• Päivi Mäki
  • Susanna Lehtinen-Jacks
  • Nina Vuorela
  • Esko Levälahti
  • Timo Koskela
  • Antti Saari
  • Kaisa Mölläri
  • Raimo Mahkonen
  • Jarmo Salo
  • Tiina Laatikainen

Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta

Lähtökohdat Tavoitteena oli selvittää, ovatko lasten kasvutietojen kattavuus ja laatu Avohilmossa parantuneet ja onko lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydessä näiden tietojen perusteella tapahtunut muutoksia.

Menetelmät Vertasimme 2–16-vuotiaiden lasten kasvutietoja vuosien 2016–17 ja 2014–15 aineistoissa.

Ylipainoisuuden yleisyyttä tarkasteltiin kunnissa, joissa tietojen kattavuus oli vähintään 65 % (167 521 lasta).

Tulokset Vuosina 2014–15 kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 % kaikkiaan 63 kunnassa (20 %) ja vuosina 2016–17 kaikkiaan 123 kunnassa (40 %). Kunnista 47 %:ssa oli alle 10 %:n kattavuus vuosina 2016–17, kun aiemmassa aineistossa osuus oli 53 %.

Ylipainoisia oli vuosina 2016–17 pojista 26 % ja tytöistä 16 %. Erot aiempaan eivät olleet merkitseviä.

Päätelmät Kattavaa tietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä löytyy Avohilmosta yhä useammasta kunnasta. Tietojen siirtymisessä on kuitenkin isoja eroja sen mukaan, mikä potilastietojärjestelmä kunnassa on käytössä.

Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta Kuva 1 / 4
       

THL:n Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusaineistoon (Avohilmo) kertyy ajantasaisesti terveyskeskuksista lasten pituus- ja painotietoja (jatkossa kasvutiedot), jotka on kirjattu lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa (11 Mölläri K, Saukkonen S-M. Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2017. Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 9/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-652-0). THL tutki vuosien 2014–2015 Avohilmo-aineistosta, voidaanko kasvutietoja käyttää valtakunnalliseen lasten ylipainoisuuden seurantaan (22 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–215.). Tutkimuksen mukaan kasvutietojen kattavuus ja laatu vaihtelivat paljon eri puolilla Suomea. Tietojen kattavuus oli vähintään 65 % vain noin viidesosassa kunnista ja noin puolessa kunnista kattavuus oli alle 10 %. Johtopäätöksenä oli, että Avohilmo luo edellytykset lasten ylipainoisuuden seurannalle, mikäli tietojen kattavuus sekä laatu paranevat ja mikäli kirjaamista sekä tiedonsiirtoa kehitetään.

Vuonna 2017 tiedonkeruu uusittiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko lasten kasvutietojen kattavuus ja laatu Avohilmossa parantuneet vuosien 2014–2015 aineistoon verrattuna. Toisena tavoitteena oli tutkia lasten lihavuuden yleisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia niissä kunnissa, joissa kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 %.

Aineisto ja menetelmät

Lasten kasvutietojen kattavuus Avohilmossa vaihteli kunnittain 0 %:sta 91 %:iin.

Avohilmo-aineisto sisältää tietoja perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä. Lasten kasvutietojen kattavuuden tarkastelua varten Avohilmosta poimittiin ajalta 1.6.2016–31.5.2017 kaikki lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitokäynnit kunnittain (liitekuvio 1). Poimintakriteereinä käytettiin samoja Avohilmo-luokituksia kuin vuosina 2014–2015 (22 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–215.). Näitä olivat 1) käynnin luonne (terveydenhoitokäynti TH), 2) palvelumuoto (lastenneuvola T22 tai kouluterveydenhuolto T26), 3) yhteystapa (käynti vastaanotolla R10) ja 4) pituus- ja painotiedot. Saatujen tietojen perusteella laskettiin pituus- ja painotietojen kattavuus.

