Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?

MS-taudin ensioire on ajallisesti rajautunut neurologinen puutosoireisto eli kliinisesti eriytynyt oireyhtymä (KEO).

Hanna Kuusisto

Vaikeiden paleltumavammojen liuotushoito

Paleltumavammojen perinteiseen hoitoon kuuluvat lämmitys, tulehdusten estäminen, kivun hoito sekä revisiot tai amputaatiot.

Lauri Lindroos, Juha Kiiski, Janne Korhonen, Hannu Kuokkanen, Jouni Havulinna

Ennakoiva hoitoonpääsymalli sai leikkausjonot hallintaan

Kirurgisten alojen suurten potilasmäärien ohjaaminen ja resurssien jakaminen ovat perinteisesti tapahtuneet vertailemalla toteutuneiden hoitokäyntien ja hoitojonossa olevien potilaiden määrän kehitystä. Organisaatioiden kasvaessa jonojen hallinta on käynyt yhä ongelmallisemmaksi ja hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuminen on usein vaatinut työlästä potilaslistojen läpikäyntiä. HYKS:n ortopedian ja traumatologian klinikassa käynnistettiin vuonna 2009 systemaattinen jonohallinnan kehitystyö, jonka tavoitteena oli parantaa hoitoonpääsyn ennakoitavuutta ja hoitotakuun toteutumista sekä resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista toimintayksiköille.

Jarkko Pajarinen, Jari Salo, Teemu Paatela, Eero Hirvensalo

Uutta tietoa verisuonia suojaavista geeneistä ja vaikutusmekanismeista

Muutokset endoteelisolujen geenien ilmentymisessä ja toiminnassa johtavat valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Endoteelin toimintaan vaikuttavien tekijöiden tutkimus antaa siten uutta tietoa valtimonkovettumataudin syntyä edistävistä ja sitä estävistä tekijöistä.

Henna-Kaisa Jyrkkänen

Biomarkkerit akuutissa hengitysvajauksessa

Akuutti hengitysvajaus on yleisin tehohoitoon johtava elinhäiriö, ja se lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Akuuttiin hengitysvajaukseen johtaa usein akuutti keuhkovaurio, jonka tyypillisiä piirteitä ovat tulehdusreaktio ja kudosvaurio. Joskus voimakas tulehdusreaktio johtaa jatkuvaan arpeuttavaan prosessiin ja pahimmassa tapauksessa vaikeaan keuhkojen toiminnanvajaukseen sekä monielinhäiriöön.

Marjatta Okkonen

Pitkäaikainen kipu, masentuneisuus ja kivun aiheuttama haitta

Väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, kipupotilaan psyykkisen profiilin kartoitusta. Tutkimuksen kipupotilaat olivat pitkäaikaiskipupotilaita, jotka tulivat ensimmäiselle kipupoliklinikkakäynnilleen kuudelle eri kipupoliklinikalle Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Tom Saariaho

Huono suorituskyky rasituskokeessa ennustaa sydänperäistä äkkikuolemaa

Huono fyysinen kunto lisää riskiä kuolla ja kokea sydänperäinen kuolema. Heikentyneen suorituskyvyn vaikutusta erityisesti suurentuneeseen sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ei ole kuitenkaan aikaisemmin selvitetty kliiniseen rasituskokeeseen lähetettävillä potilailla.

Mikko Minkkinen

Keinoalkuinen lisääntyminen kuoleman jälkeen

Amerikkalaisessa infertiliteettiklinikassa tehdyn kyselyn mukaan hedelmättömyyteen hoitoa saavista pariskunnista lähes kolme neljäsosaa sallisi pakastettujen sukusolujensa tai alkioidensa käytön lisääntymiseen toisen puolison kuoleman jälkeen. Kuitenkin lähes kolmanneksella oli asiaan kielteinen kanta. Miehet suhtautuivat postuumiin lisääntymiseen myönteisemmin kuin naiset. Puolisoista 75 %:lla oli toisen kantaa tuntematta samansuuntainen näkemys asiasta.

Pertti Kirkinen

Muistilääkkeiden vaikutukset kaatumisiin ja murtumiin

Kolinergistä hermostoa stimuloivien koliiniesteraasin estäjien tiedetään altistavan sydämen johtumishäiriöille ja synkopeelle. Riski on ollut tutkimuksissa parin prosentin luokkaa. Vähemmän kuitenkin tiedetään niiden vaikutuksista ylipäätään kaatumisiin, kaatumisvammoihin tai murtumin.

