatiota panostaa terveisiin elintapoihin (2,4).

Ateriointi työpaikkaruokalassa tukee terveellisiä ruokatottumuksia, erityisesti tuoreiden kasvisten käyttöä (15,16). Miehet aterioivat työpaikkaruokalassa yleisemmin kuin naiset, ja naiset suosivat useammin omia eväitä (17). Tämä tuli esille myös omassa tutkimuksessamme. Lounaspaikan valintaa on tiedusteltu peruskyselyssä vain vuosina 2001-2002, joten tämä tieto puuttuu 40 %:lta vanhuuseläkkeelle siirtyneistä ja 27 %:lta työssä jatkaneista. Käytettävissämme olleiden tietojen mukaan 47 % miehistä ja 35 % naisista söi perustilanteessa työpaikkaruokalassa. Tällä osajoukolla työpaikkaruokailun poisjääminen ei kuitenkaan vaikuttanut yhteyteen eläkkeelle siirtymisen ja terveellisten ruokatottumusten välillä. Eläkkeelle siirtyessä mahdollisuus terveelliseen kotiruokaan lisääntyy (18). Kaiken kaikkiaan runsas oma aika eläkeiässä mahdollistaa terveyden edistämisen ja terveelliset elintavat paremmin kuin työiässä.

Miehet noudattavat terveellisiä ruokatottumuksia harvemmin kuin naiset. Tämä ero säilyi ja jopa kärjistyi tutkimuksen 5-7 vuoden seurannassa. Naisten ruokatottumukset on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu terveellisemmiksi kuin miesten, ja naisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen on suurempi (19,20). Tutkimuksessamme oli miehiä huomattavasti vähemmän kuin naisia, mikä vähentää miehiä koskevien tulosten tilastollista voimaa. Tämä tekee miehiä koskevat päätelmät epävarmoiksi, ja ruokatottumusten sukupuolierojen muutoksista eläkkeelle siirryttäessä tarvitaan jatkotutkimuksia.

Ruokatottumusten säilyminen terveellisinä vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen on myönteinen havainto ja parantaa mahdollisuuksia edistää ja turvata toimintakyky myös eläkeiässä. Terveelliset elintavat tukevat osaltaan tervettä ja toimintakykyistä elämää ansiotyön jälkeisessä elämänvaiheessa (21,22). Myönteinen havainto oli myös se, että ruokatottumukset muuttuivat kaikilla tutkituilla terveellisemmiksi. Jos vastaava kehitys jatkuu ja koskee väestöä laajemminkin, se saattaa enteillä kansanterveyden kohenemista elämänkaaren myöhemmissä vaiheissa. Samankaltainen ruokatottumusten myönteinen kehitys on havaittu myös muissa suomalaisissa tutkimuksissa (6,7).

Lue myös

Tutkimuksen kohderyhmä käsitti suhteellisen nuoria ja terveitä ikääntyneitä, joilla ravitsemuskysymykset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin samanlaisia kuin nuoremmalla väestöllä (23). Ikääntyneiden energian tarve vähenee liikunnan mahdollisen vähenemisen ja perusaineenvaihdunnan tason laskun takia. Siksi erityisesti ruokavalion energiamäärään tulee kiinnittää huomiota ja sen tulee olla sopiva energiankulutukseen nähden. Ikääntymisen edetessä ja erilaisten sairauksien ilmaantuessa ravitsemustila kuitenkin muuttuu ja ruokavalion koostamiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Rajoitukset ja vahvuudet

Tutkitut olivat verrattain yhtenäinen ja naisvaltainen joukko, joten heidän ruokatottumuksensa saattavat jo pohjimmiltaan olla terveellisemmät kuin työntekijöillä keskimäärin. Tutkimuksen lähtötilanteessa kaikki kävivät työssä, työskentelivät kunta-alalla ja asuivat pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuvilla on terveellisemmät ruokatottumukset kuin muualla maassa asuvilla (6,7). Maaseudulla ruokatottumukset ovat kuitenkin muuttuneet nopeasti paremmiksi, ja alueelliset erot ovat kaventumassa (7). Työssä käynti lähtötilanteessa puolestaan erottaa tutkitut edustavista väestöistä, joihin kuuluu myös työttömiä, työkyvyttömyyseläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia ryhmiä. Työssä käyvillä on yleensä terveellisemmät ruokatottumukset kuin työvoiman ulkopuolella olevilla (13).

Peruskyselyn kato (33 %) voi vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Katoanalyysin mukaan peruskyselyyn vastasivat jonkin verran yleisemmin iäkkäämmät, ylemmissä ammattiasemissa olevat, vakinaisessa työsuhteessa olevat ja henkilöt, joilla ei ollut lääkärin vahvistamia sairauspoissaoloja (24). Katoanalyysin mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että keskeiset tulokset olisivat suuresti harhaisia.

