1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen Asiakasohjaajana työterveyshuolto
Alkuperäis­tutkimus 17/2019 vsk 74 s. 1048 - 1053

Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen Asiakasohjaajana työterveyshuolto

Lähtökohdat Kokeilussa Keski-Suomessa integroitiin työterveyshuolto muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon potilaiden jatkohoidossa selkäleikkauksen jälkeen.

Menetelmät Työterveyshuolto arvioi potilaan työkyvyn ja teki työhönpaluusuunnitelman kahdessa viikossa. Hoitoa, kuntoutusta ja työpaikan toimia koordinoi vastuullinen asiakasohjaaja.

Tulokset Potilaiden sairauspoissaolot lyhenivät 78:sta 38 päivään verrattuna kahden sairaanhoitopiirin lukuihin v. 1998 ja 2013. Yhteistyö toimi, mutta tiedonkulussa oli ongelmia. Kelan päivärahakorvauksia säästyi keskimäärin 2 280 €/potilas.

Päätelmät Yhteistyö ja työterveyshuollon koordinointi nopeuttivat merkittävästi potilaiden paluuta työhön työkykyisinä.

Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen Asiakasohjaajana työterveyshuolto Kuva 1 / 2
   

Toipilasajat erikoissairaanhoidon jälkeen ovat Suomessa 2–3 kertaa pidempiä kuin muissa hyvinvointivaltioissa (11 Vohlonen I, Ihalainen R, Saltman RB, Karhunen T, Palmunen J, Kinnunen J. Improving health security: a pilot study from Finland linking disability and health expenditures. Health Policy 2004;67:119–27.,22 Saltman RB, Bergman S-E. Renovating the Commons: Swedish health care reforms in perspective. J Health Polit Policy Law 2005:30:253–75.). Vuonna 2013 selkäleikkauksessa (M51.1) olleiden potilaiden sairauspoissaolojen keskiarvo leikkauksen jälkeen oli 82 päivää (33 Vohlonen I, Vehviläinen A, Virta L, Husman K, Kröger H, Koistinen V. Ortopedisiin leikkauksiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja sairauspoissaolot työikäisillä vuosina 1998 ja 2013. Suom Lääkäril 2017;72:1085–90.).

Optimal Recovery Guidelines (ORG) -ohjeiden mukaan työikäisen tulisi palata töihin 54 päivässä (44 Doyle R. Medical grand rounds. Kirjassa: Milliman and Robertson, toim. Healthcare Management Guidelines, no.65. Danville, Pennsylvania: GMC 1996.). Kun sairausloman kesto ylittää noin 6 kuukautta, todennäköisyys siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle työkyvyttömyyden takia suurenee (55 Laaksonen M, Blomgren J, Gould R. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Eläketurvakeskus raportteja. Helsinki 5/2014.). Turnerin ym. (2008) mukaan seuraavan vuoden sairauspoissaoloja ennusti parhaiten selkäkipujen määrä (66 Turner JA, Franklin G, Fulton-Kehoe D ym. ISSLS Prize Winner: Early predictors of chronic work disability: a prospective, population based study of workers with back injuries. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:2809–18.). Kun muut riskitekijät oli vakioitu, selkäkipuisilla oli 5–7 kertaa suurempi todennäköisyys päätyä sairauslomalle kuin muilla (77 Wickizer TM, Franklin G, Plaeger-Brockway R, Mootz R, Drylie D. Improving the quality of occupational health care in Washington State: new approaches to designing community-based health care systems. J Ambul Care Manage 2002;25:43–52.).

Työterveyshuolto teki tarkan työhönpaluusuunnitelman kahden viikon kuluessa hoidosta.

Suomen kestävyysvajeen selättämiseksi on tärkeää pidentää työuria ja nostaa työllisyysastetta (88 Valtioneuvosto. Hallitusohjelman toteutus. Hyvinvointi ja terveys. Helsinki 2017.). Työterveyshuollon merkittävin tehtävä on tukea työkykyä. Se voi integroida työhön erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, monet etuudet ja kuntoutuksen. Muilla sote-toimijoilla ei ole tarvittavaa yhteyttä työpaikkaan.