Lasten ylipainoisuuden, lihavuuden ja vaikea-asteisen lihavuuden yleisyyttä tarkasteltiin kunnissa, joissa kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 %. Vuoden 2017 kuntajaon mukaan Suomessa oli 311 kuntaa, joista em. kriteerin täytti 123 kuntaa. Näissä kunnissa oli yhteensä 449 295 lasta, joista 288 809:ltä löytyi 2–16-vuotiaana vähintään yksi käynti, jolla oli kirjattu sekä pituus- että painotiedot (liitekuvio 1).

Pituudelle ja painolle laskettiin hajontalukuja (sukupuoleen ja pituuteen suhteutettu paino, ikään ja sukupuoleen suhteutettu paino sekä ikään ja sukupuoleen suhteutettu painoindeksi) käyttäen lähteenä suomalaisiin kasvukäyriin perustuvia arvoja (33 Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age.Ann Med 2011;43:235–48.). Pituus- ja painokirjaukset, jotka saivat hajontalukuja välin (–4–4) ulkopuolelta, arvioitiin mahdollisesti virheellisiksi ja poistettiin aineistosta.

Liitekuviossa 1 esitettyjen rajausten jälkeen aineistoon jäi yhteensä 167 521 lapsen tiedot. Tämä on noin 19 % koko maan 2–16-vuotiaasta väestöstä.

Lasten ylipainoisuus, lihavuus ja vaikea-asteinen lihavuus määriteltiin suomalaisten lasten ikä- ja sukupuolikohtaisten painoindeksikriteerien (ISO-BMI) mukaan (33 Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age.Ann Med 2011;43:235–48.). Lisäksi, jotta kansainvälinen vertailu on mahdollista, raportoimme prosenttiosuudet kansainvälisten International Obesity Task Forcen (IOTF) painoindeksikriteerien mukaan (44 Cole TJ, Lobstein T. Extended international (IOTF) body mass index cut-offs for thinness, overweight and obesity. Pediatr Obes 2012;7:284–94.). Molemmat kriteerit vastaavat 18 vuoden iässä aikuisten painoindeksin raja-arvoja 25 kg/m2, 30 kg/m2 ja 35 kg/m2 (33 Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age.Ann Med 2011;43:235–48.,44 Cole TJ, Lobstein T. Extended international (IOTF) body mass index cut-offs for thinness, overweight and obesity. Pediatr Obes 2012;7:284–94.).

Tuloksissa esitetään ylipainon, lihavuuden ja vaikea-asteisen lihavuuden prosenttiosuudet ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV) kolmessa ikäryhmässä (2–6-, 7–12- ja 13–16-vuotiaat).

Kuntien väkiluvun perusteella tehtyjä tarkasteluja varten kaikki ikäryhmät yhdistettiin ja prosenttiosuudet esitetään ikävakioituina.

Ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden muutosta tarkasteltiin koko maassa kolmessa ikäryhmässä (2–6-, 7–12- ja 13–16-vuotiaat) sukupuolittain. Tarkastelussa olivat mukana vain ne kunnat (n = 52), joissa lasten kasvutietojen kattavuus oli sekä vuosien 2014–2015 että 2016–2017 aineistoissa vähintään 65 %.

Tulokset

Kasvutietojen siirtyminen lastenneuvoloista ja kouluterveydenhuollosta Avohilmoon parantui tarkasteluajankohtien välillä. Vuosina 2016–2017 noin 40 % (n = 123) kunnista ylsi vähintään 65 %:n kattavuuteen, kun vuosina 2014–2015 vastaava osuus oli 20 % (n = 63). Kunnista 52:ssa kattavuus oli vähintään 65 % molempina tarkasteluajankohtina. Tarkasteluajankohtien välillä kasvutietojen kattavuus ylitti 65 %:n rajan 53 kunnassa, mutta toisaalta 11 kunnassa kattavuus väheni alle 65 %:iin. Vuosina 2016–2017 kattavuus oli pienempi kuin 10 % hieman alle puolessa (47 %) kunnista (n = 146). Nämä kunnat olivat suurin piirtein samoja kuin vuosina 2014–2015 (kuvio 1Ylipainon, lihavuuden ja vaikea-asteisen lihavuuden yleisyydet aineistossa.. ).

