Alkuperäis­tutkimus

Synnytys- ja naistentautiopin osaamistavoitteet toteutuvat opiskeluvaihdossa kohtalaisesti

Lähtökohdat Synnytys- ja naistentautiopin kurssi suoritetaan Turun yliopistossa lääketieteen opintojen viidentenä vuonna. Kurssin voi suorittaa myös vaihdossa ulkomailla. Tavoitteenamme oli selvittää, oliko suoritteiden määrissä eroja vaihdossa ja Turussa kurssin suorittaneiden välillä.

Menetelmät Vertasimme Turussa ja vaihdossa Pohjoismaissa kurssin suorittaneiden lokikirja- ja oppimispäiväkirjamerkintöjä vuosina 2013–2018.

Tulokset Keskimääräiset suoritemäärät olivat Turussa suuremmat paitsi leikkausten seurannassa ja synnyttäjän jälkiseurannassa. Turussa opiskelleet pääsivät tekemään hieman enemmän gynekologisia (15,1 vs. 10,4) ja selvästi enemmän obstetrisia perustutkimuksia (11,7 vs. 2,9) ja kaikututkimuksia (5,8 vs. 0,9) kuin vaihto-opiskelijat.

Päätelmät Oppimistavoitteiden saavuttamisen seuraaminen esimerkiksi lokikirjan avulla on tärkeää riittävän opetuksen varmistamiseksi. Pohjoismaissa kurssin suorittaneet opiskelijat saavuttavat kohtuulliset, mutta Turussa suorittaneisiin verrattuna osittain vähäisemmät suoritemäärät.

Sanna-Mari ManninenPaula Tiitta (†)Päivi Polo

Lääketieteen lisensiaatin opintoihin kuuluu synnytys- ja naistentautiopin opintojakso, jonka Turun yliopiston opiskelijat suorittavat viidentenä opiskeluvuotena. Naistentaudit ja synnytykset on erikoisalana käytännönläheinen ja sen erikoispiirteenä on arkaluontoisten ja intiimien asioiden käsittely. Tämä edellyttää hyvää teoreettista tietoa, käytännön taitojen osaamista ja kykyä potilaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Jokaisen lääkärin tulisi opinto-ohjelman oppimistavoitteiden (1) mukaan osata suorittaa ainakin yksinkertaisia avoterveydenhuollon gynekologisia ja obstetrisia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Näiden taitojen harjoittelumääriä seurataan Turun yliopistossa lokikirjan avulla.

Vaihto-opiskelu on lääketieteen opiskelijoilla varsin harvinaista muun muassa kurssien korvattavuuteen liittyvien käytäntöjen vuoksi. Synnytys- ja naistentautiopin kurssi on kuitenkin yksi suosituimmista vaihdossa suoritetuista kursseista. Suurin osa lääketieteen opiskelijoista suorittaa vaihto-opiskelunsa Pohjoismaissa, sillä niissä kurssisisällöt ovat sovitettavissa Turun yliopiston sisältöihin. Osalla opiskelijoista syynä haluun lähteä suorittamaan kurssi Ruotsiin on ruotsin kielellä opiskelu.

Vaihdossa kurssin suoritteita seurataan sekä lokikirjan että oppimispäiväkirjan avulla. Nämä tutkitusti selkeyttävät kurssin oppimistavoitteita ja varmistavat niiden saavuttamisen (2). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kurssin ulkomailla vaihdossa suorittaneiden opiskelijoiden oppimissuoritteiden määrissä eroja Turussa kurssin suorittaneisiin verrattuna. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää 1) suunniteltaessa käytännön taitojen opetusta ja 2) pohdittaessa vaihto-opiskelujakson kohdemaata.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusmateriaali

Tämän kuvailevan tutkimuksen aineisto koostui synnytys- ja naistentautiopin kurssin opiskelijavaihdossa suorittaneiden opiskelijoiden (n = 28) lokikirja- ja oppimispäiväkirjamerkinnöistä vuosilta 2013–2018. Vertailuaineiston muodostivat Turun yliopistossa vastaavana ajanjaksona kurssin suorittaneiden opiskelijoiden (n = 708) lokikirjamerkinnät.

