Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004
Tärkein tieto
Myrkytyskuolemien määrä on pysynyt suurena Suomessa koko 2000-luvun alun. Ennätysmäärä, yhteensä 1 211 tapausta todettiin vuonna 2004.
Vuonna 2004 alkoholin kulutus kasvoi uuteen ennätykseen. Samalla alkoholimyrkytyskuolemien määrä lisääntyi yli sadalla ja etanolimyrkytykseen kuoli kaikkiaan 544 suomalaista. Suurin osa kuolleista oli keski-ikäisiä miehiä, mutta naisten osuus on vuosien mittaan kasvanut.
Promatsiinin poistuttua markkinoilta neuroleptit menettivät asemansa eniten myrkytyskuolemia aiheuttavana lääkeryhmänä, ja nykyisin opioidit ja masennuksen hoidossa käytetyt lääkeaineet aiheuttavat selvästi enemmän myrkytyskuolemia. Uudempien masennuslääkkeiden käyttöön liittyy selvästi pienempi myrkytyskuoleman riski kuin vanhempiin trisyklisiin masennuslääkkeisiin.
Heroiinimyrkytyskuolemat loppuivat vuonna 2004 kokonaan, mutta kodeiinia, buprenorfiinia ja oksikodonia todettiin yhä useammin myrkytyskuolemissa.
Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973) määrää poliisin käynnistämään tutkimuksen mm. silloin, jos kuolema on ollut äkillinen, yllättävä tai se ei ole seurauksena hoidossa olevasta sairaudesta. Kuoleman syyn selvittäminen voi olla lähtökohdaltaan lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen.
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
