1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Synnytyspelon hoito TYKS:ssa
Alkuperäis­tutkimus 21/2019 vsk 74 s. 1354 - 1359

Synnytyspelon hoito TYKS:ssa

Lähtökohdat TYKS:aan perustettiin synnytyspelkovastaanotto, jota pitivät kätilöt.

Menetelmät Tarkastelimme kätilölle ja synnytyslääkärille ohjautuneiden potilaiden hoitoa ja eroja ­synnytys­tavassa.

Tulokset Synnytyspelon vuoksi tehtiin keisarileikkaus 18 %:lle potilaista, ja 52 % luopui leikkaustoiveesta hoidon aikana. Lääkärille ohjattiin potilaita, jotka vahvasti toivoivat leikkausta. Lääkärin hoitamista potilaista useammat synnyttivät leikkauksella suunnitellusti tai synnytyspelon takia.

Päätelmät Kätilövetoinen poliklinikka tuottaa hyviä tuloksia toimiessaan yhteistyössä synnytyslääkärien kanssa.

Synnytyspelon hoito TYKS:ssa Kuva 1 / 4
       

Suurin osa raskaana olevista jännittää synnytystä. Synnytyspelolla tarkoitetaan odottajan pelkoa tai ahdistusta, joka häiritsee arkielämää sekä valmistautumista synnytykseen ja vanhemmuuteen. Sitä kokee joka viides synnyttäjä ja vaikeaa synnytyspelkoa 6–10 % (11 Saisto T, Halmesmäki E. Fear of childbirth: a neglected dilemma. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2003;82:201–8. DOI: 10.1034/j.1600-0412.2003.00114.x,22 Størksen HT, Garthus-Niegel S, Adams SS, Vangen S, Eberhard-Gran M. Fear of childbirth and elective caesarean section: a population-based study. BMC Pregnancy and Childbirth 2015;15:221. DOI: 10.1186/s12884-015-0655-4.). Taustalla on usein mielenterveysongelmia, mikä voi heikentää kykyä valmistautua synnytykseen (11 Saisto T, Halmesmäki E. Fear of childbirth: a neglected dilemma. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2003;82:201–8. DOI: 10.1034/j.1600-0412.2003.00114.x,33 Nerum H, Halvorsen L, Sørlie T, Øian P. Maternal request for cesarean section due to fear of birth: can it be changed through crisis-oriented counseling? Birth 2006;33: 221–8. DOI: 10.1111/j.1523-536X.2006.00107.x).

Odottaja saattaa toivoa keisarileikkausta voimakkaan pelon takia. Pelko on yksi yleisimmistä suunnitellun keisarileikkauksen syistä Pohjoismaissa (22 Størksen HT, Garthus-Niegel S, Adams SS, Vangen S, Eberhard-Gran M. Fear of childbirth and elective caesarean section: a population-based study. BMC Pregnancy and Childbirth 2015;15:221. DOI: 10.1186/s12884-015-0655-4.,33 Nerum H, Halvorsen L, Sørlie T, Øian P. Maternal request for cesarean section due to fear of birth: can it be changed through crisis-oriented counseling? Birth 2006;33: 221–8. DOI: 10.1111/j.1523-536X.2006.00107.x). Suunnitellut keisarileikkaukset ovat huomattavasti yleisempiä muualla länsimaissa, ja niistä suuri osa tehdään äidin toiveesta. Pohjoismaiden ulkopuolella synnytyspelon käsite on vieras, mutta keisarileikkaustoiveiden taustalla on kulttuuristen tekijöiden ja uskomusten lisäksi usein juuri synnytyspelko (44 D’Souza R, Arulkumaran S. To ‘C’ or not to ‘C’? / Caesarean delivery upon maternal request: a review of facts, figures and guidelines. J Perinat Med 2013;41:5–15. DOI: 10.1515/jpm-2012-0049.,55 Saisto T, Rouhe H. Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta. Suom Lääkäril 2016;71:25–32.).

Kaikista keisarileikkausta toivoneista potilaista 52 % päätyi synnyttämään alateitse.

Nämä potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa, sillä heillä on enemmän käyntejä ja vähemmän avustamattomia alatiesynnytyksiä kuin muilla synnyttäjillä (66 Nieminen K, Wijma K, Johansson S ym. Severe fear of childbirth indicates high perinatal costs for Swedish women giving birth to their first child. Acta Obstet Gynecol Scand 2017;96:438–46.). Synnytyspelon hoito on kustannustehokasta, koska hyvä hoito vähentää pelon takia tehtäviä keisarileikkauksia (7–9).