Kaiken kaikkiaan lasten kasvutietojen kattavuus Avohilmossa vaihteli kunnittain 0 %:sta 91 %:iin. Vuosina 2016–2017 tiedot olivat kattavimmat niissä kunnissa, joissa oli potilastietojärjestelmänä Graafinen Finstar, Mediatri, Abilita tai Pegasos. Vähiten tietoja Avohilmoon siirtyi Effica (tai Lifecare) -tietojärjestelmää käyttävistä kunnista (taulukko 1).

Tiedon laatu parantui hieman: virheellisiksi arvioitujen kirjausten osuus pienentyi 0,51 %:sta 0,37 %:iin niissä 52 kunnassa, joissa tietojen kattavuus oli vähintään 65 % molempina tarkasteluajankohtina. Virheelliseksi arvioitujen kirjausten osuus pienentyi tai pysyi samana 34 kunnassa. Toisaalta 18 kunnassa virheellisiksi arvioitujen kirjausten osuus kasvoi 0,1–2 prosenttiyksikköä.

Vuosina 2016–2017 niissä kunnissa, joissa kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 %, pojista 26 % ja tytöistä 16 % oli ISO-BMI-kriteerien mukaan vähintään ylipainoisia. Vastaavasti 7 % ja 3 % oli lihavia ja 1,5 % ja 0,5 % vaikea-asteisesti lihavia. Poikien ja tyttöjen välinen ero oli nähtävissä jo nuorimmasta ikäryhmästä lähtien (kuvio 2A–C).

Kasvutietojen tulisi siirtyä automaattisella poiminnalla potilastietojärjestelmästä Avohilmoon.

Ylipainoisuus oli yleisintä pienten kuntien lapsilla. Alle 10 000 asukkaan kunnissa ylipainoisia oli pojista 30 % ja tytöistä 20 %. Vastaavat luvut olivat 26 % ja 17 % kunnissa, joiden väkiluku oli 10 000–50 000 ja 24 % ja 15 % kunnissa, joiden väkiluku oli yli 50 000.

Vuosien 2014–2015 ja 2016–2017 välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia lasten ylipainoisuuden yleisyydessä koko maassa (taulukko 2).

Pohdinta

Lasten kasvutiedot siirtyvät kunnista THL:n Avohilmo-rekisteriin yhä paremmin. Niiden kuntien määrä, joissa tietojen kattavuus oli vähintään 65 %, oli vuosien 2016–2017 aineistossamme kaksinkertainen verrattuna edelliseen selvitykseen (2014–2015). Tiedot olivat kuitenkin puutteelliset vielä lähes puolessa kunnista.

Avohilmo-tietojen toimittaminen on ollut kunnille velvoittavaa vuodesta 2011 alkaen, mutta kasvutietojen siirtymisessä perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä Avohilmoon on edelleen huomattavia eroja. Parhaiten tiedot siirtyivät kunnista, joissa tietojärjestelmänä oli Graafinen Finstar, Mediatri, Abilita tai Pegasos ja huonoiten kunnista, joissa käytössä oli Effica tai Lifecare. Kasvutietojen tulisi siirtyä Avohilmoon jokaisesta kunnasta käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä riippumatta. Tämä onkin tietojärjestelmien toimittajille ja niistä vastaaville tahoille selvä kehittämistyön paikka.

Kasvu mitataan ja tiedot kirjataan potilastietojärjestelmän kasvukäyräosioon jokaisessa lapsen terveystarkastuksessa. Tietojen puuttuminen Avohilmosta johtunee siis potilastietojärjestelmien teknisistä ongelmista Avohilmo-tietojen automaattisessa poiminnassa, ei laiminlyönneistä kirjaamisessa. Osassa kunnista kasvutiedot siirtyvät Avohilmoon vain, jos terveydenhoitajat kirjaavat tiedot kasvukäyrästön lisäksi toiseen kenttään potilastietojärjestelmässä. Tämä nk. kaksoiskirjaaminen lisää terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja kirjaamisvirheiden mahdollisuutta. Potilastietojärjestelmän tulisi toimia niin, että tiedot tarvitsisi kirjata järjestelmään vain kerran, ja ne siirtyisivät automaattisella poiminnalla Avohilmoon.