Synnytys- ja naistentautiopin kurssi on yksi suosituimmista vaihdossa suoritetuista kursseista.

Tutkittava ajanjakso valikoitui vaihto-opiskelijoiden saatavilla olevien oppimispäiväkirjojen perusteella, sillä ennen vuotta 2013 tehdyt oppimispäiväkirjat oli poistettu yliopiston arkistoista. Aineisto kuvastaa nykyistä suurten kurssikokojen aikakautta.

Tutkittavalla ajanjaksolla kaikki synnytys- ja naistentautiopin kurssin opiskelijavaihdot suuntautuivat Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan. Kohdeyliopistot olivat Aarhusin yliopisto, Göteborgin yliopisto, Karoliininen instituutti, Kööpenhaminan yliopisto, Lundin yliopisto, Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto, Bergenin yliopisto ja Uppsalan yliopisto.

Tutkimusasetelma

Lokikirja (liite 1) sisältää opiskelijan itsensä täyttämän kirjanpidon yleisimpien gynekologisten ja obstetristen suoritteiden harjoittelukerroista. Vaihto-opiskelijoiden oppimispäiväkirjoissa opiskelijat kuvasivat sanallisesti kurssin aikana oppimaansa, ja vuonna 2018 osa täytti myös lokikirjaa.

Vaihto-opiskelijoiden harjoituskertojen määrät analysoitiin suurimmaksi osaksi oppimispäiväkirjoista, jotka sisälsivät sanallista kerrontaa tarkkojen lukumäärien sijasta. Osa opiskelijoista oli kirjoittanut yksityiskohtaisesti jokaisesta päivästään, osa oli tehnyt vain vaihto-opiskelun lopuksi lyhyen yhteenvedon kurssista.

Oppimispäiväkirjat käytiin läpi yksitellen ja niistä koottiin lokikirjaan kaikki tarkkaan mainitut suoritteiden määrät, mikäli opiskelija ei ollut täyttänyt erikseen lokikirjaa. Niissä tapauksissa, joissa opiskelija ei ottanut päiväkirjassaan kantaa harjoitukseen tai kuvasi suoritteiden määrää epätarkasti (termeillä: paljon, vähän, riittävästi), jätettiin kyseinen kohta tämän oppilaan kohdalla tarkastelun ulkopuolelle. Koska vain tarkat lukumäärät voitiin siirtää lokikirjan muotoon vertailua varten, joidenkin opiskelijoiden kohdalla jouduttiin tarkastelemaan vain osaa suoritteista.

Vuoden 2018 aikana vaihto-opiskelijat täyttivät lokikirjaa samalla tavoin kuin opiskelijat Turussa. Kun verrattiin vaihto-opiskelijoiden vuoden 2018 lokikirjojen suoritemääriä (n = 7, keskimäärin 47,9 tehtyä tai nähtyä suoritetta) vuosien 2013–2017 oppimispäiväkirjoista saatuihin vaihto-opiskelijoiden suoritemääriin (n = 21, keskimäärin 55,6 suoritetta), tulokset olivat linjassa toisiinsa nähden.

Naistentautien ja synnytysten erikoisalan arkaluonteisuuden takia osa potilaista kieltäytyy opiskelijoiden tekemistä haastatteluista tai tutkimuksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kieltäytymisten määrää.

