Lonkka- ja sydänpotilaiden hoitoketjujen toimivuus ja niiden kehittäminen henkilökunnan näkökulmasta

Hoitoketju tarkoittaa hoitokokonaisuutta, joka ylittää terveydenhuollon organisaatiorajat. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tulee muodostaa toimiva hoitoketju.

Liisa Klemola, Kaija Saranto, Anneli Ensio, Eija Kivekäs

Vesijärjestelmän mikrobit sairaalainfektioiden aiheuttajana

Suurten rakennusten, kuten sairaaloiden, monimutkaisissa vesijärjestelmissä saattaa olla osia, joissa veden virtaus on hidasta ja veden lämpötila on mikrobien kasvulle suosiollinen. Putkiston seinämissä oleva biofilmi tarjoaa kasvualustan myös taudinaiheuttajille, kuten legionelloille, ei-tuberkuloottisille mykobakteereille ja gramnegatiivisille sauvabakteereille.

Outi Perola

Useat geenit säätelevät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin

Suomessa on 120 000 dementiaa sairastavaa henkilöä, ja heistä yli puolet sairastaa Alzheimerin tautia. Tauti on taustaltaan monitekijäinen: sairastumisriskiin vaikuttavat geenit, mutta myös elämäntavat. Tunnetaan kolme geeniä, joiden mutaatiot aiheuttavat harvinaisen alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Lisäksi ApoE e4 on selvä Alzheimerin taudin riskiä lisäävä geeni. Nämä geenit selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin geenitaustasta. Tämä väitöstutkimus on osa laajempaa Kuopion yliopiston neurologian yksikön tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään Alzheimerin tautiin vaikuttavia tekijöitä ikääntyneessä itäsuomalaisessa väestössä. Tässä tutkimuksessa on keskitytty etsimään uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä. Nyt analysoitujen geenien koodaamat valkuaisaineet ovat osallisena mm. elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa ja myös tulehduksellisissa reaktioissa. Nämä tekijät ovat tällä hetkellä keskeisessä asemassa Alzheimerin taudin riskitekijätutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ApoE:n merkitystä jo ilmaantuneen Alzheimerin taudin etenemiselle sekä vaikutusta kuolleisuuteen. Osa tutkimuksesta on tehty yhteistyössä Kuopion yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sisätautiklinikan kanssa.

Anne Koivisto

Skitsofrenian esiintyvyys, oirekuva ja geneettinen epidemiologia

Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä sekä Kansaneläkelaitoksen ilmaislääke- ja eläkerekistereistä muodostettiin tutkimusaineisto, yhteensä 33 731 vuosina 1940-76 syntynyttä potilasta, joilla oli skitsofreniaan viittaava diagnoosi. Heistä muodostettiin kaksi tutkimusryhmää: Kuusamosta (ns. isolaatista) lähtöisin olevat 658 potilasta sekä koko Suomesta 4 904 potilasta perheistä, joissa oli vähintään kaksi sairasta sisarusta. Vertailuryhmä saatiin Terveys 2000 -tutkimuksesta. Potilaille määriteltiin sairauskertomukseen perustuva konsensusdiagnoosi, ja heille tehtiin myös strukturoidut diagnostiset sekä oirekuvaa kartoittavat haastattelut. Jokaista potilasta kohden tutkittiin vähintään yksi rekisteritietojen mukaan terve sisarus.