Hoidossa pyritään vähentämään potilaan ahdistusta ja vahvistamaan luottamusta itseensä synnyttäjänä. Lisäksi annetaan tietoa raskaudesta ja synnytyksestä ja tehdään synnytyssuunnitelma. Hoidon aikana pelko usein lievittyy ja keisarileikkaustoive väistyy.

Synnytyspelkoa hoidetaan ensisijaisesti neuvolassa. Äitiyspoliklinikalle ohjataan vaikeasta synnytyspelosta kärsivät sekä odottajat, jotka toivovat keisarileikkausta. Hoitoon osallistuu yleensä kätilö ja synnytyslääkäri, joskus myös psykologi (1010 Rouhe H, Salmela-Aro K, Toivanen R, Tokola M, Halmesmäki E, Saisto T. Obstetric outcome after intervention for severe fear of childbirth in nulliparous women - randomised trial. BJOG 2013;120:75–84. DOI: 10.1111/1471-0528.12011.). Kätilövetoinen kriisiterapia ja psykologivetoinen psykoedukatiivinen ryhmäterapia ovat tehokkaita hoitomuotoja, kun niiden tukena on moniammatillinen hoitotiimi (33 Nerum H, Halvorsen L, Sørlie T, Øian P. Maternal request for cesarean section due to fear of birth: can it be changed through crisis-oriented counseling? Birth 2006;33: 221–8. DOI: 10.1111/j.1523-536X.2006.00107.x,77 Saisto T, Toivanen R, Salmela-Aro K, Halmesmäki E. Therapeutic group psychoeducation and relaxation in treating fear of childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 2006;85:1315–9.,1111 Saisto T, Rouhe H, Gissler M. Synnytyspelon hoitokäytännöissä on vielä eroja. Suom Lääkäril 2013;68:2190–1.).

TYKS:ssa kätilöt ovat osallistuneet yhteistyössä lääkärien kanssa synnytyspelon hoitoon 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2012 perustettiin tähän hoitoon erikoistuneiden kätilöiden vastaanotto, jossa he hoitavat potilaita itsenäisesti ja konsultoivat lääkäriä tarvittaessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kätilövetoisen poliklinikan toimintaa ja arvioida synnytyspelon hoitotuloksia TYKS:ssa.

Aineisto ja menetelmät

Aineisto koostui TYKS:n kantasairaalan äitiyspoliklinikalla vuonna 2015 hoidetuista potilaista, joiden poliklinikkakäynnin päädiagnoosi tai synnytysdiagnoosi oli synnytyspelko (O99.80). Potilastiedot kerättiin retrospektiivisesti sairauskertomusjärjestelmästä (Miranda) ja synnytystietojärjestelmästä (i-Pana).

Potilaista selvitettiin perussairaudet, lääkitys, raskausanamneesi, raskauden kesto lähetettä tehtäessä ja toive synnytystavasta. Lisäksi kirjattiin synnytyspelkoon liittyvät käynnit, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyvät tiedot sekä muu hoito synnytyspelon vuoksi.

Potilaat ohjattiin kätilön tai lääkärin vastaanotolle lähetteen perusteella. Lääkärille ohjattiin potilaat, jotka esittivät selvän toiveen keisarileikkauksesta tai joiden obstetrinen anamneesi edellytti lääkärin kannanottoa. Käynneistä vastasivat yleensä naistentautien ja synnytysten erikoislääkärit. Vastaanottoaikaa varattiin lääkärille 30–45 minuuttia ja kätilölle 90–120 minuuttia.

Potilaat jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, kumman vastaanotolla ensikäynti toteutui (kätilö- ja lääkäriryhmä). Ryhmien taustatietoja, synnytyspelon hoitoon liittyviä käyntejä ja synnytyksen kulkua verrattiin. Aineistoa verrattiin myös TYKS:n vuoden 2015 synnytystilastoihin (1212 Vuori E, Gissler M, toim. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 16/2016.).