Tulokset

Turussa opiskelijat pääsivät näkemään tai tekemään lokikirjan suoritteita keskimäärin 93 kertaa kahdeksan viikon kurssin aikana. Vaihto-opiskelijoilla vastaava määrä oli 56 ja kurssi tavallisesti kuuden viikon mittainen. Vaihto-opiskelumaista Ruotsissa käytäntöä päästiin harjoittelemaan eniten; lokikirjoissa oli keskimäärin 62 merkintää. Norjassa ja Tanskassa merkintöjä harjoittelukerroista kertyi huomattavasti vähemmän: Norjassa 40 ja Tanskassa vain 22 (kuvio 1). Kieltäytyneiden potilaiden määrät eri maissa olivat keskimäärin samanlaiset (taulukko 1).

Kuvio 1.

 

Sekä gynekologian että obstetriikan suoritemerkinnät on esitetty taulukossa 1. Anamneesin ottoa päästiin harjoittelemaan eniten Turussa, keskimäärin 5,6 kertaa. Vaihto-opiskelijat haastattelivat keskimäärin vain 2,8 potilasta. Norjassa haastattelemaan päästiin enemmän kuin Ruotsissa. Tanskan vaihto-opiskelijoiden suorittamien haastattelujen määriä ei ollut saatavilla.

Gynekologisia tutkimuksia harjoiteltiin eniten Turussa ja seuraavaksi eniten Ruotsin yliopistoissa. Näissä yliopistoissa sekä tähystin- että sisätutkimusten määrät ylittivät 12 tutkimuskertaa. Sen sijaan Norjan ja Tanskan yliopistoissa molempia tutkimuksia päästiin tekemään vain noin 5 kertaa. Myös gynekologisten rutiininäytteiden, kohdunkaulan (Papa) ja kohdun limakalvon (Pipelle) näytteitä päästiin ottamaan Turun yliopistossa useammin kuin vaihtoyliopistoissa.

Gynekologisia tutkimuksia harjoiteltiin eniten Turussa.

Kierukan asetuksessa Suomessa on erilainen käytäntö kuin muissa Pohjoismaissa, ja tämä ero näkyi selkeästi opiskelijoiden harjoittelumäärissä. Suomessa kierukan asettaa pääsääntöisesti lääkäri, kun taas muissa Pohjoismaissa kierukan asettaa pääasiassa kätilö. Niinpä vaihto-opiskelijat pääsivät hyvin harvoin (keskiarvo 0,6) kierukan asetustilanteisiin. Turussa sen sijaan opiskelija oli keskimäärin 5,1 kertaa mukana näissä tilanteissa.

Leikkauksen näkeminen oli ainoa gynekologinen suorite, jossa vaihto-opiskelijoilla oli enemmän lokikirjamerkintöjä kuin Turussa kurssin suorittaneilla.

Myös obstetriikassa opiskelijat pääsivät Turussa saavuttamaan enemmän suoritteita: määrät olivat kaksinkertaiset vaihto-opiskelijoihin verrattuna (taulukko 1). Suoritemäärät olivat samansuuruiset sikiön sydänäänten rekisteröinnin, synnytyksen hoidon ja keisarileikkauksen seurannassa, mutta synnyttäneen jälkihoitoon vaihdossa opiskelleet pääsivät osallistumaan useammin kuin Turussa opiskelleet.

Päätelmät

Tutkimuksemme mukaan kliininen harjoittelu toteutui vaihtoyliopistoissa kohtalaisesti, tosin suoritteiden määrät jäivät suurimmalta osalta pienemmiksi kuin Turun yliopistossa. Vaihto-opiskelijat pääsivät harjoittelemaan käytännön taitoja eniten Ruotsissa ja vähiten Tanskassa.

Tulosten eroihin saattaa vaikuttaa erilainen talletustapa. Turkulaisten suoritteet saatiin lokikirjoista ja vaihto-opiskelijoiden suoritteet pääasiassa oppimispäiväkirjoista. Lokikirjat ovat hyvin yksiselitteisiä ja pitävät paikkansa, jos opiskelija on muistanut niitä täyttää. Lokikirja on ollut oppiaineessa käytössä pitkään, joten sen täyttötekniikka on vakiintunut ja siihen annetaan perehdytys.