Säännölliset terveystarkastukset neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa mahdollistavat luotettavien ja vertailukelpoisten kasvutietojen valtakunnallisen keräämisen. Terveydenhuollon ammattilaisten mittaamien kasvutietojen kattava siirtyminen Avohilmoon luo edellytykset lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden valtakunnalliselle ja alueelliselle seurannalle, esimerkiksi ajallisten muutosten ja interventioiden tulosten kartoittamiselle kunnissa ja maakunnissa.

Ajallisten muutosten tarkasteluun tarvitaan useampi mittauspiste riittävän pitkällä aikavälillä. Seurantajakson lyhyt kesto voikin selittää, miksi emme tässä tutkimuksessa havainneet ajallisia muutoksia lasten ylipainoisuuden yleisyydessä, kuten on havaittu aiemmissa pidemmän aikavälin tarkasteluissa (55 Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Change in prevalence of overweight and obesity in Finnish children – comparison between 1974 and 2001. Acta Paediatr 2011;100:109–15.,66 Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360–70.).

Valtakunnallista seurantatietoa voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä vertailuissa, kuten WHO:n lasten lihavuuden seurantajärjestelmässä (European Childhood Obesity Surveillance Initiative, COSI) (77 Wijnhoven TM, van Raaij JM, Spinelli A ym. WHO European Childhood Obesity Surveillance Initiative: body mass index and level of overweight among 6–9-year-old children from school year 2007/2008 to school year 2009/2010. BMC Public Health 2014;14:806. DOI:10.1186/1471-2458-14-806). Joka neljäs tai viides suomalaisnuori on vähintään ylipainoinen; lihavien osuus on alle 10 %. Vastaavat luvut Yhdysvalloissa ovat suuremmat, 32 % ja 17 % (88 US Preventive Services Task Force, Grossman DC, Bibbins-Domingo K, Curry SJ ym. Screening for Obesity in Children and Adolescents: US Preventive Services Task Force Recommendation Statement. JAMA 2017;317:2417–242.), kun taas esimerkiksi Kiinassa selvästi pienemmät, 12 % ja 2 % (99 Song Y, Wang HJ, Dong B, Ma J, Wang Z, Agardh A. 25-year trends in gender disparity for obesity and overweight by using WHO and IOTF definitions among Chinese school-aged children: a multiple cross-sectional study. BMJ Open 2016;6:e011904. DOI:10.1136/bmjopen-2016-011904). Euroopassa ylipainon yleisyys vaihtelee paljon maittain (1010 Ng M, Fleming T, Robinson M ym. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980-2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014;384:766–81.,1111 Inchley J, Currie D, Jewell J, Breda J, Barnekow V, toim. Adolescent obesity and related behaviours: trends and inequalities in the WHO European Region, 2002–2014. Observations from the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) WHO collaborative cross-national study (siteerattu 14.11.2017). Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2017. www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0019/339211/WHO_ObesityReport_2017_v3.pdf?ua=1). Etelä-Euroopassa ylipaino on yleisempää kuin pohjoisessa (1111 Inchley J, Currie D, Jewell J, Breda J, Barnekow V, toim. Adolescent obesity and related behaviours: trends and inequalities in the WHO European Region, 2002–2014. Observations from the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) WHO collaborative cross-national study (siteerattu 14.11.2017). Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2017. www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0019/339211/WHO_ObesityReport_2017_v3.pdf?ua=1): Italiassa ylipainoisia on alle 10-vuotiaista jopa yli 40 %, kun taas Belgiassa heitä on alle 10 % (1212 Ahrens W, Pigeot I, Pohlabeln H, De Henauw S ym. Prevalence of overweight and obesity in European children below the age of 10. Pediatr 2015;15:129. DOI:10.1038/ijo.2014.140.). Kansainvälisesti on viitteitä siitä, että ylipainoisuuden yleistyminen on hidastunut 2000-luvun alusta korkean elintason maissa (8,13–17).