Hahmotus-tutkimuksen (99 Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn – Hahmotus: Selvitys työkyvyn tuen ja sen koordinoinnin toteutumisesta viiden sairaanhoitopiirin alueella työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimijoiden välisessä yhteistyössä. Työterveyslaitos, Helsinki 2015.) mukaan erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten ja työterveyshuollon yhteistyö toimii huonosti ja tiedonkulku sekä lähete-palautekäytäntö ovat puutteellisia. Tämän on katsottu johtuvan siitä, ettei työterveyshuolto ole mukana terveydenhuollon verkostoissa eikä muussa terveydenhuollossa tunneta sen erityisosaamista.

Koska työterveyshuolto tuntee työelämän tarpeet ja vaatimukset sekä työntekijän osaamisen, sen toiminnallinen integrointi muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja etuuksiin tukee työikäisten työkykyä. Ikääntyvien työkyvyn tukemiseksi työterveyshuoltoa on yhä tehostettava ja terveyskeskusten palvelu nostettava työterveyshuollon tasolle. Näin saavutetaan väestöryhmien yhdenvertaisuus (1010 GBD 2016 Healthcare Access and Quality Collaborators. Measuring performance on the Healthcare Access and Quality Index for 195 countries and territories and selected subnational locations: a systematic analysis from the Global Burdern of Disease Study 2016. Lancet 2018;391:2236–71.).

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin kokeilu työterveyshuollon toiminnallisesta integraatiosta muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -kokeilun rahoitti sosiaali- ja terveysministeriön johtama Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (OTE).

Tutkimuksemme tavoitteena oli kehittää ja arvioida uusi malli, jonka avulla leikkauksella tai konservatiivisella hoidolla hoidetut osatyökykyiset selkäpotilaat voivat nopeammin kuntoutua töihin tai hakemaan töitä työterveyshuollon avulla.

Aineisto ja menetelmät

Kohderyhmänä olivat osatyökykyiset potilaat, joille oli tehty selkäleikkaus (M51.1), sekä kroonisesta selkäkivusta kärsivät potilaat (M54), jotka olivat olleet sairauslomalla vähintään 6 viikkoa.

Selkäpotilaille suunniteltiin uusi hoitoketju ja kuntoutuspolku. Sen muodostivat ortopedian ja fysiatrian klinikat, terveyskeskus sekä alueen työterveyshuollot ja kuntoutustahot.

Solmukohtien purkamiseksi toteutettiin kokeilu, jonka keskeinen toimintamalli oli palveluntuottajien ja etuusorganisaatioiden yhteistyö ja yhteinen prosessi työkyvyn tukemiseksi. Malliin integroitiin kuntoutustahot, sosiaalivakuutus ja työpaikat. Vastuullinen asiakasohjaaja (case manager) työssä oleville ja työttömille työikäisille oli alueen työterveyshuolto. Mallia sovellettiin Keski-Suomessa.

Aineisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin verkossa (liite 1, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 17/2019).

Toimintamalli

Tavoitteena oli työterveyshuollon tuella kuntouttaa työssä olevat osatyökykyiset potilaat töihin tai työnhakuun selkäleikkauksen tai konservatiivisen hoidon jälkeen nykyistä tehokkaammin. Vastaavaa mallia on toteutettu mm. Skotlannissa ja Washingtonissa (1111 Wickizer TM, Franklin G, Fulton-Kehoe D ym. Improving quality, preventing disability and reducing costs in workers´compensation healthcare: a population-based intervention study. Med Care 2011;49:1105–11.).

Ortopedi kirjoitti pitkittyneestä tai leikkausta edellyttävästä selkävaivasta kärsiville potilaille (M51.1) kaksi viikkoa sairauslomaa iskiasleikkauksen jälkeen. Hän lähetti potilaan työkyvyn arviointia ja työhönpaluusuunnitelman tekoa varten työterveyshuoltoon, jonne sairaalasta oli otettu yhteyttä ennen leikkausta.

Fysiatri määräsi kroonista selkäkipua (M54) potevalle potilaalle kaksi viikkoa sairauslomaa. Työterveyshuolto arvioi työkyvyn ja teki tarkan työhönpaluusuunnitelman työpaikan ja potilaan kanssa kahden viikon kuluessa hoidosta (kuvio 1Työterveyshuollon toiminnallisen integroinnin malli. ).

