1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13
Alkuperäis­tutkimus 46/2017 vsk 72 s. 2681 - 2692

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13

Lähtökohdat Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ehkäistävissä olevien ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia Suomessa ja seitsemässä muussa pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaassa.

Menetelmät Ennenaikaiseksi kuolemaksi määriteltiin ennen 70 ikävuotta tapahtunut kuolema. Menetetyt elinvuodet laskettiin ikävakioidusti 100 000 henkilöä kohti vuosina 2003, 2009 ja 2013.

Tulokset Eniten elinvuosia menetettiin vuonna 2013 Valko-Venäjällä, 9 851/100 000, ja vähiten Ruotsissa, 2 511/100 000. Suomessa menetys oli 3 115/100 000 eli yhteensä noin 170 000 elinvuotta. Naisten menetetyt elinvuodet olivat Suomessa samalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta miehillä menetykset olivat suuremmat. Eniten menetettyjä elinvuosia aiheuttivat ulkoiset syyt, toiseksi eniten syövät ja kolmanneksi eniten verenkiertoelinten sairaudet. Alkoholikuolemien takia menetetyissä elinvuosissa oli suurimmillaan yli 10-kertainen ero; Suomi sijoittui keskiarvon huonommalle puolelle. Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä väheni kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa vuodesta 2003 vuoteen 2013.

Päätelmät Vertailussa Suomi sijoittuu hyvin syöpien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden ehkäisyssä, mutta itsemurhien ehkäisyssä ja erityisesti alkoholin aiheuttamien kuolemien ­vähentämisessä heikommin. Miesten ja naisten ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetetyissä elinvuosissa on Suomessa huomattavan suuri ero.

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13 Kuva 1 / 5
         

Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa väestön terveydestä, terveyteen vaikuttavista tekijöistä, niiden jakautumisesta väestöryhmissä sekä terveyden muutostrendeistä ja ennusteista. Terveyttä ja sen kääntöpuolta, sairaustaakkaa, voidaan mitata eri mittareilla. Tyypillisiä tautitaakan mittareita ovat sairastavuus, toimintakyky, sairauden takia menetetyt laatupainotteiset elinvuodet (disability adjusted life years, DALY) sekä kuolleisuus. Kuolleisuustiedot ovat verrattain helposti saatavissa ainakin läntisissä teollisuusmaissa. Vaikka kuolemansyiden rekisteröinnin laatu ja luotettavuus vaihtelevat, kuolleisuus on luotettavin mittari kansainväliseen vertailuun. Sen perusteella saatava tieto on kuitenkin liian karkeaa ja yksin riittämätöntä yhteiskunta- ja terveyspoliittisen päätöksenteon perustaksi ja terveydenhuollon toiminnan arvioimiseksi.

Kokonais- ja kuolemansyyspesifisen kuolleisuuden antamaa informaatiota voidaan lisätä laskemalla ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjä elinvuosia. Menetetyt elinvuodet voidaan laskea joko väestön keskimääräisestä eliniänodotteesta (years of life lost, YLL) tai jostakin määrätystä iästä, jota nuorempana tapahtunut kuolema katsotaan ennenaikaiseksi (potential years of life lost, PYLL) (11 Haenszel W. A standardized rate of mortality defined in units of lost years of life. JAMA 1950;40:17–26.). Ennenaikaisista kuolemista suurin osa on estettävissä tehokkaalla tutkimustietoon perustuvalla terveyden edistämisellä ja sairauksin ehkäisyllä sekä laadukkaalla ja kattavalla sairauksien hoidolla. PYLL-indeksi tarjoaa hyödyllistä tietoa, ja sen laskemiseen tarvittavat tiedot ovat ajantasaisia ja verrattain helposti saatavissa kuolemansyyrekisteristä.

Ennenaikaisista kuolemista suurin osa on estettävissä.

Pohjoisen ulottuvuuden kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kumppanuusverkosto (NDPHS) (22 Sosiaali- ja terveysministeriö. Pohjoinen ulottuvuus. http://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat/pohjoinen-ulottuvuus) valitsi vuonna 2015 PYLL-indeksin koordinoimansa EU:n Itämeren strategian kansanterveyden mittariksi. Verkoston tarttumattomien tautien asiantuntijaryhmä toteutti vuonna 2016 EU:n rahoittamana kattavan rekisteritutkimuksen, jossa selvitettiin ehkäistävissä olevia elinvuosien menetyksiä pohjoisen ulottuvuuden alueella. Tutkimukseen osallistui Suomen lisäksi seitsemän maata: Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Viro sekä Valko-Venäjä (tarkkailijajäsen). Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaista Norja ja Venäjä eivät osallistuneet tutkimukseen.

