Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Nuorten miesten huumausainekokeiluja on kartoitettu aiemmin kyselylomakkein varusmiespalveluksen ensi päivinä 1968-98 ja biokemiallisin seulonnoin vuosina 1987, 1993 ja 1997 (1,2). 1990-luvun lomakekyselyissä varusmiehistä puolet on vastannut tuntevansa huumeiden käyttäjän, vajaa puolet on saanut huumetarjouksia ja kaksi kymmenestä vastaajasta on itse kokeillut huumeita ainakin kerran elämänsä aikana (2). Varusmiesten huumeiden kokeilun riski-indikaattoreista, myös musiikin yhteyksistä, on aiempaa tietoa (2).

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen avulla varusmiesikäisten nuorten miesten huumeiden kokeilun yleisyyttä vuonna 1999. Ensi kokeiluun ja sen jälkeiseen huumekokeiluun liittyviä riski-indikaattoreita sekä erityisesti musiikkimieltymysten ja huumekokeilujen yhteyttä selvitettiin toistamiseen.

AINEISTO JA MENETELMÄT

Tutkimus oli poikittaistutkimus, ja sen otanta oli samanlainen kuin aiemmissa tutkimuksissa (2). Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin varusmiehet, jotka astuivat palvelukseen heinäkuussa 1999 Hattulan Parolannummella, Helsingin Santahaminassa, Kajaanissa, Keuruulla, Kirkkonummen Upinniemellä, Kontiolahdella, Sodankylässä, Säkylässä sekä Valkealan Vekaranjärvellä. Joukko-osastoissa valittiin tutkimukseen tammi-huhtikuussa syntyneiden joukosta aakkosissa sata (125 vuonna 1998) ensimmäistä miestä.

Vain kerran huumeita elämän aikana kokeilleiksi luokiteltiin henkilöt, jotka vastasivat myöntävästi kysymykseen Oletko itse joskus kokeillut jotain huumausainetta?. Useammin kuin kerran huumeita kokeilleiksi luokiteltiin henkilöt, jotka vastasivat myöntävästi kysymykseen Oletko käyttänyt huumausaineita uudelleen ensimmäisen käyttökerran jälkeen? Vain kerran ja useammin kuin kerran kokeilleita verrattiin huumeita kokeilemattomien joukkoon.

Tiedustelimme myös vastaajien kuunteleman musiikin tyylisuuntia ennalta annettujen vaihtoehtojen sekä avoimen kysymyksen Muu, mikä? avulla. Viimeksi mainittuun ilmoitetut vastaukset luokkiin rap/hip hop, punk ja metal luokiteltiin erikseen vuonna 1998, kun ne sisältyivät jo ennalta annettuihin vaihtoehtoihin vuonna 1999.

Lomakkeita palautettiin 869 (97 % otoksesta). Näistä 12 oli tyhjiä tai sisälsi täysin epäasiallisia vastauksia ja ne hylättiin. Analyysiin jäi 857 (95 %) lomaketta (1 220 vuonna 1998). Vastaajien keski-ikä oli 19,6 vuotta (vaihteluväli 17-28 vuotta, SD 1,1 vuotta).

Tulokset esitetään lukumäärinä ja osuuksina. Tilastollisen yhteyden voimakkuus ilmoitetaan ristitulosuhteena (odds ratio, OR), jolle laskettiin 95 %:n luottamusväli. Tilastolliset analyysit tehtiin sovelluksella Epi Info (versio 6.04c).

TULOKSET

Varusmiesten palvelukseen astuessa tehtyjen kyselylomaketutkimusten keskeiset muuttujat on esitetty taulukossa 1. Vuodesta 1992 keskeisten muuttujien osuudet ovat olleet oleellisesti korkeammat kuin 1980-luvulla, eikä osuuksien eroja selitä sattuma.

Vuonna 1999 huumeita oli tarjottu jossain elämän vaiheessa 46 %:lle kyselyyn vastanneista. Heistä 50 % tunsi siviilissä ystävä- tai tuttavapiirissään huumeiden ja 23 % hormonien käyttäjän. Elämänsä aikana tupakoineita oli 67 %. Ennen kyselyä 77 % oli ollut yhdynnässä: HIV-testi oli joskus tehty 6,5 %:lle vastaajista. Kunto- tai voimailusalilla harjoitteli 50 % vastaajista.

Joskus huumeita ilmoitti kokeilleensa 20,0 % vastaajista. Huumeiden ensi kokeilu oli 10 %:lla tapahtunut yli 5 vuotta aiemmin, ja 76 % oli kokeillut huumeita ensi kerran 1-5 vuotta, 9 % 6-12 kuukautta, 4 % 1-5 kuukautta sitten sekä 1,0 % kyselyä edeltäneen kuukauden (4 viikkoa) aikana. Ensi kokeilujen jälkeen huumeita oli käyttänyt uudelleen 12,3 % vastaajista.