Kyselytutkimuksessa vastaukset ovat itse raportoituja ja sellaisina alttiita erityisesti ruokatottumusten ali- ja yliraportoinnille. Aliraportoinnin ei ole havaittu aiheuttavan suurta harhaa ruoankäyttötutkimuksissa (25). Terveelliset ruokatottumukset on laaja käsite, ja tämän tutkimuksen tiedot kuvaavat niitä vain siinä määrin kuin käytettävissämme ollut ruokatottumusten frekvenssikysely sallii. Kyselyssä ei myöskään voitu erottaa vähärasvaisten maitojen käyttöä kevytmaidon käytöstä. Kevytmaito ei sisälly ravitsemussuosituksiin suuremman rasvapitoisuutensa takia (11). Täysmaitoa ei kuitenkaan enää ole sisällytetty osaksi terveellisiä ruokatottumuksia.

Tutkimuksen osallistumisaktiivisuus oli hyväksyttävä ja tutkimusjoukko suuri. Erityinen vahvuus liittyy seuranta-asetelmaan, joka antoi mahdollisuuden tutkia ruokatottumusten muutoksia. Tähän saakka vanhuuseläkkeelle siirtyneitä on Suomessa tutkittu vain vertailemalla toistettuja poikkileikkaustutkimuksia.

Lopuksi

Naisten ruokatottumukset muuttuivat terveellisemmiksi siirryttäessä vanhuuseläkkeelle. Miesten ruokatottumukset muuttuivat vähemmän ja samalla tavalla työssä jatkaneilla ja eläkkeelle siirtyneillä. Näin ollen miesten ruokatottumukset pysyivät vanhuuseläkkeelläkin epäterveellisempinä kuin naisten ruokatottumukset.

Työuran, säännöllisen elämänrytmin ja esimerkiksi työpaikkaruokalassa aterioimisen päättyminen ei kuitenkaan tämän tutkimuksen mukaan heikennä ruokatottumuksia. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei nykyisin enää tarkoita vanhuuden alkamista, vaan niin sanottu kolmas ikä on itsenäistä, aktiivista ja tämän tutkimuksen mukaan myös ruokatottumusten perusteella terveyttä tukevaa. Eri väestöryhmissä ruokatottumuksia on silti vielä runsaasti varaa parantaa. Elinvuosia on vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen yhä enemmän. Mahdollisimman terveellisen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamiseksi on tärkeää edistää terveellisiä ruokatottumuksia myös työelämän jälkeisenä aikana.

Tästä asiasta tiedettiin

- Ruokatottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä terveellisemmiksi eri ikäryhmissä.

- Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämäntilanteen muutos, joka voi johtaa ruokatottumusten muutoksiin. Ruokatottumusten muutoksista ja muutosten suunnasta tiedetään kuitenkin hyvin vähän.

- Naisten ruokatottumukset ovat keskimäärin terveellisemmät kuin miesten.

Tämä tutkimus opetti

- Vanhuuseläkkeelle siirryttäessä terveelliset ruokatottumukset yleistyivät naisilla, mutta eivät miehillä.

- Terveellisemmät ruokatottumukset vanhuuseläkkeelle siirryttäessä eivät johtuneet sosiodemografisista tai terveyteen liittyvistä taustatekijöistä.

- Naisten ruokatottumukset ovat selvästi terveellisemmät kuin miesten, ja vanhuuseläkkeelle siirtyminen suurentaa tätä eroa entisestään.