Ritva Arajärvi

Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus ohjaa lapsen kehitystä

Väitöstutkimus muodostuu neljästä osatyöstä, joissa selvitettiin varhaisen vuorovaikutuksen yhteyksiä äidin mielenterveyteen, läheisiin ihmissuhteisiin ja vauvan temperamenttiin sekä varhaisen vuorovaikutuksen ennustavuutta lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin ja hänen yleiseen terveydentilaansa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista tutkimusta lastenneuvoloissa annettavan varhaisen tuen merkityksestä lapsen psyykkisessä kehityksessä, ja aineiston muodostivat tutkimuksen suomalaiset vauvaperheet, joista lähes puolella oli lastenneuvolan terveydenhoitajan arvioimana erityisen tuen tarvetta, esimerkiksi äidillä tai isällä oli mielenterveys- tai päihdeongelmia tai perheellä oli muita psykososiaalisia rasitustekijöitä. Aineistojen koko eri osatöissä oli 50-131 äiti-vauvaparia. Äitejä haastateltiin vauvan ollessa 4-10 viikon ikäinen, ja haastattelun osana arvioitiin äidin mielenterveyttä. Äidit täyttivät tutkimuslomakkeet vanhempana toimimiseen liittyvästä stressistä ja vauvan temperamentista. Äidin ja vauvan vuorovaikutusta arvioitiin videoimalla vauvan ja äidin seurusteluhetki, kun vauva oli kahden kuukauden ikäinen. Lapsen ollessa 2-vuotias äitejä haastateltiin uudelleen ja he täyttivät arviointilomakkeen lapsensa käyttäytymisestä.

Mirjami Mäntymaa

Sydänleikkauksen jälkeisen mediastiniitin synty ja ehkäisy

Väitöstutkimuksessa selvitettiin avosydänleikkauksen jälkeisen vaikean infektiokomplikaation, välikarsinan tulehduksen eli mediastiniitin, esiintymistä ja sen erilaisia syntymistapoja ja mahdollisuuksia vähentää infektion syntymistä. Välikarsinan tulehdusta esiintyy 1-3 %:lla potilaista sydänleikkauksen jälkeen. Se on hengenvaarallinen tila ja sen hoito on hyvin kallista, joten sen ehkäisyyn kannattaa panostaa.

Anne Eklund

Biologiset merkkiaineet mahasyövän ennustetekijöinä

Mahasyöpä on maailman toiseksi yleisin syöpämuoto. Vaikka mahasyövän esiintyvyys on huomattavasti pienentynyt viime vuosikymmenten aikana, todetaan Suomessa edelleen noin 800 uutta mahasyöpää vuosittain ja vuonna 2003 mahasyöpä oli miesten neljänneksi ja naisten kuudenneksi eniten kuolemia aiheuttava syöpä. Ainoa parantava hoito on mahasyövän täydellinen kirurginen poisto.

Jan-Patrik Wiksten

Kevyemmät kuvantamismenetelmät tulossa myös sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan

Sydämen noninvasiivisen tutkimisen mahdollisuudet ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia. Tutkimuksessa selvitettiin sydämen isotooppitutkimuksen lisäksi uusien tutkimusmenetelmien, monileiketietokonetomografian, magneettikuvauksen ja magnetokardiografian, käyttökelpoisuutta sepelvaltimotaudin eri ilmentymien tutkimisessa. Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on uusi lupaava menetelmä sepelvaltimoahtaumien, kalkkikertymien ja pehmeiden plakkien tutkimisessa. Magneettikuvauksella voidaan arvioida sydänlihaksen toimintaa ja mahdollisia infarktialueita. Monikanavainen magnetokardiografia antaa tarkkaa tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta.

Miia Holmström

Syvä aivojensisäinen sähköstimulaatio on tehokas hoito Parkinsonin taudissa

Parkinsonin taudin leikkaushoidolla on pitkät perinteet. Ensimmäiset kirurgiset toimenpiteet Parkinsonin taudin oireiden lievittämiseksi tehtiin jo ennen toista maailmansotaa 1930-luvulla. Tuolloin leikkaustekniikka oli kuitenkin vasta kehityskaarensa alussa ja toimenpiteistä seurasi usein vakavia sivuvaikutuksia. 1950-luvulla kehitettiin uusi leikkaustekniikka, stereotaksia, jolla pystyttiin merkittävästi vähentämään toimenpiteistä aiheutuvia ongelmia. Stereotaksia osoittautui leikkausmenetelmänä tehokkaaksi, mutta 1960-luvun lopulla Parkinsonin tautiin löydetyn uuden lääkkeen, levodopan, myötä Parkinsonin taudin leikkaushoito jäi miltei kokonaan tarpeettomaksi.