Aineisto ja menetelmät

Väestötiedot kerättiin tutkimukseen osallistuneiden maiden väestörekistereistä miehistä ja naisista vuosilta 2003, 2009 ja 2013. Kuolleisuustiedot saatiin yksilötason tietoina tai viisivuotisikäryhmittäin. Ennenaikaiseksi kuolleisuudeksi määriteltiin OECD:n ja WHO:n kriteerin mukaisesti ennen 70 ikävuotta tapahtuneet kuolemat (33 OECD. Clossary of statistical terms. https://stats.oecd.org/glossary/detail.asp?ID=2095). Ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet (PYLL-arvot ja niiden 95 %:n luottamusvälit) laskettiin ikävakioidusti 100 000 henkilöä kohti yhden vuoden aikana. Menetetyt elinvuodet laskettiin Haenszelin menetelmällä (11 Haenszel W. A standardized rate of mortality defined in units of lost years of life. JAMA 1950;40:17–26.) ja ikävakiointi tehtiin Armitagen mukaan (44 Armitage P. Statistical Methods in Medical Research. Oxford: Blackwell Science 1971.) OECD:n 1980 standardiväestöön. Kuolemansyyt luokiteltiin ICD-10:n mukaisesti 12 pääluokkaan ja lisäksi 15 erikseen valittuun alaluokkaan.

Tässä artikkelissa kuvataan ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjen elinvuosien määrä ja muutos miehillä ja naisilla kokonaiskuolleisuuden lisäksi neljässä tärkeimmässä pääluokassa: ulkoiset syyt (tapaturmat ja onnettomuudet sekä myrkytykset, lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, V01X44, X46–Y89), syöpätaudit (C00–C97), verenkiertoelinten sairaudet (I00–I425, I427–I99) ja alkoholiperäiset kuolemansyyt (F10, G312, G621, G721, I426, K292, K70, K852, K860, O354, P043, Q860, X45, Suomessa lisäksi G4051). Lisäksi tarkastellaan erikseen itsemurhia (X60–X84, Y870). Vaikka Norja ja Venäjä eivät ole mukana maakohtaisissa analyyseissä, niiden väestöt ja kuolleisuustiedot ovat mukana koko pohjoisen ulottuvuuden PYLL-arvon laskennassa, kuitenkin niin, että Venäjän lukuihin laskettiin vain Luoteis-Venäjän noin 14-miljoonainen väestö.

Tulokset

Vuonna 2013 eniten elinvuosia menetettiin Valko-Venäjällä 9 851/100 000 ja vähiten Ruotsissa, 2 511/100 000 (taulukko 1). Suomi sijoittui vertailussa keskitason paremmalle puolelle (3 115/100 000) yhdessä Saksan kanssa (3 008/100 000).

Ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttamat elinvuosien menetykset olivat tutkimusmaissa huomattavan erilaiset, mutta kaikissa maissa miesten elinvuosien menetykset olivat suuremmat kuin naisten. Ero kuitenkin vaihteli suuresti: Valko-Venäjällä ero oli 3,2-kertainen, Suomessa 2,1-kertainen, mutta Ruotsissa vain 1,6-kertainen. Naisten menetetyt elinvuodet olivat Suomessa samalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta miehillä menetykset olivat neljänneksen suuremmat.

Eniten ennenaikaisen kuoleman takia elinvuosia menetettiin ulkoisten syiden takia, keskimäärin 1 023/100 000 (kuvio 1Menetetyt elinvuodet (100 000 asukasta kohti) miehillä ja naisilla tautiryhmittäin Suomessa 2003–13.. ), eniten Liettuassa, 2 345/100 000. Suomen luku oli 966/100 000. Toiseksi eniten elinvuosien menetyksiä aiheuttivat syövät, keskimäärin 921/100 000 (Liitekuvio 1), ja niistä aiheutuva elinvuosien menetys oli vähäisin Suomessa, (661/100 000) ja suurin Latviassa (1 224/100 000).