Työterveyshuolto vastasi asiakasohjaajana, että potilas palaa työhön suunnitelman mukaisten tarvittavien ja oikea-aikaisten toimenpiteiden jälkeen. Hoitovastuu säilyi sairaalalla. Työkyvyn tukeminen voi edellyttää toimia työpaikalla. Työterveyshuolto arvioi sairauspoissaolon pituuden potilaan kanssa.

Keskeistä on, että jokaiselle työikäiselle potilaalle on tehty työkyvyn arviointi ja työhön paluuta koskeva suunnitelma kaksi viikkoa hoidon/konsultaation jälkeen. Asiakasohjaajat koordinoivat työterveyshuollon muiden toimijoiden ja työpaikan kanssa jatkotoimintaa varmistaen, että työhönpaluusuunnitelman mukaiset toimet tehtiin. He myös huolehtivat seurannasta työhön paluussa ja kolme kuukautta sen jälkeen.

Hankkeessa olivat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus ja alueen kuusi suurinta työterveyspalvelujen tuottajaa (Työterveys Aalto, Terveystalo, Mehiläinen, Valmet, Pihlajalinna ja Jyväskylän Työterveys Oy).

Toimijoina ja/tai hankkeen ohjausryhmässä olivat terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi työntekijöiden ja työnantajien, kuntoutuksen, TE-toimiston, Kelan ja eläkevakuutuslaitosten edustajat.

Työssä käyville teki työkyvyn arvion ja työhönpaluusuunnitelman potilaan oma työterveyshuolto ja työttömille Työterveys Aalto. Työterveyshuolto ei tuottanut itse kaikkia palveluja.

Arviointitutkimus

Mallin toimivuutta ja vaikutuksia arvioitiin Suunta-viitekehyksen avulla (1212 Goeschel CA, Weiss WM, Pronovost PJ. Using a logic model to design and evaluate quality and patient safety improvement. Int J for Quality in Health Care 2012;24:330–7.,1313 Rasimus J. Loogisen viitekehyksen lähestymistapa (LFA). Kehys-kurssi 30.9.2011.). Kokeilun vaikutuksia mitattiin sairausloman keston / työhönpaluun muutoksina hoidon tai poliklinikkakäynnin jälkeen (22 Saltman RB, Bergman S-E. Renovating the Commons: Swedish health care reforms in perspective. J Health Polit Policy Law 2005:30:253–75.). Toipilasajaksi määriteltiin aika sairaalahoidon tai -konsultaation päättymisestä siihen, kun potilas palasi töihin tai työtön todettiin työkykyiseksi.

Kokeilun vaikutusten arvioimiseksi verrattiin mukana olleiden potilaiden toipilasaikojen keskiarvoja (2017–18) toipilasaikoihin kahtena kokeilua edeltäneenä ajanjaksona (1998–2000 ja 2012–14) kahdessa vertailusairaalassa (TAYS, KYS) ja koko maassa ns. organisaatiokohtaisella takautuvalla tapaus-verrokkiasetelmalla (1414 Campbell DT, Stanley JC. Experimental and quasi-experimental designs for research. Rand McNally. Illinois 1966.,1515 Vohlonen I, Vehviläinen A, Kinnunen J, toim. Terveysturva ja sen rahoitus: Tuloksia tutkimus- ja kehittämishankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet. Kuopion yliopisto. Kuopio 2003.).

Vuosien 1998 ja 2013 aineistoiksi poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HILMO-rekisteristä lannerangan välilevypotilaat (M51.1) ja valittiin koko maasta ne työikäiset potilaat, jotka oli hoidettu mikrokirurgisella tai avoimella leikkauksella (ABC16 ja ABC26).

Tulokset

Kokeilussa oli ollut tähän mennessä mukana 40 iskiasleikkauksessa ollutta ja 19 kroonista selkäkipupotilasta, jotka kävivät töissä, sekä 30 työtöntä selkäkipupotilasta. Heistä osalle (28) oli tehty iskiasleikkaus.