Suomessa ylipaino on edelleen yleisempää väkiluvultaan pienissä kunnissa (22 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–215.,1818 Vuorela N ym. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatr 2009;98:507–12.). Pelkkä asukasluku ei kuitenkaan selitä eroja, vaan todennäköisempi syy on väestön keskimäärin alempi sosioekonominen asema pienissä kunnissa. Korkean elintason maissa ylipainoa esiintyy enemmän alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä (1919 Barriuso L, Miqueleiz E, Albaladejo R, Villanueva R, Santos JM, Regidor E. Socioeconomic position and childhood-adolescent weight status in rich countries: a systematic review, 1990–2013. BMC Pediatrics 2015;15:129. DOI:10.1186/s12887-015-0443-3). Kolme sosioekonomista muuttujaa; koulutus, työllisyys ja tulot, selittivät naisten osalta 57 % ja miesten osalta 40 % kuntien välisistä eroista kutsuntaikäisten norjalaisten ylipainon yleisyydessä (2020 Kinge JM, Steingrímsdóttir ÓA, Strand BH, Kravdal Ø. Can socioeconomic factors explain geographic variation in overweight in Norway? SSM – Population Health 2016;2:333–340.). Yleisyysluvuissa voi olla valtioiden sisällä suuriakin alueellisia eroja, kuten Australiassa on havaittu (1515 Ho NS, Olds T, Schranz N, Maher C. Secular trends in the prevalence of childhood overweight and obesity across Australian states: A meta-analysis. J Sci Med Sport 2017; 20:480–488.). Maakuntakohtaisia trendejä tuleekin seurata ja kuntaeroja selvittää sosioekonomisten tietojen avulla. Sosioekonomisten erojen huomioiminen interventioita suunniteltaessa on tärkeää, ja jos se pystytään tekemään vaikuttavalla tavalla, pitäisi muutoksen vähitellen näkyä myös lihavuustilastoissa.

Erityisesti poikien ylipainon ja lihavuuden yleisyys on huolestuttavaa (2121 Simmonds M, Burch J, Llewellyn A ym. The use of measures of obesity in childhood for predicting obesity and the development of obesity-related diseases in adulthood: a systematic review and meta-analysis. Health Technol Assess 2015;19:1–336.). Mitä vaikea-asteisempaa lihavuus on teini-iässä, sitä yleisemmin nuorella on myös muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä (2222 Jayawardene WP, Lohrmann D, Dickinson S, Talagala S, Torabi M. Clinical measures of obesity and cumulative cardiometabolic risk in adolescents. Clin Obes 2017;7:11–21.). Viime vuosina kutsuntatarkastusikäisistä nuorista miehistä on ylipainoisia ollut yli 30 % (2323 Santtila M, Pihlainen K, Koski H, Vasankari T, Kyröläinen H. Physical fitness in young men between 1975 and 2015 with a focus on the years 2005–2015. Med Sci Sports Exerc 2018;50:292–298. DOI:10.1249/MSS.0000000000001436). Valtakunnallista rekisteritietoa voidaan hyödyntää myös nuorten miesten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seurantaan, koska asevelvollisten ennakkoterveystarkastuksissa mitatut pituus- ja painotiedot siirtyvät Avohilmoon, mikäli tiedot on kirjattu rakenteiseen tietokenttään ja tekniset valmiudet tietojen poimintaan ovat olemassa. THL selvittää parhaillaan, kuinka suuri osa tiedoista siirtyy Avohilmoon.

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyen on tehty kansallisia selvityksiä mahdollisista tietolähteistä ja tiedoista, joita tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjaukseen, maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaukseen sekä ns. HYTE-kertoimen muodostamiseen (2424 Sosiaali- ja terveysministeriö. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa 29.6.2016. stm.fi/documents/1271139/1979378/Hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%C3%A4minen+sote-uudistuksessa+29.6.2016.pdf). HYTE-kertoimella tarkoitetaan kuntien valtionosuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaa. Kaikkia tulevaisuudessa käytettäviä tietoja ja indikaattoreita ei ole vielä määritelty tai sovittu, mutta esimerkiksi kuntien HYTE-kertoimessa on mukana yläkoululaisten ylipainoisuus. Tällä hetkellä tietolähteeksi on ajateltu kansallisesti kattavaa Kouluterveyskyselyä, jonka kasvutiedot perustuvat nuorten omaan ilmoitukseen. Jos Avohilmo-rekisteri saadaan kansallisesti kattavaksi, se on huomattavasti luotettavampi ja objektiivisempi tietolähde kuin kyselytutkimus. Lisäksi rekisterin avulla tietoa ylipainon yleisyydestä voitaisiin tuottaa kaikista lasten ikäryhmistä.