Sidonnaisuudet
Anni Helldán, Tea Lallukka, Ossi Rahkonen, Eero Lahelma: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Tourlouki E, Matas AL, Panagiotakos DB. Dietary habits and cardiovascular disease risk in middle-aged and elderly populations: a review of evidence. Clin Interv Aging 2009;4:319-30.
2
Davies L, Holdsworth MD, MacFarlane D. Dietary fibre intakes in the United Kingdom before and after retirement from work. Hum Nutr Appl Nutr 1986;40:431-9.
3
Steen B, Nilsson K, Robertsson E, Östberg H. Age retirement in women II. Dietary habits and body composition. Compr Gerontol 1988;A2:78-82.
4
Lauque S, Nourashemi F, Soleilhavoup C ym. A prospective study of changes on nutritional patterns 6 months before and 18 months after retirement. J Nutr Health Aging 1998;2:88-91.
5
Sulander T, Helakorpi S, Rahkonen O, Nissinen A, Uutela A. Elintapojen muutokset eläkeikäisillä vuosina 1985-2003. Suom Lääkäril 2005;60:2983-8.
6
Helakorpi S, Uutela A, Puska P. Työikäisen väestön elintapojen muutokset. Suom Lääkäril 2007;69:2975-80.
7
Laitalainen E, Helakorpi S, Martelin T, Uutela A. Eläkeikäisten elintavoissa eroja koulutuksen ja kuntatyypin mukaan. Suom Lääkäril 2010;65:373-82.
8
Lallukka T, Laaksonen M, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Multiple socioeconomic circumstances and healthy food habits. Eur J Clin Nutr 2007;61:701-10.
9
Sulander T, Helakorpi S, Rahkonen O, Nissinen A, Uutela A. Changes in healthy diet among the Finnish elderly, 1985-2001. Age Ageing 2003;32:394-400.
10
Lahelma E, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Saastamoinen P. Työntekijöiden terveydentilan vaihtelu ammattiaseman mukaan: Helsinki Health Studyn tuloksia. Sosiaalilääket Aikak 2004;41:95-107.
11
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN). Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Publishing Oy 2005. Saatavilla: http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf
12
Kujala UM, Kaprio J, Sarna S, Koskenvuo M. Relationship of leisure-time physical activity and mortality. The Finnish twin cohort. JAMA 1998;279:440-4.
13
Lallukka T, Laaksonen M, Rahkonen O. Healthy Eating: What Is the Role of the Economic Situation? Teoksessa: Watson RR, Preedy VR, toim. Bioactive Foods in Promoting Health. Oxford: Academic Press 2009:99-110.
14
Lallukka T, Pitkäniemi J, Rahkonen O, Roos E, Laaksonen M, Lahelma E. The association of income with fresh fruit and vegetable consumption at different levels of education. Eur J Clin Nutr 2010;64:324-7.
15
Roos E, Sarlio-Lähteenkorva S, Lallukka T. Having lunch at staff canteen is associated with recommended food habits. Public Health Nutr 2004;7:53-61.
16
Lallukka T, Lahti-Koski M, Ovaskainen M-L. Vegetable consumption and its determinants in young Finnish adults. Scand J Nutr 2001;45:120-5.
17
Raulio S, Mukala K, Ovaskainen ML, Lahti-Koski M, Sirén M, Prättälä R. Työaikainen ruokailu Suomessa. Kolmen valtakunnallisen seurantatutkimuksen tuloksia. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2004.
18
Chung S, Popkin BM, Domino ME, Stearns SC. Effect of retirement on eating out and weight change: an analysis of gender differences. Obesity 2007;15:1053-60.
19
Wardle J, Haase AM, Steptoe A, Nillapun M, Jonwutiwes K, Bellisle F. Gender differences in food choice: The contribution of health beliefs and dieting. Ann Behav Med 2004;27:107-16.
20
Roos E, Lahelma E, Virtanen M, Prättälä R, Pietinen P. Gender, socioeconomic status and family status as determinants of food behaviour. Soc Sci Med 1998;46:1519-29.
21
Haveman-Nies A, deGroot LC, van Staveren WA. Dietary quality, lifestyle factors and healthy ageing in Europe: the SENECA study. Age Ageing 2003;32:427-34.
22
Ford J, Spallek M, Dobson A. Self-rated health and a healthy lifestyle are the most important predictors of survival in elderly women. Age Ageing 2008;37:194-200.
23
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN). Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Helsinki: Edita Publishing Oy 2010. Saatavilla: http://www.evira.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf
24
Laaksonen M, Aittomäki A, Lallukka T ym. Register-based study among employees showed small nonparticipation bias in health surveys and check-ups. J Clin Epidemiol 2008;61:900-6.
25
Hirvonen T, Männistö S, Roos E, Pietinen P. Increasing prevalence of underreporting does not necessarily distort dietary surveys. Eur J Clin Nutr 1997;51:297-301.

Taulukot

English summary

English summary: CHANGES IN FOOD HABITS AFTER RETIREMENT

Background Our understanding of the effects of retirement on health behaviours is limited. This study aimed to examine changes in healthy food habits after retirement among women and men.

Methods The data were derived from the Helsinki Health Study. The food habits of those who had retired during the follow-up (n=1056, 76% women) were compared to those who had continued working (n=1269, 79 % women). All subjects had been employed at baseline and belonged to the same age group, 55-60 years old. Logistic regression models were applied to examine the associations between retirement and healthy food habits.

Results Prevalence of healthy food habits increased from 41% to 53% among women who retired during follow-up. The corresponding prevalence rates among those who continued working were 39% and 45%. Logistic regression analysis confirmed the difference. After adjusting for baseline food habits the food habits of women who had retired were healthier than in women who had continued working during the follow-up period (OR=1.36 [1.12-1.65]). Sociodemographic factors and health status did not affect this association. Among men, changes in food habits did not vary by employment status and the prevalence of healthy food habits was lower than in women.

Conclusions Food habits were healthier among women after retirement as compared to women who continued working. Food habits among men remained unhealthier than among women even after retirement.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030