Aikaisempien tutkimusten mukaan vuonna 2013 leikattujen selkäpotilaiden (M51.1) sairauspoissaolojen keskiarvo hoidon jälkeen oli koko Suomessa 82 vuorokautta (taulukko 1).

Tämän tutkimuksen selkäpotilailla sairauspoissaolot vähentyivät 78:sta keskimäärin 38 päivään verrattuna sairauslomiin kahdessa muussa sairaanhoitopiirissä ja koko maassa v. 2013.

Jos muutokseen sovelletaan Kelan maksamien päivärahakorvauksien keskiarvoa (noin 57 euroa/päivä), uudella mallilla vähennettiin potilaskohtaisia korvauksia 2 280 euroa.

Vertailusairaaloissa TAYS:ssa ja KYS:ssa ei ollut tapahtunut muutoksia sairaaloiden ja työterveyshuoltojen yhteistyössä, lääkärien tavoissa määrittää sairauspoissaolon kestoa eikä sairauskertomuksissa mainituissa sairauslomien kestoissa.

Päätelmät

Työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen yhteydenpitoa pitää harkita aina, kun potilaan työkykyä on tuettava. Työntekijän pitkään jatkunut selkäkipu esimerkiksi edellyttää työterveyshuollon seurantaa ja toimia työpaikalla. Ne ovat työterveyshuollon tehtäviä, olipa potilas sairauslomalla tai ei.

Työterveyshuolto ei voi toimia, jos se ei saa muualta terveydenhuollosta tietoa tarvittavien työkykyä tukevien toimien aloittamiseksi. Tämä edellyttää perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien ja hoitajien tiedon ja asenteen muutosta, jotta potilas ja häntä koskeva tarpeellinen tieto ohjautuvat työkyvyn tukitoimiin työterveyshuoltoon.

Kokemukset Keski-Suomessa osoittavat mallin toimivan. Iskiasleikkauksessa olleet selkäpotilaat palasivat leikkauksen jälkeen työkykyisinä työhön keskimäärin 40 päivää (60 %) varhemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Osaoptimoinnista hoitoketjun eri toimijoiden yhdyspinnoilla päästiin, ja potilas eteni työterveyshuollon asiakasohjauksessa työkykyisenä töihin ilman viiveitä.

Työterveyshuolto ei tuottanut kaikkia palveluja, vaan kukin toimija tuotti niistä osansa. Malli osoitti, että työterveyshuolto ja työpaikat on mahdollista saada yhteistyöhön muiden sote-toimijoiden, Kelan ja TE-toimiston kanssa.

Uuden prosessin haltuunotossa ja toimintamallissa oli neljä keskeistä tekijää: 1) eri toimijoiden yhteistyö, 2) työkyvyn tukemisen näkeminen toimijoiden yhteisenä prosessina, 3) vastuullinen asiakasohjaus sekä 4) katkeamaton, saumaton tiedonkulku ja -siirto toimijoiden välillä.

Lue myös

Tässä kokeilussa kunkin toimijan osuus on sovitettu yhteiseen prosessiin, joka tähtää yhteiseen tavoitteeseen: työntekijä tai työtön työkykyisenä työhön tai työtä hakemaan. Potilaan rinnalla on asiakasohjaaja, joka ohjaa häntä työhönpaluusuunnitelman mukaisiin palveluihin yhteisesti sovitulla tavalla. Neljän keskeisen tekijän toteutuminen tuntuu itsestään selvältä. Keski-Suomessa mallin mukainen prosessi saatiin vasta kovalla työllä toimimaan teorian lisäksi myös käytännössä.

Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltion työntekijöille suunnatussa vastaavassa kokeilussa (COHE) sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi (77 Wickizer TM, Franklin G, Plaeger-Brockway R, Mootz R, Drylie D. Improving the quality of occupational health care in Washington State: new approaches to designing community-based health care systems. J Ambul Care Manage 2002;25:43–52.). Myös siinä organisoitiin ja arvioitiin toimintamalli, jossa työterveyshuolto on vastuullinen asiakasohjaaja (66 Turner JA, Franklin G, Fulton-Kehoe D ym. ISSLS Prize Winner: Early predictors of chronic work disability: a prospective, population based study of workers with back injuries. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:2809–18.,1111 Wickizer TM, Franklin G, Fulton-Kehoe D ym. Improving quality, preventing disability and reducing costs in workers´compensation healthcare: a population-based intervention study. Med Care 2011;49:1105–11.).

Kelan maksamat sairauspäivärahakorvaukset potilasta kohden vähenivät noin 2 280 euroa. Selkäleikkauksen yksikkökustannus on Suomessa keskimäärin noin 3 200 euroa (1616 Aaltonen J, Jaatinen S, Talvinko T, Virtanen M, Vohlonen I. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2007.).

Keski-Suomessa tehdään työikäisille työssäkäyville noin 130 selkäleikkausta vuodessa. Uusi malli säästi siellä vuodessa noin 300 000 euroa etuuksia, jotka muutoin olisivat tulleet Kelan maksettavaksi.

Jos selkäpotilaiden hoito työterveyshuollossa integroitaisiin toiminnallisesti koko maassa, saataisiin vuosittain aikaan säästöt (4 500 000 euroa), joilla voitaisiin tuottaa noin 2 000 selkäleikkausta, eli lähes nykyinen tarve.

Työnantajien tuotannonmenetykset saattavat olla jopa kymmenen kertaa suuremmat kuin edellä mainitut säästöt välittömissä kustannuksissa (1717 Asklöf T, Martikainen J, Kautiainen H, Haanpää M, Kiviranta I, Pohjolainen T. Paid expenditures and productivity costs associated with permanent disability pensions in patients with spinal disorders: Nationwide Finnish Register-based Study, 1990–2010. Eur Spine J 2016;25:275–81.).

Toiminnallisen integroinnin kustannus-hyötysuhteen arvioinnissa on otettava huomioon tämän kokeilun tulos, jonka mukaan toimintamalli ei edellytä uusia resursseja, kun asiakasohjaaja on prosessin vastuullinen koordinoija. Toimijat pyrkivät yhteiseen päämäärään ylittäen yhdyspinnat ilman turhia viiveitä.

Kokeilun kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tulosten paikkansapitävyyttä varmistettiin potilas- ja henkilökuntakyselyin. Vertailuasetelman luotettavuutta TAYS:n ja KYS:n sairauspoissaoloihin hoitojen jälkeen 2017–18 selvitettiin haastattelemalla sairaaloiden ortopedejä ja tarkastelemalla potilaille hoitojen jälkeen kirjoitettuja sairauspoissaoloja.

Tutkimuksen ehkä merkittävin heikkous on, että Kansaneläkelaitoksen rekisteritiedoissa sairauspoissaoloista ei ole poissaolotodistuksen kirjoittaneen lääkärin tunnistetietoja eikä tietoja potilaiden lyhyistä poissaoloista. Tämä vaikeuttaa sairauspoissaolotarpeen arvioineen tahon identifioimista ja kokonaisarviointia.

Työterveyshuollon toiminnallisen integroinnin suuri haaste oli tiedonkulku. COHE-kokeilussa todettiin, että uudenlaisen yhteistyön neljästä edellytyksestä toiseksi tärkein oli tiedon siirto ja siihen liittyvä teknologia (66 Turner JA, Franklin G, Fulton-Kehoe D ym. ISSLS Prize Winner: Early predictors of chronic work disability: a prospective, population based study of workers with back injuries. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:2809–18.,77 Wickizer TM, Franklin G, Plaeger-Brockway R, Mootz R, Drylie D. Improving the quality of occupational health care in Washington State: new approaches to designing community-based health care systems. J Ambul Care Manage 2002;25:43–52.). Tärkeimmäksi koettiin toiminnallinen yhteistyö.

Keski-Suomen kokeilu osoittaa, että julkiset ja yksityiset terveyspalvelujen tuottajat voivat sovittujen yhteisten tavoitteiden sekä yhteistyön muotojen ja toimintamallien avulla jo nyt tuottaa merkittävästi parempaa terveyshyötyä työikäisille potilaille.