Kaisu Pitkälä

Lapsuuden syövän hoidot eivät aiheuta epämuodostumia jälkeläisille

DNA:lle haitalliset syövän hoidot lapsuudessa eivät ilmeisesti aiheuta merkittävää epämuodostumariskiä potilaiden myöhemmin syntyville lapsille. Amerikkalaistutkijat laskivat 1 128 mies- ja 1 627 naispotilaan lapsena tai nuorena munasarjoihin tai kiveksiin saamat sädeannokset sekä altistumisen alkyloiville solunsalpaajille annoksineen. Tietoja verrattiin kyseisille potilaille vähintään 5 vuotta hoitojen jälkeen syntyneiden 4 699 lapsen synnynnäisiin epämuodostumiin, jotka oli selvitetty seulontakyselyn jälkeen sairauskertomuksista varmistamalla.

Katariina Korkeila

Sädehoidosta pitkäaikaishaittoja Hodgkin-potilaille

Pelkkä solunsalpaajahoito yhdistelmällä ABVD (doksorubisiini-bleomysiini-vinblastiini-dakarbatsiini) näyttää tuottavan paremman hoitotuloksen paikalliseen Hodgkinin lymfoomaan sairastuneille potilaille kuin sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmä, kun potilaita on seurattu yli kymmenen vuoden ajan.

Sirkku Jyrkkiö

Suola ja sydäntautiriski

Suolansaannin ja sydän- ja verisuonitautiriskin yhteyksistä on jonkin verran erisuuntaisia tutkimustuloksia. Erityisesti varsin vähän tutkimusta on toistaiseksi tehty suolansaannin vaikutuksesta sydän- ja verisuonitautia sairastavien riskiin saada uusia tautitapahtumia tai kuolla.

Tiina Laatikainen

Iäkkäiden alkoholinkäytön riskit

Eläkeikäisen väestön alkoholinkäyttö on viime vuosikymmeninä ollut jatkuvassa kasvussa. Alkoholinkäytön riskit on arvioitava yksilöllisesti, mitään yleispätevää riskirajaa ei voi antaa.

Marja Aira

Rahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa

Rahapeliriippuvuuden olennainen piirre on toistuva rahapelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on monenlaisia vastoinkäymisiä.

Tuuli Lahti, Sari Castrén, Heli Tenhola, Pekka Heinälä, Hannu Alho

Kannabis tulee kaapista

Kannabista pidetään yhä vaarallisen huumausaineen perikuvana. Porttiteorian mukaan se on ovi laittomien huumeiden maailmaan, jossa väistämätön lopputulos on heroiinikuolema.

Pekka Laine, Esa Korpi

Erikoissairaanhoidon hoitajavastaanottojen hyödyistä kansainvälistä näyttöä

Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen hoitotakuun mukaisessa määräajassa edellyttää avohoidon tehostamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Yhtenä kehittämiskohteena ovat hoitajavastaanotot.

Sirpa Salin, Teija Liimatainen, Doris Holmberg-Marttila, Pirjo Aalto

CIP2A:n rooli karsinogeneesissä

Syöpäproteiini CIP2A:n vahva ilmentyminen kasvainkudoksessa voi kuvata mahasyöpä-, kielisyöpä- ja munasarjasyöpäpotilaiden huonoa ennustetta ja voi siten mahdollisesti olla hyödyksi hoidon räätälöimisessä näille potilaille.

Camilla Böckelman

Sarveiskalvoläpän tekeminen LASIK-leikkauksissa

Nykymuotoinen taittovirhekirurgia on kehittynyt 20 viimeisen vuoden aikana silmän sarveiskalvon pintaan tehdystä PRK-tekniikasta robottimaisella femtosekuntilaserilla tehtävään FemtoLasik-tekniikkaan.

Juhani Pietilä

Keille kirurginen pyöröovi heilahtaa täyden kierroksen

Uusi hoitojakso pian edellisen sairaalasta kotiutuksen jälkeen ottaa potilaan voimille ja on yhteiskunnalle kallista. Yhdysvalloissa meneillään olevassa terveydenhuollon uudistuksessa on kohdistettu katse tähänkin asiaan mahdollisena säästökohteena. Uusintahoitojen tarpeesta suunnitellaan tehtäväksi julkista tietoa. Sairaalan saamia korvauksia saatetaan vastaisuudessa leikata sanktiona, jos uudelleen hoitoon otettujen määrä nousee odotusarvoa suuremmaksi.

Ossi Lindell

Mitä bakteeri tekee kolorektaalisyövässä?

Mikrobien ja syövän yhteydestä on vahvaa näyttöä papillooma- ja hepatiittivirusten sekä helikobakteerin osalta. Varsinkin helikobakteeri-infektion rooli mahasyövässä sai parikin tutkimusryhmää kiinnostumaan kolorektaalisyövän mikrobiologiasta. Moderni metagenomiikka, jota tutkimuksissa sovellettiin, antaa entistä paremmat mahdollisuudet yhteyden analyysiin. Ja tuloksena syöpäkudoksesta paljastuikin odottamattoman paljon fusobakteereita.

Heikki Arvilommi