Puukkoa ja antibioottia ihopaiseisiin

Yksinkertaisetkin hoidot kannattaa tutkia huolella. Paiseen avaaminen on yksi vanhimmista kirurgisista toimenpiteistä. Ihopaiseen merkkejä ovat ihon punoitus, kipu, lämpö ja turvotus. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin antibioottihoidon tarpeellisuutta kirurgisen avauksen tukihoitona, kun ihopaiseen koko oli alle 5 cm.

Hannu Paajanen

Urheilua hemofiliapotilaillekin

Moderni lääkehoito pyrkii ehkäisemään vaikeasta hyytymistekijän puutoksesta kärsivien poikien verenvuotoja jo pienestä pitäen. Onnistuneestakin hoidosta huolimatta harvalle tarttuu mukaan urheiluharrastus, vaikka liikunnan tiedetään ehkäisevän verenvuotoja paremman lihastenhallinnan ja luuston kestävyyden ansiosta.

Marko Vesanen

Selkäydinvammojen ilmaantuvuus on ennakoitua suurempi

Lähtökohdat Selkäydinvammojen hoito keskitettiin vuonna 2011 kolmeen yliopistosairaalaan. Tietoa ilmaantuvuudesta oli tuolloin niukasti.

Eerika Koskinen, Eija Väärälä, Markku Alén, Mauri Kallinen, Aki Vainionpää

Hoidon keskittäminen nopeuttaa selkäydinvammapotilaan kotiutumista

Lähtökohdat Selkäydinvamman hoito keskitettiin v. 2011 kolmeen yliopistosairaalaan. Selvitimme ­keskittämisen vaikutusta hoitoaikoihin ja yleisen komplikaation, painehaavauman, ilmaantuvuuteen.

Lymen borrelioosin ilmentymät iholla

•Borrelioosin ylivoimaisesti yleisin tautimuoto on iholla vaeltava punoitus eli erythema migrans (EM).

Jarmo Oksi, Leena Koulu

Vapaammat kädet Parkinsonin taudin levodopahoitoon

Levodopa on ollut kliinisessä käytössä jo noin 40 vuotta, ja se on edelleenkin Parkinsonin taudin hoidon keskeinen kulmakivi. Se konvertoituu keskushermostossa dopamiiniksi. Kyseessä on siis korvaushoito, kuten tyroksiini- tai insuliinihoitokin, ja kaikkia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita lääkitään levodopalla ennemmin tai myöhemmin.

Mikko Kärppä, Valtteri Kaasinen

Hoidon keskittäminen hyödytti

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen nopeuttaa potilaiden kotiutumista.

Suvi Sariola

Selkäydinvaurioita syntyy oletettua enemmän

Vammojen ilmaantuvuus voi vielä kasvaa väestön ikääntyessä. Erityisesti kaatumisten ja alkoholin aiheuttamien tapaturmien ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Tiina Huttu

Lymen borrelioosin ilmentymät iholla

Moniläiskäinen erythema migrans on selvästi yleistynyt Suomessa, arvioidaan katsausartikkelissa.

Suvi Sariola

Krooninen kipu on muistisairauden riskitekijä

Muistisairauksien riskitekijöitä tunnetaan jo melko paljon, esimerkiksi verisuonitautien perinteiset riskitekijät, yksinäisyys ja depressio. Poikkileikkaustutkimusten perusteella riskitekijäksi on ehdotettu myös kipua, ja nyt on pitkittäistutkimuksessakin osoitettu kivun liittyvän muistin heikkenemiseen.

Kaisu Pitkälä

Elämäntapaneuvonnan tie on kivikkoinen

Yhdysvaltain viranomaistahot ovat päivittäneet suosituksensa elämäntapaneuvonnasta aikuisille, joilla ei ole tunnettua valtimosairautta tai sairastumisriskiä verenpaineen, dyslipidemian, diabeteksen tai suurentuneen paastoglukoositason vuoksi. Työryhmä päivitti myös systemaattisen katsauksen elämäntapaneuvontaa koskevista satunnaistetuista hoitokokeista.