Lasten lihavuuden ehkäisy on keskeinen terveyshaaste sekä globaalisti että kansallisesti (25, 26). THL:n koordinoiman Kansallisen lihavuusohjelman painopiste on eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostamisessa lihavuuden ehkäisemiseksi ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseksi (2626 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansallisen lihavuusohjelman Ohjelmaryhmä. Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma. Toiminta- ja toimeenpanosuunnitelma 2016–2018. www.thl.fi/lihavuusohjelma). Linjaukset ovat yhdenmukaiset Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian tarttumattomien tautien ehkäisyn konsensuslausuman kanssa (2727 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Painopiste preventioon. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä 2017. www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2017/04/Konsensuslausuma-2017.pdf). Ohjelman toteutumisen seurantaan tarvitaan valtakunnallista, luotettavaa tietoa lihavuuden yleisyyden muutoksista kaikissa ikäryhmissä.

Lisää aiheesta

Lisääntymisterveyttä painonhallinnalla
Nuori aikuisikä on lihomisen kannalta kriittistä aikaa
Kysymys: Negatiiviset T-aallot

Kirjoittajat
Päivi Mäki
TtM, kehittämispäällikkö
THL
Susanna Lehtinen-Jacks
LT, dosentti, yliopistonlehtori
Tampereen yliopisto ja THL
Nina Vuorela
LT, lastenendokrinologi
HYKS Lastenklinikka
Esko Levälahti
YTM, tilastoasiantuntija
THL
Timo Koskela
TkT, erikoissuunnittelija
THL
Antti Saari
LT, lastentautien erikoislääkäri
Itä-Suomen yliopisto ja KYS
Kaisa Mölläri
TtM, kehittämispäällikkö
THL
Raimo Mahkonen
erikoissuunnittelija
THL
Jarmo Salo
hallinnollinen apulaisylilääkäri
OYS Lapset ja nuoret,
PEDEGO-tutkimusyksikkö,Oulun yliopisto
Tiina Laatikainen
LT, tutkimusprofessori
THL ja Itä-Suomen yliopisto
Sidonnaisuudet

Susanna Lehtinen-Jacks: Euroopan lihavuustutkimusjärjestön (EASO) Prevention and Public Health -työryhmän varapuheenjohtajuus. Jarmo Salo: Luentopalkkiot
(Nutricia Baby).

Päivi Mäki, Nina Vuorela, Esko Levälahti, Timo Koskela, Antti Saari, Kaisa Mölläri, Raimo Mahkonen, Tiina Laatikainen: Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Avohilmo-tietojen toimittaminen on ollut kunnille velvoittavaa vuodesta 2011 alkaen.

Lasten pituus- ja painotietojen kattavuus ja laatu vaihtelevat paljon kunnittain. Tietojen automaattisessa poiminnassa Avohilmoon on parannettavaa.

Avohilmo-aineiston perusteella 25 % pojista ja 16 % tytöistä oli vähintään ylipainoisia ja 7 % pojista ja 3 % tytöistä lihavia vuosina 2014–2015.

Tämä tutkimus opetti

Niiden kuntien määrä, joissa lasten kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 %, oli vuosien 2016–2017 aineistossa kaksinkertainen edelliseen selvitykseen (2014–2015) verrattuna. Kattavuus oli kuitenkin edelleen alle 10 % lähes puolessa kunnista.

Jotta lasten ylipainoisuuden yleisyyttä voitaisiin seurata valtakunnallisesti ja alueellisesti, kasvutietojen tulisi siirtyä Avohilmoon jokaisesta kunnasta, käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä riippumatta.

Muutoksia lasten ylipainoisuuden yleisyydessä koko maassa vuosien 2014–2015 ja 2016–2017 välillä ei havaittu.