Tutkimusten mukaan opiskelijoita huolettaa takautuva kirjausmenetelmä, jolloin kirjauksia saattaa unohtua. Lisäksi opiskelijat arvioivat toisten tekevän merkintöjä suorituksista, joita ei ole tehty (3). Yleisellä tasolla kirjauksien totuudenmukaisuutta ei kuitenkaan ole perustetta epäillä, sillä kurssin läpäisemiseksi suoritteista ei vaadita minimimäärää eikä opettajan kuittausta.

Vaihto-opiskelijoiden pieni määrä saattoi vaikuttaa tuloksiin, erityisesti jos useita suoritteita saavuttaneet opiskelijat täyttivät lokikirjojaan ja oppimispäiväkirjojaan vajavaisesti. Oppimispäiväkirjat olivat kuitenkin pääsääntöisesti laajoja, ja niissä käytiin usein hyvinkin tarkasti läpi vaihdossa suoritettuja oppimistilanteita ja kädentaitoja. Toisaalta tutkimuksen vahvuuksia ovat aineiston kohtalaisen pitkä keruuaika, jolloin mahdollinen vuosivaihtelun merkitys tasaantuu, sekä Suomen kannalta olennaiset pohjoismaiset vertailuyliopistot, joissa kliiniset käytännöt ja terveydenhuoltojärjestelmä ovat varsin samankaltaisia.

Opintosuunnitelmassa tulisi keskittyä mahdollistamaan erityisesti niiden kliinisten taitojen oppiminen, joita lääkärit tarvitsevat (4). Opiskelijatutkimuksessa yli yhdeksän opiskelijaa kymmenestä piti lokikirjan käyttöä myönteisenä, sillä se jäsensi opiskelua ja osoitti selkeästi ne tutkimukset ja toimenpiteet, jotka tulisi oppia (5).

Lokikirjan käyttö on osoittautunut tehokkaaksi myös erikoistuvien osaamisen arvioimisessa. Mitä enemmän lokikirjamerkintöjä kirurgiaan erikoistuvilla oli suoritetuista toimenpiteistä, sitä paremmin he suoriutuivat niistä ohjaajan arvioimina (6). Synnytys- ja naistentautiopissa lokikirjoista saatua tietoa käytetään myös opetuksen kehittämisen.

Suoritemäärien eroja kurssin Turussa ja vaihdossa opiskelleiden välillä selittää varmasti useampi seikka, joista kielimuuri voi olla yksi. Suomessa opiskelijan on helpompi osallistua omalla äidinkielellään aktiivisesti potilaan kohtaamiseen ja pyytää mahdollisuutta harjoitella itsekin toimenpiteitä lääkärin rinnalla. Vieraalla kielellä kynnys siirtyä passiivisen seuraajan roolista aktiiviseksi toimijaksi on mahdollisesti suurempi.

Vaihto-opiskelumaista Ruotsissa käytäntöä päästiin harjoittelemaan eniten.

Vaikka opiskelija osaisi kohdemaan kieltä, voi lääketieteen sanaston osaaminen olla silti puutteellista (7). Lisäksi opettajat ja potilaat saattavat puhua nopeasti ja käyttää vaikeasti ymmärrettäviä murreilmaisuja (7). Aloitteellisuuden keskustelussa on todettu parantavan oppimistuloksia kliinisessä harjoittelussa (8).

Lue myös

Kaksi viikkoa lyhyempi kurssi saattaa olla myös eräs harjoitusmäärien eroja selittävä tekijä. Oppimispäiväkirjoista kävi kuitenkin ilmi, että vaikka kurssi vaihdossa oli kestoltaan lyhyempi, se oli intensiivinen ja päivät sairaalassa usein pitkiä. Turussa kliininen opetus toteutetaan pääsääntöisesti pareittain tai yksin. Myös vaihto-opiskelijat olivat kliinisessä opiskelussa lähes aina yksin ohjaavan lääkärin seurassa. Näin ollen kliinisen harjoittelun erilaiset ryhmäkoot eivät selitä eroja maiden välillä.