Kasvutekijät vaikuttavat rintasyöpäsolujen leviämiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kokeellisia rintasyöpäsolumalleja ja tuumoreita käyttäen fibroblastikasvutekijä 8:n (FGF8) ja endoteelikasvutekijä C:n (VEGF-C) vaikutuksia tuumorin kasvuun, verisuonten ja imusuonten uudismuodostukseen sekä metastasointiin. Sekä FGF:t että VEGF:t säätelevät verisuonten uudismuodostusta ja niiden tiedetään osallistuvan syöpäkasvainten metastasointiin. Rintasyöpä leviää tavallisesti ensin paikallisiin imusolmukkeisiin ja luustossa esiintyviä etäpesäkkeitä tavataan usein vasta pidemmälle edenneessä taudissa.

Mirjami Mattila

Raskausajan intrahepaattinen kolestaasi: tausta, esiintyvyys ja seuraukset

Raskaushepatoosi eli raskausajan intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin maksan toimintahäiriö raskausaikana. Syy on tuntematon, mutta taudille alttiilla naisella laukaisevana tekijänä on pidetty maksan heikentynyttä kykyä käsitellä suuria raskaudenaikaisia sukuhormonipitoisuuksia. Sairaus ilmenee ihon kutinana yleensä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Maksan toimintaa kuvaavat transaminaasiarvot sekä sappihappopitoisuus ovat koholla. Tauti ilmenee usein suvuittain.

Anne Ropponen

Varjoainetehosteinen MRA tunnistaa kriittisen kaulavaltimostenoosin

Tuoreessa meta-analyysissä selvitettiin ei-invasiivisten kuvantamismenetelmien luotettavuutta oireisen kaulavaltimostenoosin arvioinnisssa. Niitä verrattiin perinteiseen intra-arteriaaliseen angiografiaan. Tutkimuksessa analysointiin 41 tutkimusta (2 541 potilasta, 4 876 valtimoa) vuosilta 1980-2004. Analyysin mukaan varjoainetehosteinen magneettiangiografia (MRA) oli sensitiivisempi ja spesifisempi kriittisen kaulavaltimostenoosin (70-99 %) arvioinnissa kuin ultraääni, MRA ilman varjoainetta ja tietokoneangiografia. Sen sijaan 50-69-prosenttisen stenoosin arviointia ei analyysissä pystytty luotettavasti tekemään, koska tiedot tältä osin olivat vähäisiä ja epäluotettavia. Tutkijoiden varovaisen suosituksen mukaan invasiivinen angiografia voitaisiin korvata ei-invasiivisilla kuvantamismenetelmillä tutkittaessa 70-99 %:sta kaulavaltimostenoosia.

Jaana Suhonen

Leikkaushoito vaihtoehto vaikeassa keuhkoembolisaatiossa

Massiivin keuhkoembolisaation hoito saattaa olla ongelmallista. Jos trombolyysihoitoa on jo kokeiltu, mitä tehdä? Ranskalaiset tutkivat (488 trombolyysin saaneen potilaan aineistossa) 40 tapauksen kohdalla, pitäisikö trombolyysi uusia vai valita kirurginen embolektomia. Hoitava lääkäri valikoi potilaat hoitoon saapumisvaiheessa (mitä voidaan kyllä kritisoida): 14 leikattiin, 26:lle annettiin uusi trombolyysi. Kirurgisesti hoidetut selvisivät paremmin jatkossa, mm. kuolleisuus oli 1 vs. 10 (p = 0,07). Embolisaation uusimisia tapahtui niin ikään lääkehoitoryhmässä enemmän (0 % vs. 35 %). Vakavat vuoto-ongelmat komplisoivat trombolyysiryhmää. Tutkimuksella on puutteensa, mutta pääkirjoittajien tapaan sitä voi pitää vaikean asian tarkasti toteutettuna selvityksenä.