Tilastollisiin arviointeihin käytettiin normaalisti jakautuneille muuttujille riippumattomien otosten t-testiä ja vinoille jakaumille Mann–Whitneyn U-testiä. Luokitteluasteikollisten muuttujien ristiintaulukoinnissa erojen tilastollinen merkitsevyys arvioitiin Pearsonin khiin neliö -testillä. Ryhmien välistä eroa pidettiin merkitsevänä, kun p < 0,05. Tulosten analysointiin käytettiin SAS-instituutin JMP pro 12 -ohjelmistoa.

Tulokset

Vuonna 2015 TYKS:n äitiyspoliklinikalla hoidettiin synnytyspelon vuoksi 305 potilasta. Valtaosa heistä ohjautui sinne äitiysneuvolan lähetteellä, keskimäärin raskausviikolla 27 (7–39). Tutkimusaineistosta poistettiin kaksosraskauspotilaat, potilaat, jotka eivät synnyttäneet TYKS:n kantasairaalassa ja potilas, joka ei ollut raskaana. Lopullisen tutkimusaineiston muodosti 267 potilasta, joista kätilöryhmään kuului 139 ja lääkäriryhmään 128 potilasta (taulukko 1).

Merkittävää on, että lääkäriryhmän potilailla oli useammin taustalla keisarileikkaus aiemmassa raskaudessa. Uudelleensynnyttäjillä oli lääkäriryhmässä selvästi enemmän suunniteltuja keisarileikkauksia: 10 (8 %) vs. 2 (1 %), p = 0,02.

Potilaiden sairastavuus oli samanlaista kummassakin ryhmässä. Yleisimmät somaattiset sairaudet olivat kilpirauhasen vajaatoiminta (10 %) ja migreeni (6 %). Potilaista 28 %:lla oli diagnosoitu psyykkinen sairaus. Masennuksesta oli kärsinyt 17 %, ahdistuneisuushäiriöstä 9 % ja paniikkihäiriöstä 8 %. Ennen raskauden alkua masennuslääkettä käytti 10 % potilaista. Raskauskomplikaatioita esiintyi yhtä usein kummassakin ryhmässä, yleisimmin raskausdiabetesta (17 %).

Hoito toteutui pääosin äitiyspoliklinikalla (kuvio 1Lääkärin ja kätilön hoitoon ohjautuneiden synnytyspelkopotilaiden käynnit kätilön tai lääkärin vastaanotolla . ), (liite 1, laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 21/2019). Kätilöryhmässä oli merkittävästi vähemmän poliklinikkakäyntejä kuin lääkäriryhmässä (1,9 vs. 2,4 käyntiä, p = 0,008). Kätilöryhmän potilaista 57 %:lla (79 potilasta) oli käyntejä vain kätilön vastaanotolla ja lääkäriryhmän potilaista 68 %:lla (87 potilasta) vain lääkärin vastaanotolla (kuvio 2Synnytyspelon hoitoon liittyvät käynnit äitiyspoliklinikalla. ).

Potilailla oli mahdollisuus rentoutusvalmennukseen ja tutustumiskierrokseen synnytyssalissa tai -vuodeosastolla. Näille käynneille ohjattiin useammin kätilöryhmän kuin lääkäriryhmän potilaita. Rentoutusvalmennukseen osallistui 59 potilasta. Heistä suurempi osa synnytti alateitse (78 % vs. 58 %, p = 0,005), ja heillä oli vähemmän sekä käynnistettyjä synnytyksiä (8 % vs. 19 %, p = 0,021) että suunniteltuja keisarileikkauksia (7 % vs. 29 %, p = 0,005) kuin muilla.

Psykologin vastaanotolle ohjattiin 10 % (27 potilasta) ja psykiatrin vastaanotolle 2 % (6 potilasta). Ryhmillä ei ollut eroa näiden potilaiden määrässä. Muutamia potilaita ohjattiin imetyspoliklinikalle ja lastenpsykiatrian varhaisen vuorovaikutuksen työryhmään.

Lääkäriryhmän potilailla oli useammin lähetteeseen kirjattu toive keisarileikkauksesta: 43 (34 %) vs. 18 (13 %), p < 0,0001. Hoidon aikana 98 potilasta (37 %) esitti leikkaustoiveen. Näitä potilaita oli enemmän lääkäri- kuin kätilöryhmässä: 66 (52 %) vs. 32 (23 %), p = 0,0001. Keisarileikkaustoiveen esittäneistä 52 % (51 potilasta) päätyi alatiesynnytykseen. Tässä ei ollut eroa kätilö- ja lääkäriryhmien potilaiden välillä: 50 % (32 potilasta) vs. 53 % (16 potilasta), p = 0,777.

Potilaat synnyttivät keskimäärin raskausviikolla 39 (28–42) (taulukko 2). Ryhmillä ei ollut eroa alatiesynnytysten tai keisarileikkausten kokonaismäärissä. Lääkäriryhmän potilailla oli merkitsevästi enemmän suunniteltuja ja synnytyspelon vuoksi tehtyjä keisarileikkauksia. Kätilöryhmässä oli määrällisesti enemmän kiireellisiä keisarileikkauksia, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä lääkäriryhmään verrattuna (16 % vs. 9 %, p = 0,099).

Päätelmät

Kätilöiden kokemus synnytysten hoidosta tuo lisäarvoa myös synnytyspelon hoitoon. Tätä hyödynnetään monissa sairaaloissa. Yhtenäistä hoitomallia ei kuitenkaan ole.

TYKS:ssa synnytyspelkopotilaat ohjattiin lähetteen perusteella joko kätilölle tai synnytyslääkärille lähetteen lukijan arvion mukaisesti. Lääkärille ohjatuista potilaista suurempi osa toivoi keisarileikkausta, ja heistä suurempi osa synnyttikin suunnitellulla sekä synnytyspelon vuoksi tehdyllä keisarileikkauksella. Lääkärille ohjattiin useammin potilaita, joille oli aiemmin tehty suunniteltu keisarileikkaus. Kaikista keisarileikkausta toivoneista potilaista 52 % päätyi synnyttämään alateitse. Aiemmissa synnytyspelon hoitoa käsittelevissä tutkimuksissa keisarileikkaustoiveesta luopui 50–87 % potilaista (55 Saisto T, Rouhe H. Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta. Suom Lääkäril 2016;71:25–32.).

Rentoutusvalmennus osoittautui tehokkaaksi hoitomuodoksi. Kätilöryhmän potilaat osallistuivat lääkäriryhmän potilaita useammin rentoutusvalmennuskäynneille ja tutustumiskäynnille synnytyssaliin. Kun lääkäreiltä kysyttiin, miksi potilaita ei ohjattu näille käynneille, he vastasivat rentoutusryhmien olleen täynnä tai asian unohtuneen vastaanotolla.

Kiinnostavaa oli, että lääkäriryhmässä äitien vastasyntyneillä oli merkittävästi useammin pienet Apgar-pisteet kuin kätilöryhmän äitien vastasyntyneillä (2 % vs. 7 %, p = 0,016) ja lääkäriryhmän äideillä oli enemmän vaikeita synnytysrepeämiä.

Rentoutusvalmennus lievittää synnyttäjien stressiä ja ahdistusta sekä vähentää keisarileikkaustoiveita (77 Saisto T, Toivanen R, Salmela-Aro K, Halmesmäki E. Therapeutic group psychoeducation and relaxation in treating fear of childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 2006;85:1315–9.,1111 Saisto T, Rouhe H, Gissler M. Synnytyspelon hoitokäytännöissä on vielä eroja. Suom Lääkäril 2013;68:2190–1.,1313 Bastani F, Hidarnia A, Montgomery KS, Aguilar-Vafaei ME, Kazemnejad A. Does relaxation education in anxious primigravid Iranian women influence adverse pregnancy outcomes?: a randomized controlled trial. J Perinat Neonatal Nurs 2006;20:138–46.), mutta siihen osallistuminen ei selittänyt eroja Apgar-pisteissä tai repeämien määrässä. Synnytyspelkopotilaiden vastasyntyneillä on raportoitu pieniä Apgar-pisteitä mutta ei repeämien lisääntymistä (88 Sjögren B, Thomassen P. Obstetric outcome in 100 women with severe anxiety over childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76:948–52. DOI: 10.3109/00016349709034907). Tutkimuksemme vastasyntyneillä oli harvemmin pieniä Apgar-pisteitä verrattuna muihin TYKS:n vastasyntyneisiin (5 % vs. 7 %).

