Etävastaanoton ajatellaan usein sopivan vain yksinkertaisten ja akuuttien sairauksien hoitoon. Pihlajalinna Etälääketieteen yksikössä kehitetty diabeteksen hoidon etälääkäripalvelu eDiabetes osoittaa toista: myös pitkäaikaissairauden seuranta toimii hyvin etälääkärin työnä.

Palvelu on osa paikallisen terveyskeskuksen toimintaa. Hoidosta vastaa perinteiseen tapaan tiimi, jonka hoitajajäsenet sekä tukipalvelut (jalkahoitajat, silmänpohjakuvaukset ja laboratoriopalvelut) toimivat paikan päällä mutta lääkäri etänä. Halutessaan potilas voi valita perinteiseen tapaan terveyskeskuksessa paikan päällä toimivan lääkärin.

Vuonna 2019 käynnistetty eDiabetes toimii nykyään 8 paikkakunnalla. Hoidosta vastaavat lääkärit ovat pääosin sisätautien tai yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Terveyskeskuksissa palvelussa toimii yhteensä noin 25 hoitajaa, joista valtaosa on terveyden- tai sairaanhoitajia. Hoitajat perehdytetään toimintamalliin ja hoitotiimin yhteistyötä ylläpidetään säännöllisillä Teams-tapaamisilla ja -koulutuksilla.

Tällä hetkellä palvelun lääkäreillä on ensisijainen hoitovastuu arviolta 4 000–5 000 potilaan diabeteksen hoidosta. Valtaosalla on tyypin 2 diabetes.

Ytimessä hoitosuunnitelma

eDiabetes-palvelun toiminnan ytimessä on lääkärin laatima yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka pohjautuu tuoreimpiin hoitosuosituksiin (1,2,3,4).

Potilas käy ensin valmistavalla, sisällöltään standardoidulla käynnillä hoitajan vastaanotolla. Valmistava käynti tuottaa lääkärille tarvittavat tiedot hoitosuunnitelman laadintaa varten, mukaan lukien laboratoriokokeiden tulokset.

Lääkäri laatii tietojen pohjalta hoitosuunnitelman potilaan yksilöllisen profiilin ja riskinarvioinnin perusteella (1,2). Samalla hän arvioi, onko suora kommunikaatio lääkärin ja potilaan kesken tarpeen vai voiko potilaalle entuudestaan tuttu hoitaja selittää hoitosuunnitelman mahdollisine lääkemuutoksineen potilaalle. Suora yhteys lääkärin ja potilaan välille järjestetään aina, mikäli potilas niin toivoo, puheluna tai videovastaanottona.

Potilaiden arvioita palvelusta seurataan asiakastyytyväisyysmittarilla (Net Promoter Score, NPS; asteikko 0–10) (5). Hoidon laatua seurataan erillisellä selainpohjaisella kyselyllä, jonka hoitaja täyttää potilaan valmistavan käynnin yhteydessä kerran vuodessa.

Hoitotavoitteet saavuttaa yhä useampi

Vuonna 2020 palvelun tietokantaan on syötetty 568 ja vuonna 2021 puolestaan 773 diabetespotilaan tiedot. He ovat tyypillisiä perusterveydenhuollon diabetespotilaita: miesten osuus on hiukan suurempi kuin naisten (2020: 58 % ja 2021: 56 %), keski-ikä on 68 vuotta, ja ylipaino on tavallista (BMI ka 31,1 ja 31,2 kg/m²).

Silmänpohjien kuvaus on toteutettu asianmukaisesti (91 %). Virtsan albumiini on mitattu kvantitatiivisesti vuosittain (96 % ja 95 %) ja jalkojen monofilamenttitutkimus tehty myös (95 %).

Valtimosairauden esiintyvyys oli 20 % vuonna 2020 ja 17 % vuonna 2021, retinopatian 23 % ja 20 %, lisääntyneen albuminurian 14 % ja 13 % ja heikentyneen monofilamenttitunnon 12 % molempina vuosina.

eDiabetes-palvelussa seurataan, kuinka suurelle osalle potilaista on määritelty hyperglykemian, verenpaineen ja LDL-kolesterolin yksilölliset hoitotavoitteet potilaskertomukseen ja kuinka suuri osa saavuttaa tavoitteen. Kumpikin osuus on kasvanut (kuvio 1).

Tuoreimmat hoitosuositukset suosittelevat yksilöllisten tavoitteiden lisäksi ennustetta parantavien lääkkeiden käyttöä erittäin suuren riskin potilailla. eDiabetes-palvelussa SGLT2:n estäjiä tai GLP1-analogeja (tai molempia) käyttää yhä useampi valtimotautia sairastavista (34 % ja 48 %) ja potilaista, joilla albuminuriataso on koholla (40 % ja 49 %).

Suosittelut sekä potilailta että hoitajilta

Potilailta kysytään NPS-mittarilla, suositteleeko hän eDiabetes-palvelua ystävälleen. Vuosina 2020 ja 2021 kaikkiaan 314 potilasta (62 %) antoi vastaukseksi 9 tai 10, ja 163 (32 %) antoi 7 tai 8 ja 27 (6 %) 0–6. NPS oli täten +57.

Tammikuussa 2022 tehdyn kyselyn perusteella myös eDiabetes-palvelussa aktiivisesti toimivat hoitajat (16/21) suosittelevat palvelua terveyskeskuksen diabetespotilaalle (NPS +81) ja terveyskeskuksessa diabetespotilaita hoitavalle hoitajalle (NPS +88). Verrattuna perinteiseen terveyskeskuksen toimintaan he arvioivat eDiabetes-palvelun laadukkaammaksi (vastausten keskiarvo 9,1) ja tehokkaammaksi (9,2) ja potilastyytyväisyyden paremmaksi (8,7) (asteikko 0–10, jossa 0 = perinteinen terveyskeskuksen toiminta on parempi, 5 = ei eroa, 10 = eDiabetes-palvelu on parempi).

Kokemuksemme mukaan diabeteksen hoito onnistuu hyvin etänä. Hoitosuunnitelmaan perustuva strukturoitu lähestymistapa saattaa jopa parantaa hoidon laatua.

Toimintatavan ehdoton etu on potilaiden asuinpaikkaan perustuvan eriarvoisuuden vähentäminen. Sen soveltuvuus muiden kroonisten sairauksien laadukkaaseen seurantaan tulisi selvittää.