Kirjoittajat
Kirsi Piitulainen
TtT, projektikoordinaattori
Keski-Suomen keskussairaala, fysiatrian yksikkö
Irja Korhonen
LL, työterveystieteen erikoislääkäri, liikelaitosjohtaja
Työterveys Aalto
Kaj Husman
LKT, M.Sc., professori
Finnish Consulting Group
Tarja Jalkanen
merkonomi, sairaanhoitaja, etuuskäsittelypäällikkö
Kela, itäinen vakuutuspiiri
Mauri Kallinen
professori, kuntoutuksen ylilääkäri
Oulun yliopisto, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Keski-Suomen keskussairaala
Kari Mastokangas
fysioterapeutti, palvelupäällikkö
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus
Janne Nissinen
HTM, ratkaisukeskuksen päällikkö
Kela, Itäinen vakuutuspiiri
Vesa Nyman
KTM, projektipäällikkö
Finnish Consulting Group
Ilkka Vohlonen
FT, M.Sc., MBA, professori
Itä-Suomen yliopisto
ilkka.vohlonen@uef.fi
Sidonnaisuudet

Kirsi Piitulainen, Irja Korhonen, Kaj Husman, Tarja Jalkanen, Mauri Kallinen, Kari Mastokangas, Janne Nissinen: Ei sidonnaisuuksia.

Vesa Nyman: (Palkkiot hankkeen projektijohtamisesta maksettu FCG Prodacapo Finland Oy:lle) Konsultointi- tai muu palkkio, matka­korvaus, palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen, korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta, kirjoitusapu, laitteet tai hallinnollinen tuki 
(Keski-Suomen sairaanhoitopiiri).

Ilkka Vohlonen: Konsultointi- tai muu palkkio, matkakorvaus, palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen ja konsultointi (FCG).

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö ei toimi varsinkaan osatyökykyisten työkyvyn tukemisessa.

Paluu työhön sairaalahoidon jälkeen kestää kauemmin kuin muissa vastaavissa maissa.

Tämä tutkimus opetti

Yhteisen tavoitteen ja prosessin määrittely, työterveyshuollon asiakasohjaajat ja sitoutuminen tuloksen saavuttamiseen edistävät työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi.

Tiedonkulun sujuminen käytännössä on yhä vaikea haaste.

Toiminnallisella integraatiolla voidaan merkittävästi nopeuttaa osatyökykyisten potilaiden paluuta työhön iskiasleikkauksen jälkeen ja saada aikaan huomattavia kustannussäästöjä.

Kirjallisuutta
1
Vohlonen I, Ihalainen R, Saltman RB, Karhunen T, Palmunen J, Kinnunen J. Improving health security: a pilot study from Finland linking disability and health expenditures. Health Policy 2004;67:119–27.
2
Saltman RB, Bergman S-E. Renovating the Commons: Swedish health care reforms in perspective. J Health Polit Policy Law 2005:30:253–75.
3
Vohlonen I, Vehviläinen A, Virta L, Husman K, Kröger H, Koistinen V. Ortopedisiin leikkauksiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja sairauspoissaolot työikäisillä vuosina 1998 ja 2013. Suom Lääkäril 2017;72:1085–90.
4
Doyle R. Medical grand rounds. Kirjassa: Milliman and Robertson, toim. Healthcare Management Guidelines, no.65. Danville, Pennsylvania: GMC 1996.
5
Laaksonen M, Blomgren J, Gould R. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Eläketurvakeskus raportteja. Helsinki 5/2014.
6
Turner JA, Franklin G, Fulton-Kehoe D ym. ISSLS Prize Winner: Early predictors of chronic work disability: a prospective, population based study of workers with back injuries. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:2809–18.
7
Wickizer TM, Franklin G, Plaeger-Brockway R, Mootz R, Drylie D. Improving the quality of occupational health care in Washington State: new approaches to designing community-based health care systems. J Ambul Care Manage 2002;25:43–52.
8
Valtioneuvosto. Hallitusohjelman toteutus. Hyvinvointi ja terveys. Helsinki 2017.
9
Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn – Hahmotus: Selvitys työkyvyn tuen ja sen koordinoinnin toteutumisesta viiden sairaanhoitopiirin alueella työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimijoiden välisessä yhteistyössä. Työterveyslaitos, Helsinki 2015.
10
GBD 2016 Healthcare Access and Quality Collaborators. Measuring performance on the Healthcare Access and Quality Index for 195 countries and territories and selected subnational locations: a systematic analysis from the Global Burdern of Disease Study 2016. Lancet 2018;391:2236–71.
11
Wickizer TM, Franklin G, Fulton-Kehoe D ym. Improving quality, preventing disability and reducing costs in workers´compensation healthcare: a population-based intervention study. Med Care 2011;49:1105–11.
12
Goeschel CA, Weiss WM, Pronovost PJ. Using a logic model to design and evaluate quality and patient safety improvement. Int J for Quality in Health Care 2012;24:330–7.
13
Rasimus J. Loogisen viitekehyksen lähestymistapa (LFA). Kehys-kurssi 30.9.2011.
14
Campbell DT, Stanley JC. Experimental and quasi-experimental designs for research. Rand McNally. Illinois 1966.
15
Vohlonen I, Vehviläinen A, Kinnunen J, toim. Terveysturva ja sen rahoitus: Tuloksia tutkimus- ja kehittämishankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet. Kuopion yliopisto. Kuopio 2003.
16
Aaltonen J, Jaatinen S, Talvinko T, Virtanen M, Vohlonen I. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2007.
17
Asklöf T, Martikainen J, Kautiainen H, Haanpää M, Kiviranta I, Pohjolainen T. Paid expenditures and productivity costs associated with permanent disability pensions in patients with spinal disorders: Nationwide Finnish Register-based Study, 1990–2010. Eur Spine J 2016;25:275–81.
18
Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in Finland. Annales Universitatis Turkuensis. D 1132. Medica Odontologica. Turku 2014.
English summary