Vuosien 1998-99 lomakevastauksissa huumeita kokeilleiden vastauksissa tulivat esiin varsin selvästi useammin kuin muilla huumeiden tarjonnan kohteeksi joutuminen, ystäväpiirissä huumeiden käyttäjän tunteminen sekä tupakointi (taulukko 2). Huumeiden tarjonnan kohteeksi joutumisen todennäköisyys vuonna 1999 oli kerran huumeita kokeilla pienempi kuin edellisvuonna, mutta toistamiseen kokeilleilla vähintään samalla tasolla. Ystäväpiirissään siviilissä huumeiden käyttäjän tuntemisen todennäköisyys oli sekä kerran että toistamiseen huumeita kokeilleilla suurempi vuonna 1999 kuin vuonna 1998. Huumeita kokeilleilla oli muita useammin yhdyntäkokemuksia ja ystäväpiirissä hormonien käyttäjiä molempina vuosina. HIV-testauksilla oli yhteyttä huumeiden kokeiluun vuonna 1998 mutta ei vuonna 1999.

Huumeita kokeilleet ilmoittivat muita useammin musiikkimieltymyksekseen rapin/hip hopin, jazzin ja bluesin molempina vuosina. Vuonna 1998 punkin, rockin, teknon tai klassisen musiikin kuuntelu oli jonkin verran yleisempää huumeita kokeilleiden kuin muiden vastaajien joukossa, mutta tulos voi johtua sattumasta. Vuonna 1999 punk ja metal olivat muita useammin huumeita kokeilleiden varusmiesten musiikkimieltymyksenä. Kotimaisten iskelmien ja diskomusiikin kuuntelijoita oli molempina vuosina huumeiden kokeilijoiden joukossa vähemmän kuin muussa vastaajajoukossa. Teknon kuuntelijoita oli molempina vuosina lähes yhtä paljon huumeita kokeilleiden ja huumeita kokeilemattomien joukossa.

POHDINTA

Viidennes varusmiespalvelukseen astuneista miehistä on ilmoituksensa mukaan kokeillut laittomia huumeita joskus elämänsä aikana: 19,8 % vuonna 1996, 18,6 % vuonna 1998 ja 20,0 % vuonna 1999 (heinäkuun saapumiserä). Osuudet ovat oleellisesti samalla tasolla. Huumetarjonnan kohteeksi joutuneiden osuudet olivat vuosina 1998-99 myös samalla tasolla kuin vuonna 1996 (48 %). Huumeiden käyttäjän tunsi puolet kaikkina tutkimusvuosina.

Sekä vuonna 1996 että vuosina 1998-99 voimakkaimmin huumeiden kokeilun todennäköisyyttä lisäsivät ystäväpiirissä huumeiden käyttäjän tunteminen sekä huumeiden tarjonnan kohteeksi joutuminen. Huumetarjouksien kohteeksi joutuminen oli vuosina 1996 ja 1998 erittäin voimakkaasti yhteydessä ensi kerran huumekokeiluihin. Vuonna 1999 todennäköisyys ilmoittaa huumekokeilu oli kaksi kertaa pienempi kuin vuonna 1996. Tämä viittaisi kokeilualttiuden vähenemiseen, mikä voi olla seuraus julkisesta keskustelusta tai asenteiden muutoksista.

Varusmiehistä vuoden 1996 ja vuosien 1998-99 tutkimuksissa huumeita kokeilleet olivat myös tupakoineet joskus elämän aikana muita useammin. Tutkimusvuosina yhdyntäkokemukset olivat huumeita kokeilleilla yleisempiä kuin muilla, mikä korostui erityisesti vuoden 1999 vastaajien joukossa. Muuttujat saattavat kuvata samaa ilmiökenttää, jossa yhdistävänä tekijänä on ystäväpiiri. Kannabis on ylivoimaisesti yleisin huume ensikokeiluissa, joten tupakoinnin ja huumekokeilujen yhteydelle luonteva selitys on tupakointitaidoissa. Huumeita kokeilleiden yleisemmät yhdyntäkokemukset viittaavat varhempaan sosiaaliseen kypsymiseen. HIV-testissä käyminen liittynee sukupuoliseen aktiivisuuteen: vuonna 1999 HIV-testissä käyminen ei enää ollut yhteydessä huumeiden kokeiluun, mikä voisi viitata riskejä välttäviin sukupuolisuhteisiin tai vähäisempiin suonensisäisten huumeiden käyttäjäkontakteihin. Ensin mainitun puoleen viittaavat useat havainnot: vuonna 1999 vastaajista 79 % oli ollut yhdynnässä elämänsä aikana, 73 %:lla oli kokemuksia kondomin käytöstä, 73 % oli ollut yhdynnässä kyselyä edeltäneen vuoden aikana ja 52 %:lla (45 %:lla vuonna 1998) oli ollut edellisvuoden aikana vain yksi partneri (3).

Selvitimme vuonna 1998 ensi kerran Suomessa kunto- tai voimailusalilla harjoittelemisen ja ystäväpiirissään hormonien käyttäjän tuntemisen yhteyttä vastaajan huumekokeiluihin. Toistimme analyysin vuoden 1999 aineistossa: molempina tutkimusvuosina hormonien käyttäjiä tunsi huumeiden kokeilijoista useampi kuin muista, eikä ero aiheutunut sattumasta. Havainto tehtiin sekä kerran että toistamiseen huumeita käyttäneiden joukossa. Havaintomme viittaavat siihen, että myös suomalaisten huumeita kokeilleiden nuorten miesten ystäväpiirissä käytetään yleisemmin ja useammin monia päihteitä ja aineita (4).

Tutkimuksessamme huumeiden kokeilijoiden ja niitä kokeilemattomien eroavuudet ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteiden suhteen ovat voimakkaimmat, kun huumeiden kokeilijoiksi valitaan niitä toistamiseen kokeilleiden joukko. Perushavainto on ystäväpiirin merkityksen korostuminen. Toistamiseen huumeita kokeilleilla oli ystäväpiirissään huumeiden käyttäjä hyvin suurella todennäköisyydellä verrattuna niihin, jotka eivät olleet kokeilleet huumeita. Suhteellinen todennäköisyys oli suuri molempina tutkimusvuosina kaikkien muidenkin kysyttyjen muuttujien osalta lukuun ottamatta vastaajan ilmoittamaa harjoittelua kunto- tai voimailusalilla. Vastaukset tutkimuksen kysymyksiin on hankittu nimettömin kyselyin, mikä saattaa olla esteenä niiden käyttämiselle huumeiden käyttäjän kartoittamisessa esimerkiksi tavanomaisessa lääkärin tai terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastustilanteessa. Useisiin mainittuihin kysymyksiin myöntävästi vastaaminen kuitenkin voi antaa tärkeitä viitteitä henkilön kuulumisesta päihteitä laajemmin kuluttavien joukkoon.

Musiikin kuuntelun ja huumeiden käytön yhteyden syy-seuraussuhdetta ei näissä kyselyissä voida määrittää. Mielenkiintoisia havaintoja molempina vuosina olivat kokemuksellisen jazzin ja bluesin sekä rapin tai hip hopin suosio huumeita uudelleen kokeilleiden kuuntelumusiikkina. Mainituista ainakin rap ja hip hop sisältävät sanoituksissaan varsin avoimesti huumekulttuureille suopeita näkemyksiä, jotka ovat piilossa nopeatempoisen vieraskielisen viestin sisällä. Punk ja metal kuuluivat vuonna 1999 ennalta annettuihin vaihtoehtoihin, mikä saattaa selittää havaitun sattumasta riippumattoman yhteyden huumeiden toistuvaan kokeiluun. Kumpanakaan vuonna teknon tai rockin kuuntelijoita ei huumeita kokeilleiden joukossa ollut tavallista enempää. Molempina vuosina kotimaisten iskelmien tai diskomusiikin kuuntelijoita oli myös huumeita toistamiseen kokeilleissa vähemmän kuin muussa joukossa.

Musiikkimieltymyksillä vaikuttaisi olevan suomalaisten nuorten miesten keskuudessa yhteyksiä huumekokeiluihin tai ystäväpiirin muuhun käyttäytymiseen, mitä voitaisiin käyttää hyväksi viestintäkanavana suoraan nuorille tarkoitetuissa kampanjoissa kuten hip hop Yhdysvalloissa HIV- ja AIDS-ehkäisykampanjoissa (5). Musiikki kiinnostaa nuoria aidosti ja siten viestin meno perille saattaa olla tehokkaampaa kuin perinteisen valistuksen keinoin.

Tieto nuorten musiikkimieltymyksistä antaa myös lisävihjeitä kohdejoukon erittelyyn. Kuunnellun musiikin tyylisuuntien suhteellinen erilaisuus viittaisi siihen, että huumeita toistamiseen käyttäneiden ryhmä ei ole yhtenäinen. Osakulttuureissa voidaan tuntea eri tavoin vetoa voimakkaisiin äärikokemuksiin ja elämyksellisyyden tavoitteluun (6).