Helena Liira

Käytännön kokemuksia rivaroksabaanin kumoamisesta

Uusista antikoagulanteista suoralle trombiinin estäjälle dabigatraanille on jo saatu vastavaikuttaja. Sen sijaan hyytymistekijä Xa:n estäjille sellaista saadaan vielä odottaa, sillä tälläkin palstalla aiemmin esitelty Andexanet alfa ei ole valmis arkikäyttöön. Vakavan verenvuodon sattuessa avuksi on tarjottu paremman puutteessa protrombiinikompleksin estäjiä (Suomessa Cofact, Octaplex), joiden vaikutus on laboratorioteknisesti suotuisa. Antidootista ei kylläkään voi puhua muiden lääkkeiden kuin varfariinin kohdalla.

Marko Vesanen

Vajaatoimintapotilaiden äkkikuoleman vaara on pienenemässä

Näyttöön perustuva lääkehoito on parantanut sydämen vajaatoiminnan ennustetta ja potilaiden elämänlaatua merkittävästi kahden vuosikymmenen aikana. Satunnaistettujen tutkimusten jälkianalyysin mukaan myös äkkikuoleman vaara on samalla lähes puolittunut.

Juhani Airaksinen

Osittainen sädehoito on turvallinen pienen riskin rintasyövässä

Rinnan osapoiston jälkeen sädehoito estää tehokkaasti syövän paikallista uusiutumista. Nyt alkaa näyttää siltä, että pienen riskin syövässä rinnan leikkausalueen sädetys voi olla riittävä.

Sirkku Jyrkkiö

Interstitiaaliset keuhkosairaudetIdiopaattisten interstitiaalisten pneumonioiden luokittelu ja hoitolinjat

Idiopaattisista interstitiaalisista pneumonioista tavallisin on idiopaattinen keuhkofibroosi.

Riitta Kaarteenaho

Interstitiaaliset keuhkosairaudetSidekudossairauksiin liittyvät interstitiaaliset keuhkosairaudet

Kun sidekudossairautta sairastavalla potilaalla on ollut yli kuukauden ajan hengenahdistusta, yskää ja ­limaisuutta tai keuhkoista kuullaan rahinoita, on syytä tutkia keuhkojen toiminta ja ohutleike-TT.

Ulla Hodgson, Minna Purokivi

Interstitiaaliset keuhkosairaudetInterstitiaaliset keuhkomuutokset sidekudossairauksissa – perussairaus, lääkehaitta vai infektio?

Monet sidekudossairauksiin ja vaskuliitteihin käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa keuhkojen sivuvaikutuksen tai altistaa vakaville infektioille, kuten pneumonialle.

Terttu Harju, Heikki Koskela

Interstitiaaliset keuhkosairaudetKeuhkonsiirto interstitiaalisen keuhkosairauden hoitona

Interstitiaalinen keuhkosairaus on nykyään yleisin keuhkonsiirron aihe. Idiopaattinen keuhkofibroosi on näistä sairauksista yleisin ja huonoennusteisin.

Maija Halme

Gastrokirurgin ura huipentui väitöstilaisuuteen

Martin Purdy jäi kesällä eläkkeelle ja väitteli syyskuun puolivälissä.

Anne Seppänen

Interstitiaaliset keuhkosairaudet – monimuotoinen ja haastava tautiryhmä

Nykyisin tunnetaan yli 300 interstitiaalisista keuhkosairautta (interstitial lung disease, ILD), ja lähes kaikki ovat ilmaantuvuuden perusteella luokiteltavissa harvinaissairauksiksi. Yksittäisten sairauksien harvinaisuudesta huolimatta niitä sairastavat muodostavat merkittävän osan keuhkosairauksien erikoissairaanhoidon potilaista. ICD-10-diagnoosiluokituksessa ei ole omia koodinumeroita osalle näistä sairauksista. Sen vuoksi esimerkiksi idiopaattisen keuhkofibroosin (IPF) ilmaantuvuus tai kuolleisuus ei ole suoraan selvitettävissä rekisteritietojen perusteella. Sen diagnoosikoodina on yleensä J84.1, jota käytetään myös monista muista keuhkofibrooseista. Osittain tämän vuoksi monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat perustaneet IPF-rekisterin (1).

Riitta Kaarteenaho