Kirjallisuutta
1
Mölläri K, Saukkonen S-M. Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2017. Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 9/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-652-0
2
Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–215.
3
Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age.Ann Med 2011;43:235–48.
4
Cole TJ, Lobstein T. Extended international (IOTF) body mass index cut-offs for thinness, overweight and obesity. Pediatr Obes 2012;7:284–94.
5
Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Change in prevalence of overweight and obesity in Finnish children – comparison between 1974 and 2001. Acta Paediatr 2011;100:109–15.
6
Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360–70.
7
Wijnhoven TM, van Raaij JM, Spinelli A ym. WHO European Childhood Obesity Surveillance Initiative: body mass index and level of overweight among 6–9-year-old children from school year 2007/2008 to school year 2009/2010. BMC Public Health 2014;14:806. DOI:10.1186/1471-2458-14-806
8
US Preventive Services Task Force, Grossman DC, Bibbins-Domingo K, Curry SJ ym. Screening for Obesity in Children and Adolescents: US Preventive Services Task Force Recommendation Statement. JAMA 2017;317:2417–242.
9
Song Y, Wang HJ, Dong B, Ma J, Wang Z, Agardh A. 25-year trends in gender disparity for obesity and overweight by using WHO and IOTF definitions among Chinese school-aged children: a multiple cross-sectional study. BMJ Open 2016;6:e011904. DOI:10.1136/bmjopen-2016-011904
10
Ng M, Fleming T, Robinson M ym. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980-2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014;384:766–81.
11
Inchley J, Currie D, Jewell J, Breda J, Barnekow V, toim. Adolescent obesity and related behaviours: trends and inequalities in the WHO European Region, 2002–2014. Observations from the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) WHO collaborative cross-national study (siteerattu 14.11.2017). Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2017. www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0019/339211/WHO_ObesityReport_2017_v3.pdf?ua=1
12
Ahrens W, Pigeot I, Pohlabeln H, De Henauw S ym. Prevalence of overweight and obesity in European children below the age of 10. Pediatr 2015;15:129. DOI:10.1038/ijo.2014.140.
13
NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Worldwide trends in body-mass index, underweight, overweight, and obesity from 1975 to 2016: a pooled analysis of 2416 population-based measurement studies in 128·9 million children, adolescents, and adults. Lancet 2017;390:2627–2642.
14
Keß A, Spielau U, Beger C ym. Further stabilization and even decrease in the prevalence rates of overweight and obesity in German children and adolescents from 2005 to 2015: a cross-sectional and trend analysis. Public Health Nutr 2017;20:3075–3083.
15
Ho NS, Olds T, Schranz N, Maher C. Secular trends in the prevalence of childhood overweight and obesity across Australian states: A meta-analysis. J Sci Med Sport 2017; 20:480–488.
16
Schmidt Morgen C, Rokholm B, Sjöberg Brixval C ym. Trends in prevalence of overweight and obesity in danish infants, children and adolescents–are we still on a plateau? PLoS One 2013;8:e6986. DOI:10.1371/journal.pone.0069860
17
Chung A, Backholer K, Wong E, Palermo C, Keating C, Peeters A. Trends in child and adolescent obesity prevalence in economically advanced countries according to socioeconomic position: a systematic review. Obesity Reviews 2016;17:276–295.
18
Vuorela N ym. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatr 2009;98:507–12.
19
Barriuso L, Miqueleiz E, Albaladejo R, Villanueva R, Santos JM, Regidor E. Socioeconomic position and childhood-adolescent weight status in rich countries: a systematic review, 1990–2013. BMC Pediatrics 2015;15:129. DOI:10.1186/s12887-015-0443-3
20
Kinge JM, Steingrímsdóttir ÓA, Strand BH, Kravdal Ø. Can socioeconomic factors explain geographic variation in overweight in Norway? SSM – Population Health 2016;2:333–340.
21
Simmonds M, Burch J, Llewellyn A ym. The use of measures of obesity in childhood for predicting obesity and the development of obesity-related diseases in adulthood: a systematic review and meta-analysis. Health Technol Assess 2015;19:1–336.
22
Jayawardene WP, Lohrmann D, Dickinson S, Talagala S, Torabi M. Clinical measures of obesity and cumulative cardiometabolic risk in adolescents. Clin Obes 2017;7:11–21.
23
Santtila M, Pihlainen K, Koski H, Vasankari T, Kyröläinen H. Physical fitness in young men between 1975 and 2015 with a focus on the years 2005–2015. Med Sci Sports Exerc 2018;50:292–298. DOI:10.1249/MSS.0000000000001436
24
Sosiaali- ja terveysministeriö. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa 29.6.2016. stm.fi/documents/1271139/1979378/Hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%C3%A4minen+sote-uudistuksessa+29.6.2016.pdf
25
Report of the Commission on ending childhood obesity (siteerattu 31.10.2017). WHO 2016 http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/204176/1/9789241510066_eng.pdf?ua=1
26
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansallisen lihavuusohjelman Ohjelmaryhmä. Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma. Toiminta- ja toimeenpanosuunnitelma 2016–2018. www.thl.fi/lihavuusohjelma
27
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Painopiste preventioon. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä 2017. www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2017/04/Konsensuslausuma-2017.pdf
English summary