TYKS:ssa vuonna 2015 synnyttäneistä 7 % sai hoitoa synnytyspelon vuoksi. Pelkopotilaiden määrä näyttää kasvaneen, sillä aiempien arvioiden mukaan vain alle 5 % synnyttäjistä saa hoitoa synnytyspelon vuoksi (1414 Rouhe H, Halmesmäki E, Saisto T. Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 – 2005. Duodecim 2007;123:2481–6.,1515 Räisänen S, Lehto SM, Nielsen HS, Gissler M, Kramer MR, Heinonen S. Fear of childbirth in nulliparous and multiparous women: a population-based analysis of all singleton births in Finland in 1997–2010. BJOG 2014;121:965–70.).

Lue myös

Lisääntynyt tietoisuus synnytyspelon hoitomahdollisuuksista ja pelon tunnistaminen on saattanut lisätä lähetteitä pelkopoliklinikoille. Vuonna 2015 keisarileikkaukseen päätyi synnytyspelon vuoksi n. 1 % kaikista synnyttäjistä TYKS:ssa. Vastaavia tuloksia raportoitiin HYKS:ssa v. 1999–2005 (1414 Rouhe H, Halmesmäki E, Saisto T. Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 – 2005. Duodecim 2007;123:2481–6.).

Synnytyspelkopotilaista oli uudelleensynnyttäjiä selvästi suurempi osa kuin muista synnyttäneistä TYKS:ssa (64 % vs. 45 %), vaikka synnytyspelkoa esiintyy yhtä lailla sekä ensi- että uudelleensynnyttäjillä (11 Saisto T, Halmesmäki E. Fear of childbirth: a neglected dilemma. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2003;82:201–8. DOI: 10.1034/j.1600-0412.2003.00114.x,1414 Rouhe H, Halmesmäki E, Saisto T. Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 – 2005. Duodecim 2007;123:2481–6.,1515 Räisänen S, Lehto SM, Nielsen HS, Gissler M, Kramer MR, Heinonen S. Fear of childbirth in nulliparous and multiparous women: a population-based analysis of all singleton births in Finland in 1997–2010. BJOG 2014;121:965–70.). Saattaa olla, että ensisynnyttäjien synnytyspelkoa hoidetaan tehokkaasti äitiysneuvolassa.

Uudelleensynnyttäjien voimakas pelko liittyy tyypillisesti aiempiin negatiivisiin kokemuksiin. Taustalla voi olla keisarileikkaus, komplisoitunut alatiesynnytys tai pettyminen synnytykseen tai hoitohenkilökuntaan (11 Saisto T, Halmesmäki E. Fear of childbirth: a neglected dilemma. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2003;82:201–8. DOI: 10.1034/j.1600-0412.2003.00114.x,22 Størksen HT, Garthus-Niegel S, Adams SS, Vangen S, Eberhard-Gran M. Fear of childbirth and elective caesarean section: a population-based study. BMC Pregnancy and Childbirth 2015;15:221. DOI: 10.1186/s12884-015-0655-4.,1616 Saisto T, Ylikorkala O, Halmesmäki E. Factors associated with fear of delivery in second pregnancies. Obstet Gynecol 1999;Nov;94(5 Pt 1):679–82.,1717 Ryding EL, Persson A, Onell C, Kvist L. An evaluation of midwives’ counseling of pregnant women in fear of childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82:10–7.). Synnytyspelkopotilaista peräti 27 % olikin aiemmin synnyttänyt keisarileikkauksella, muista synnyttäjistä vain 9 %. Kiireelliset keisarileikkaukset ovat yleisempiä synnytyspelkopotilailla kuin muilla synnyttäjillä (13 % vs. 9 %), ja synnytyspelkoon liittyvän ahdistuksen ajatellaan häiritsevän synnytystä (1818 Sydsjö G, Sydsjö A, Gunnervik C, Bladh M, Josefsson A. Obstetric outcome for women who received individualized treatment for fear of childbirth during pregnancy. Acta Obstet Gynecol Scand 2012;91:44–9. doi: 10.1111/ j.1600-0412.2011.01242.x.). Pelon hyvällä hoidolla on pystytty vähentämään kiireellisiä keisarileikkauksia ja imukuppisynnytyksiä (1010 Rouhe H, Salmela-Aro K, Toivanen R, Tokola M, Halmesmäki E, Saisto T. Obstetric outcome after intervention for severe fear of childbirth in nulliparous women - randomised trial. BJOG 2013;120:75–84. DOI: 10.1111/1471-0528.12011.).