New support for return to work of temporarily incapacitated workers: Results of operational integration of occupational health and other health services

Background As a trial scheme of the Hospital District of Central Finland, in spring 2017 a project was started to operationally integrate occupational health care with other health care services and social benefits. The aim was to shorten return-to-work (RTW) periods. The project was funded and steered by the Finnish Ministry of Social Affairs and Health and was supported and implemented with the backing of various stakeholders.

Methods The investigational group consisted of patients who had undergone back surgery (M51.1) and patients suffering from chronic back pain (M54) who were temporarily unable to work. After an operation or treatment, orthopaedists or physiatrists did not put patients on 2 to 3 months’ sick leave as usual. Instead, within two weeks the patients were referred to occupational health care. The case manager thereafter took care of the necessary support for returning patients to work as soon as possible. The outcome of this case management model was assessed on the basis of the change in the length of the return-to-work period.

Results The main qualitative change was the way in which the patients were examined and advised with regard to returning to work two weeks after their discharge from hospital. As main quantitative result, instead of the previous recovery periods of 78 days, patients now returned to work in 38 days. If these outcomes are assessed on the basis of the average benefits per patient from the Social Insurance Institution, the cost saving per patient was 2280 euros.

Conclusions As a new model for integration of occupational health care with the rest of health care and social benefits, case management requires the definition of shared targets and the operational commitment of various actors. If these conditions are fulfilled, the return-to-work periods of both surgical and chronic back pain patients could be significantly shortened and costs of income subsidies reduced.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kipupotilaat saivat järjestön

Tavoitteena on parempi selviytyminen arjessa.

Ajassa
Valviran tehtäviä siirtyy Fimeaan

Hallitus esittää, että terveysteknologiaan liittyviä ohjaus- ja valvontatehtäviä siirretään Valvirasta Fimeaan.

Ajassa
Ermo Haavisto valittiin Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaksi

Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto valitsi Haaviston virkaan selkeällä äänienemmistöllä.

Ajassa
Lääkäreitä muistutetaan turhista röntgentutkimuksista

Huomattava osa radiologisista tutkimuksista ei ole potilaille tarpeellisia.

Kommentti
Kokonaiskuva on täysin hukassa

– Ellei jotain tehdä ja pian, järjestelmän romahtaminen on näköpiirissä, kirjoittaa Heikki Laine.

Ajassa
Lääkärilehti löytyy Postin lakon ajan verkosta

Näköislehti ilmestyy tavalliseen tapaan perjantaisin.