Runsas potilastapausten ja toimenpiteiden näkeminen ei aina ennusta hyvää koemenestystä (9,10), mutta se lisää opiskelijan varmuutta ja onnistumisen tunnetta (11,12). Lisäksi valvonnan ja ohjauksen laatu vaikuttaa opiskelijan oppimiseen (10). Mitä enemmän opiskelija saa harjoitella, sitä enemmän hänellä on vastaisuudessa luottamusta tutkia potilas tai tehdä toimenpide itsenäisesti (11,12). Nämä havainnot korostavat todellisten potilaiden kohtaamista opetusfantomien (harjoitusmallien) tai simulaatioiden sijaan tai niiden lisäksi.

Mitä varhaisemmin opiskelijat kohtaavat potilaita, sitä paremmin havaintokyky ja peilaaminen tulevaan ammattiin laajenevat ja opiskelijat oppivat arvostamaan potilaiden elämää ja sairauden kokemuksia sekä ymmärtämään kommunikointia, joka on keskeinen osa lääkärin työtä (13).

Lokikirjan on todettu olevan oiva ja toimiva apuväline erityisesti, jos sen käyttö on opastettu, se on kätevässä muodossa ja siihen on kirjattu kurssin oppimistavoitteita tukevia tehtäviä (14). Myös mentorointi olisi hyvä osa lokikirjan käyttöä (14).

Haluamme kiittää kääntäjä, FM Miina Nurmea englanninkielisen abstraktin kieliasun tarkastamisesta.

Jälkikirjoitus

Tutkimus perustuu LK Paula Tiitan syventävien opintojen työhön, jonka hän laati ollessaan opiskelijavaihdossa Uppsalan yliopistossa, Ruotsissa vuonna 2019. Vaihdossa ollessaan Paula menehtyi liikenneonnettomuudessa. Paulan tutkimuksen avulla voimme kehittää synnytys- ja naistentautiopin koulutusta. Lisäksi kirjoittamalla syventävät opinnot artikkelimuotoon haluamme kunnioittaa iloisen ja lääketieteen opinnoista innostuneen Paulan muistoa.

Liite 1. Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden synnytys- ja naistentautiopin lokikirja

Kirjoittajat

Sanna-Mari Manninen kätilö YAMK, tohtorikoulutettava Turun yliopisto ja Metropolia ammattikorkeakoulu

Paula Tiitta (†) lääketieteen kandidaatti Turun yliopisto 

Päivi Polo synnytys- ja naistentautiopin professori, naistentautien ja synnytysten oa ylilääkäri Turun yliopisto ja Tyks Naistenklinikka


Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.


Faktat

Tämä tiedettiin

Osa opiskelijoista suorittaa synnytys- ja naistentautiopin kurssin vaihdossa.

Vaihtojaksot kohdistuvat yleisimmin Pohjoismaihin, joissa eri oppiaineiden kurssit vastaavat parhaiten Suomessa suoritettuja kursseja.

Lokikirjan käyttö on yleinen ja toimiva suoritteiden seurantamenetelmä lääketieteen opintojen aikana.

Tutkimus opetti

Gynekologisia ja obstetrisia perusstatussuoritteita päästään harjoittelemaan vaihdossa Pohjoismaissa kohtalaisesti, kuitenkin vähemmän kuin Turun yliopistossa.

Vaihto-opiskelun kohdemaista Ruotsin yliopistoissa suoritemäärät ovat suuremmat kuin Norjan ja Tanskan yliopistoissa.

Opiskelijoista kieltäytyneiden potilaiden määrät ovat verrannolliset Turun yliopistossa ja vaihtoyliopistoissa.