Kätilöryhmässä potilailla oli vähemmän käyntejä kuin lääkäriryhmässä mutta käynnin kesto oli selvästi pidempi. Vastaanotot ovat sisällöltään ja tavoitteiltaan erilaisia. Lääkärin vastaanottoaikaa käytetään pelon käsittelyn lisäksi obstetrisiin tutkimuksiin ja keisarileikkauspäätökseen. Leikkausta toivovalle tulisikin hyvän hoitokäytännön mukaan tarjota vähintään kahta lääkärissäkäyntiä (1111 Saisto T, Rouhe H, Gissler M. Synnytyspelon hoitokäytännöissä on vielä eroja. Suom Lääkäril 2013;68:2190–1.).

Kätilön vastaanotolla käydään läpi alatiesynnytyksen kulkua ja voidaan tehdä synnytyssuunnitelma. Pidempi vastaanottoaika mahdollistaa huolien ja pelkojen laajemman käsittelyn. Tämä todennäköisesti vahvistaa potilaan tunnetta kuulluksi tulemisesta ja voi lisätä tyytyväisyyttä hoitoon (1717 Ryding EL, Persson A, Onell C, Kvist L. An evaluation of midwives’ counseling of pregnant women in fear of childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82:10–7.).

Tämän aineiston perusteella kätilön itsenäinen vastaanotto tukee synnytyspelon hoitoa toimiessaan lääkärin vastaanoton rinnalla. Kaikille potilaille voisi harkita käyntiä kätilön vastaanotolla. Tarvittaessa heidät voidaan ohjata sieltä lääkärille.

Rentoutusvalmennuksen saatavuutta tulisi parantaa, jotta sitä voitaisiin tarjota kaikille sitä haluaville synnytyspelkopotilaille. Tässä tutkimuksessa sitä ei tarjottu osalle potilaista, koska ryhmät olivat täynnä.

Synnytyspelon hoitoa tulisi yhä kehittää. Hoitotuloksia olisi tärkeää arvioida myös sillä perusteella, miten potilas koki hoidon ja synnytyksen, eikä vain keisarileikkaustoiveesta luopuneiden määrällä.

Kirjoittajat
Lotta Inkinen
LL
Eeva Ekholm
dosentti, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Turun yliopistollinen keskussairaala
Sidonnaisuudet

Lotta Inkinen, Eeva Ekholm: Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Synnytyssairaaloiden pelkopoliklinikoilla hoidetaan vaikeasta synnytyspelosta kärsiviä äitejä.

Hoito toteutetaan moniammatillisesti synnytyslääkärien ja kätilöiden yhteistyönä.

Synnytyssairaaloilla on eroa synnytyspelon hoitomalleissa.

Tämä tutkimus opetti

Synnytyspelkopotilaiden määrä äitiyspoliklinikoilla on kasvanut.

TYKS:ssa kätilöiden itsenäinen synnytyspelkovastaanotto on tuottanut hyviä tuloksia toimiessaan lääkärin vastaanoton rinnalla.