Hannu Puolijoki

ASA:n antitromboottinen teho naisilla vähintään yhtä hyvä kuin miehillä

Lähes 40 000 terveen naisen seurantatutkimuksessa todettiin vastikään, ettei pieni asetyylisalisyylihappo (ASA) -annos juurikaan vähennä valtimotautitapahtuman vaaraa. Pieni aivohalvausten vaaran vähenemä tutkimuksessa todettiin. HOT-tutkimuksessa ASA vähensi miespuolisten verenpainepotilaiden sydäninfarktin vaaraa yli 40 %, mutta naisilla ei vastaavaa hyötyä ASA:sta todettu.

Juhani Airaksinen

NMP22 toimii rakkokarsinoomamarkkerina

Virtsarakon karsinoomaa sairastava potilas on elinikäisessä kystoskopiaseurannassa. Diagnostiikassa tarvitaan lisämenetelmiä, joista yleisin on virtsan irtosolututkimus.

Ossi Lindell

Voiko joukkueurheilu kumota geneettisen alttiuden tupakointiin?

Nuoret kokeilevat tupakointia yleisesti ja merkittävä osa nuorista päätyy polttamaan säännöllisesti. Dopamiinin aktiivisuutta aivoissa säätelevien geenien poikkeamat lisäävät alttiutta tupakointiin. Miten sitten välttää ajautuminen säännölliseksi tupakoijaksi, jos omaa tällaisen geneettisen alttiuden?

Raimo Kr Salokangas

Pälvikaljua esiintyy perheittäin

Pälvikalju on autoimmuunitauti, jossa hiuksia voi lähteä joko rajoittuneelta alueelta, jolloin muodostuu pälvimäinen kalju alue, tai laajalti, jolloin jopa koko karvoitus voi irrota muutaman viikon aikana. Pälvikaljua eli alopesia areataa sairastavat kertovat usein vanhemmillaan tai sisaruksillaan esiintyneistä hiustenlähtöepisodeista. Nyt on julkaistu ensimmäinen systemaattinen selvitys, jossa tutkittiin noin tuhat alopesiapotilaan lähisukulaista ja kerättiin tietoa toisen asteen sukulaisten sairastumisesta. Tulokset osoittivat, että 20 %:lla oli perheenjäsen, jolla oli joskus esiintynyt hiustenlähtöä. Jos otettiin toisen asteen sukulaiset huomioon, jo kolmasosalla oli alopesiapotilas suvussa. Koko elämänkaarta ajatellen alopesiapotilaan ensimmäisen asteen sukulaisilla oli noin 6-8 prosentin riski sairastua. Potilaan ja perheenjäsenen ikä hiustenlähdön alkaessa korreloivat keskenään, mutta vaikea taudinkuva ei lisännyt perheenjäsenten riskiä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että perintötekijöillä on osuutta alopesian synnyssä. Se on ilmeisesti monitekijäinen sairaus, johon liittyvien geenien löytämiseksi tarvitaan nykyaikaista geeniteknologiaa.

Sirkku Peltonen

Seulontamammografian säteilyannos on turvallinen

Mammografia altistaa rintakudosta säteilylle. Annos on pieni, eikä sen tiedetä olevan karsinogeeninen normaaliväestössä. Syövälle altistavan geenimutaation kantajan alttius säteilylle saattaisi olla suurempi. Tämän vuoksi haluttiin selvittää, lisäävätkö mammografiakuvaukset BRCA1- ja BRCA2-geenimutaation kantajien rintasyöpäriskiä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 3 200) mammografiaseulontaan osallistuneilla ei ollut enempää rintasyöpää kuin niillä geenimutaation kantajilla, jotka eivät käyneet mammografiakuvauksissa. Tämän tutkimuksen perusteella geenimutaation kantaja voi käydä seulontakuvauksissa turvallisin mielin.

Sirkku Jyrkkiö

Nuoren päihdehäiriöiden hoito

Diagnosoitavia päihdehäiriöitä on noin 5-10 prosentilla nuoruusikäisistä.

Jaana Lepistö, Bettina von der Pahlen, Mauri Marttunen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004

Myrkytyskuolemien määrä on pysynyt suurena Suomessa koko 2000-luvun alun. Ennätysmäärä, yhteensä 1 211 tapausta todettiin vuonna 2004.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu