Diabetekseen liittyvä kantasolututkimus on nytkähtänyt ratkaisevasti eteenpäin.

Tätä mieltä on professori Timo Otonkoski . Myös hänen ryhmänsä on saanut merkittäviä tuloksia. Yksi tutkimus julkaistiin viime vuonna Nature Biotechnology -lehdessä . Artikkeli sai hiljan Medix-palkinnon .

Palkitussa tutkimuksessa osoitettiin, että kantasoluista pystytään muodostamaan sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan normaaleja kypsiä haimasaarekkeita.

Otonkosken mukaan tuloksen takana ei ole mitään yksittäistä salaisuutta tai onnistumista. Kyse on pitkäjänteisestä optimoinnista ja huolellisesta kantasolujen rakenteen ja toiminnan tutkimisesta.

Tärkein keksintö oli, että soluille annettiin aikaa kypsyä monta viikkoa.

– Ne tulivat koko ajan paremmiksi ja paremmiksi, mitä enemmän niille antoi aikaa.

Tulokset olivat yhteneviä, käytettiinpä tutkimuksessa alkiosta saatuja kantasoluja tai indusoituja monikykyisiä kantasoluja eli ips-soluja.

Ihmiskokeita menossa

Yhdysvalloissa on meneillään ihmiskokeita. Kiinnostavimpana Otonkoski pitää tällä hetkellä Vertex-yrityksen koetta, jossa on kuusi diabeetikkoa. He ovat saaneet kantasolusiirron samalla tavalla kuin haimasiirteestä saadut solut siirretään. Kyseessä on kertahoito.

Kaksi heistä on voinut luopua insuliinin käytöstä kokonaan, toinen jo yli vuoden ajan.

Ratkaisemattomia ongelmia on vielä useita. Soluhoitoa saaneet joutuvat käyttämään voimakkaita hylkimisenestolääkkeitä kuten elinsiirtopotilaat muutenkin.

Kantasoluja voidaan muokata ohittamaan immuniteettijärjestelmän reaktiot, jollainen hylkimisreaktiokin on.

Immuunijärjestelmän muokkaamiseen liittyy kuitenkin riski. Jos solu alkaisi kehittyä esimerkiksi kasvaimeksi, immuunijärjestelmä ei ehkä tunnistaisi tilannetta.

– Monenlaisia vaihtoehtoja on tutkimuksen alla. Paras vaihtoehto pitää löytää.

Syntymekanismin ymmärrys voi johtaa puhkeamisen ehkäisyyn

Otonkoski ei lähde arvioimaan, saadaanko kantasoluista joskus arjen hoitoa. Paljon potilastutkimuksia on käynnisteillä. Niiden etenemisestä riippuu paljon.

– Porkkana on iso. Totta kai jokainen diabeetikko, jolla on insuliinihoito, ottaisi sellasen hoidon, jossa voisi vapautua insuliinihoidosta, jos se vain olisi mahdollista. Eletään jännittäviä aikoja.

Mutta sitten:

Timo Otonkosken mielestä diabetekseen liittyvän kantasolututkimuksen tärkein tavoite ei ole soluhoito.

Suuremmat mahdollisuudet ovat hänen mielestään tutkimuksessa, joka tähtää diabeteksen syntymekanismien ymmärtämiseen. Sitä kautta voidaan päästä kehittämään hoitoja, jotka estävät ykkös- tai kakkostyypin diabeteksen puhkeamisen.

Nykyinen tieto kantasoluista antaa Otonkosken mukaan hyvät eväät syntymekanismien tutkimiseen.

– Tämä on todella arvokas mahdollisuus.

Myös Otonkosken johtama ryhmä osallistuu syntymekanismien tutkimiseen. Meneillään on esimerkiksi iso EU-hanke, jota koordinoidaan Suomesta. Tutkijat pyrkivät selvittämään kantasolumallin avulla, miksi enterovirukset tuhoavat haiman betasoluja ja jättävät kaikki muut solut rauhaan.

Otonkoski jää eläkkeelle helmikuussa lääketieteellisen kantasolututkimuksen professorin toimesta, mutta jatkaa osa-aikaisena tutkimusjohtajana sen jälkeen.