Kirjallisuutta
1
Saisto T, Halmesmäki E. Fear of childbirth: a neglected dilemma. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2003;82:201–8. DOI: 10.1034/j.1600-0412.2003.00114.x
2
Størksen HT, Garthus-Niegel S, Adams SS, Vangen S, Eberhard-Gran M. Fear of childbirth and elective caesarean section: a population-based study. BMC Pregnancy and Childbirth 2015;15:221. DOI: 10.1186/s12884-015-0655-4.
3
Nerum H, Halvorsen L, Sørlie T, Øian P. Maternal request for cesarean section due to fear of birth: can it be changed through crisis-oriented counseling? Birth 2006;33: 221–8. DOI: 10.1111/j.1523-536X.2006.00107.x
4
D’Souza R, Arulkumaran S. To ‘C’ or not to ‘C’? / Caesarean delivery upon maternal request: a review of facts, figures and guidelines. J Perinat Med 2013;41:5–15. DOI: 10.1515/jpm-2012-0049.
5
Saisto T, Rouhe H. Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta. Suom Lääkäril 2016;71:25–32.
6
Nieminen K, Wijma K, Johansson S ym. Severe fear of childbirth indicates high perinatal costs for Swedish women giving birth to their first child. Acta Obstet Gynecol Scand 2017;96:438–46.
7
Saisto T, Toivanen R, Salmela-Aro K, Halmesmäki E. Therapeutic group psychoeducation and relaxation in treating fear of childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 2006;85:1315–9.
8
Sjögren B, Thomassen P. Obstetric outcome in 100 women with severe anxiety over childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 1997;76:948–52. DOI: 10.3109/00016349709034907
9
Rouhe H, Salmela-Aro K, Toivanen R, Tokola M, Halmesmäki E, Saisto T. Life satisfaction, general well-being and costs of treatment for severe fear of childbirth in nulliparous women by psychoeducative group or conventional care attendance. Acta Obstet Gynecol Scand 2015;94:527–33. DOI: 10.1080/00016340600756920
10
Rouhe H, Salmela-Aro K, Toivanen R, Tokola M, Halmesmäki E, Saisto T. Obstetric outcome after intervention for severe fear of childbirth in nulliparous women - randomised trial. BJOG 2013;120:75–84. DOI: 10.1111/1471-0528.12011.
11
Saisto T, Rouhe H, Gissler M. Synnytyspelon hoitokäytännöissä on vielä eroja. Suom Lääkäril 2013;68:2190–1.
12
Vuori E, Gissler M, toim. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 16/2016.
13
Bastani F, Hidarnia A, Montgomery KS, Aguilar-Vafaei ME, Kazemnejad A. Does relaxation education in anxious primigravid Iranian women influence adverse pregnancy outcomes?: a randomized controlled trial. J Perinat Neonatal Nurs 2006;20:138–46.
14
Rouhe H, Halmesmäki E, Saisto T. Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 – 2005. Duodecim 2007;123:2481–6.
15
Räisänen S, Lehto SM, Nielsen HS, Gissler M, Kramer MR, Heinonen S. Fear of childbirth in nulliparous and multiparous women: a population-based analysis of all singleton births in Finland in 1997–2010. BJOG 2014;121:965–70.
16
Saisto T, Ylikorkala O, Halmesmäki E. Factors associated with fear of delivery in second pregnancies. Obstet Gynecol 1999;Nov;94(5 Pt 1):679–82.
17
Ryding EL, Persson A, Onell C, Kvist L. An evaluation of midwives’ counseling of pregnant women in fear of childbirth. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82:10–7.
18
Sydsjö G, Sydsjö A, Gunnervik C, Bladh M, Josefsson A. Obstetric outcome for women who received individualized treatment for fear of childbirth during pregnancy. Acta Obstet Gynecol Scand 2012;91:44–9. doi: 10.1111/ j.1600-0412.2011.01242.x.
English summary

Treatment of fear of childbirth in Turku University Hospital

Background Fear of childbirth (FOC) complicates every fifth pregnancy. FOC is one of the most common reasons for delivery by caesarean section (CS) in Finland. Mothers suffering from severe FOC are treated in special maternity clinics but there is no common guideline for treating FOC. In the University Hospital of Turku midwives have independently started to treat mothers suffering from FOC.

Methods This was a retrospective study of the treatment of FOC patients by midwives or obstetricians.

Results Caesarean section (CS) due to FOC was carried out in 18% of the patients. Amongst the women who requested CS 52% changed their wishes during the treatment. Patients treated by obstetricians more often requested CS and more often gave birth by CS. CS due FOC was also more common in these patients than in patients treated by midwives. Patients who participated in relaxation training more often gave birth vaginally.

Conclusions Treatment of FOC requires multiprofessional cooperation. Midwives have lot of experience in deliveries, so they have an important role in treating FOC. In co-operation with obstetricians midwives can successfully treat FOC.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Pessimisteillä suurempi vaara sepelvaltiotautiin

Pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna vähiten pessimistisiin, selviää tutkimuksesta.

Ajassa
Pulssin perustaja Alhopuro perusti säätiön

Sakari Alhopuron säätiön tavoitteena on muun muassa lääketieteen tutkimuksen edistäminen ja tukeminen.

Ajassa
THL mukaan biopankkien verkostoon

Verkostoon liittyminen tuo THL Biopankin ylläpitämät näytteet tutkimuksen käyttöön.

Ajassa
Ajoterveysohje päivittyi taas

Päivitetty versio sisältää muun muassa pikaohjeen ajokyvyn arviointiin.

Tieteessä
Lasten stressinsäätelyssä kotona ja päivähoidossa on vain pieniä eroja

Päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun.

Tieteessä
Tupakointi lisää yläraajan hermopinteiden riskiä

Kyynärhermopinteen riski yli viisinkertaistui nuorena tupakoinnin aloittaneilla.