Kirjallisuutta
1
Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatin opinto-opas. Naistentaudit ja synnytykset. opas.peppi.utu.fi/fi/opintojakso/MEDI0292/1368
2
Alabbad J, Abdul Raheem F, Almusaileem A, Almusaileem S, Alsaddah S, Almubarak A. Medical students' logbook case loads do not predict final exam scores in surgery clerkship. Adv Med Educ Pract 2018;9:259–65.
3
Fatemeh K, Alavinia SM. Students' perception about logbooks: advantages, limitation and recommendation – a qualitative study. J Pak Med Assoc 2012;62:1184–6.
4
Westermann L, Zisimidou B, Simons M, Zellweger R, Baschera D. Self-evaluation of present clinical skills by medical students in the years 3 to 6 – a pilot study in four European countries. GMS J Med Educ 2018;35:doc36.
5
Connolly A. Documenting comparability of clinical experience on the obstetrics and gynecology clerkship. Am J Obstet Gynecol 2006;195:1468–73.
6
Harrington CM, Kavanagh DO, Ryan D ym. Objective scoring of an electronic surgical logbook: Analysis of impact and observations within a surgical training body. Am J Surg 2017;214:962–8.
7
Gilligan C, Outram S. Culturally and linguistically diverse students in health professional programs: an exploration of concerns and needs. Educ Health (Abingdon) 2012;25:40–7.
8
Li W, Liu C, Liu S ym. Perceptions of education quality and influence of language barrier: graduation survey of international medical students at four universities in China. BMC Med Educ 2020;20:410.
9
Poisson SN, Gelb DJ, Oh MF, Gruppen LD. Experience may not be the best teacher: patient logs do not correlate with clerkship performance. Neurology 2009;72:699–704.
10
Wimmers PF, Schmidt HG, Splinter TA. Influence of clerkship experiences on clinical competence. Med Educ 2006;40:450–8.
11
Chao A, Lai CH, Chan KC ym. Performance of central venous catheterization by medical students: a retrospective study of students' logbooks. BMC Med Educ 2014;14:168.
12
Chao A, Chou WH, Huang HH, Yeh YC, Lin CJ. Evaluation of tracheal intubation: A retrospective study of skill acquisition by medical students in the operating theater. J Formos Med Assoc 2015;114:855–9.
13
Graungaard AH, Andersen JS. Meeting real patients: a qualitative study of medical students' experiences of early patient contact. Educ Prim Care 2014;25:132–9.
14
Schüttpelz-Brauns K, Narciss E, Schneyinck C ym. Twelve tips for successfully implementing logbooks in clinical training. Med Teach 2016;38:564–9.

English summary

Fulfilment of learning objectives in obstetrics and gynaecology by students at Turku University and exchange students in other Nordic countries – a logbook study

Background In the Faculty of Medicine of Turku University, the obstetrics and gynaecology course takes place in the fifth academic year and can also be taken abroad as an exchange student. The aim of our study was to examine if the number of procedures performed during the course differed between students completing the course in Turku and those completing the course abroad.

Methods We compared self-completed logbooks and learning diaries between students taking the course in Turku and those taking the course in other Nordic countries in 2013–2018.

Results The mean number of procedures performed in Turku was higher in all categories except in participating in surgical procedures and in postpartum follow-up. Compared to the exchange students, those studying in Turku had performed somewhat more gynaecological examinations (15.1 vs 10.4) and substantially more obstetrical (11.7 vs 2.9) and ultrasound examinations (5.8 vs 0.9).

Conclusions It is necessary to keep track of attaining learning objectives to ensure a sufficient level of education. The logbook is a suitable tool for this. In our study, exchange students performed a moderate number of procedures. However, somewhat more procedures are performed in Turku. Medical studies should include sufficient practical training to ensure that graduating physicians have the skills needed in clinical work.

Sanna-Mari Manninen

Master of Social Services and Health Care, Midwife (YAMK), doctoral student

University of Turku and Metropolia University of Applied Sciences

Paula Tiitta (†)

Päivi Polo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030