Data on prevalence of overweight among Finnish children available inan increasing number of municipalities through the Avohilmo Register

Background We compared the coverage and quality of height and weight data of children in the Finnish Primary Health Care Visits (Avohilmo) Register in 2016–2017 with the data available in 2014–2015. We also investigated the prevalence of overweight, obesity and severe obesity among 2–16-year-old children and possible changes in the prevalence between the years 2014–2015 and 2016–2017.

Methods All height and weight measurements of children performed in child welfare clinics and school health services between 1st June 2016 and 31st May 2017 and transferred to the Avohilmo register were included.

Data from those municipalities where the coverage of child growth data was 65% or more were included in the analyses of prevalence of overweight and obesity (N = 167 521 children). Overweight, obesity and severe obesity were defined according to the Finnish (ISO-BMI) and the international (IOTF) BMI criteria.

Results The coverage of growth data of children in the Avohilmo register has improved. In 2016–2017, the coverage was at least 65% in more than one third of municipalities (N = 123), vs. one fifth (N = 64) in 2014–2015. In 2016–2017, the prevalence of overweight (ISO-BMI) was 26% in boys and 16% in girls. According to the IOTF criteria, the prevalence of overweight was 18%, and that of obesity 5%, with similar figures for boys and girls.

Conclusions Statistics on the prevalence of childhood overweight are available in an increasing number of municipalities through the Avohilmo register. There are big differences in the transfer of information to the Avohilmo register depending on the electronic patient record system used in the municipality.

Lisää aiheesta

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n pääjohtajaksi Markku Tervahauta

Valtioneuvosto nimitti tänään Markku Tervahaudan THL:n pääjohtajaksi kaudeksi 1.1.2019–31.12.2023.

Ajassa
Aamulehti: Tampereen yliopisto valittaa saamastaan syrjintätuomiosta

Nainen olisi ollut Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan valituksi tullutta miestä selvästi pätevämpi neurologian professoriksi.

Ajassa
THL:n pääjohtajaksi Markku Tervahauta

Valtioneuvosto nimitti tänään Markku Tervahaudan THL:n pääjohtajaksi kaudeksi 1.1.2019–31.12.2023.

Ajassa
YLE: Vaasan keskussairaala ei saa laajaa päivystystä

Sote-valiokunnan hallituspuolueilta ei tullut kannatusta Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen puolesta tehdylle esitykselle.

Ajassa
Työterveyslaitoksen kysely auttaa tunnistamaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä

Työterveyslaitos on julkaissut Työn ja terveyden oma-arviointipalvelun yrittäjille ja työntekijöille.

Tieteessä
Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet lisäävät Alzheimer-potilaiden kuoleman riskiä

Merkittävien haittatapahtumien riski oli suurentunut heti näiden lääkkeiden käytön alusta.

Ajassa
Etenelle uusi kokoonpano

Valtioneuvosto on tänään tekemällään päätöksellä asettanut valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan kaudeksi 1.10.2018–30.9.2022.

Ajassa
STM aloittaa vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun

Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009.