Verenkiertoelinten sairaudet olivat kolmanneksi tärkein elinvuosien menetyksen aiheuttaja (Liitekuvio 2). Vähiten elinvuosia niiden vuoksi menetettiin Ruotsissa (345/100 000) ja eniten Valko-Venäjällä (1 978/100 000). Suomessa ne aiheuttivat 467/100 000 elinvuoden menetyksen vuonna 2013.

Alkoholi merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja

Alkoholi oli tärkeä ennenaikaisen ehkäistävissä olevan kuolleisuuden aiheuttaja. Erot alkoholikuolemien takia menetetyissä elinvuosissa olivat suurimmillaan yli 10-kertaiset (kuvio 2Alkoholin aiheuttamien kuolemien takia menetetyt elinvuodet (100 000 asukasta kohti) maittain miehillä ja naisilla vuonna 2013.. ). Vähiten elinvuosia menetettiin alkoholin vuoksi Ruotsissa (53/100 000) ja eniten Valko-Venäjällä (615/100 000). Suomi sijoittui keskiarvon huonommalle puolelle (353/100 000).

Alkoholin aiheuttama elinvuosien menetys oli kaikissa maissa miehillä selvästi suurempi kuin naisilla. Ruotsissa miehet menettivät alkoholikuolemien takia 77 elinvuotta/100 000, Suomessa 562 ja Valko-Venäjällä 1 033. Naisilla vastaavat luvut olivat 27, 142 ja 236/100 000.

Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet olivat Suomessa 436/100 000, samaa tasoa kuin Latviassa ja Valko-Venäjällä (Liitekuvio 3). Vähiten elinvuosia menetettiin itsemurhien vuoksi Saksassa (212/100 000) ja eniten Liettuassa (902/100 000). Myös elinvuosien menetys itsemurhien takia oli kaikissa maissa miehillä suurempi, mutta eron suuruus vaihteli: Ruotsissa se oli noin kaksinkertainen, Suomessa lähes kaksinkertainen ja Liettuassa yli viisinkertainen.

Trendi parempaan suuntaan

Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä väheni kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa vuodesta 2003 vuoteen 2013 (kuvio 3Ulkoisten syiden takia menetetyt elinvuodet (100 000 asukasta kohti) maittain miehillä ja naisilla vuonna 2013.. ). Suomessa ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä väheni miehillä 25,1 % ja naisilla 19,8 %. Suurin vähenemä oli Virossa, miehillä 44,7 % ja naisilla 38,0 %.

Ulkoisten syiden, kuten tapaturmien, myrkytysten ja itsemurhien takia menetettyjen elinvuosien määrä väheni koko alueella keskimäärin 38 % (Liitekuvio 4). Eniten määrä väheni Valko-Venäjällä, Latviassa ja Virossa, joissa lähtötaso oli erityisen korkea. Syöpätautien ja verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamat menetykset vähenivät kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Suomessa vähenemistä tapahtui molemmissa tautiryhmissä 31 % ja lasku oli suurempi kuin useimmissa muissa maissa (kuvio 4Menetettyjen elinvuosien muutos (%) maittain miehillä ja naisilla 2003–13.. ). Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet vähenivät Suomessa samalla ajanjaksolla miehillä 23 % ja naisilla 7 %.

Alkoholin aiheuttamat menetykset lisääntyivät Latviassa ja Puolassa. Suomessa alkoholin takia menetetyt elinvuodet vähenivät 8 %, mutta lasku oli huomattavasti pienempi kuin useimmissa vertailumaissa.

Pohdinta

Suomessa ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat vuosittain miehillä noin 115 000:n ja naisilla noin 55 000 potentiaalisen elinvuoden menetyksen. Keskimääräisen eliniän odotteen mukaan laskettuna 170 000 menetettyä elinvuotta vastaa yli 2 000:ta kokonaista elämää.

Ennenaikainen kuolema määriteltiin WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Tämä ikäraja sopii hyvin maailmanlaajuiseen vertailuun. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, mikä lisäisi ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrää selvästi.

Nopeinta elinvuosien menetyksen väheneminen on ollut Virossa.

PYLL-indeksi kuvaa ehkäistävissä olevaa ennenaikaista kuolleisuutta ja sen takia menetettyjä elinvuosia. Ennenaikaiseen kuolleisuuteen pystytään vaikuttamaan ennen kaikkea sairauksien ehkäisyllä, sosiaali- ja terveyspolitiikalla sekä yleisellä yhteiskunta- ja talouspolitiikalla. Myös sairauksien hoidolla on merkitystä, mutta se on pienempi kuin sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn (55 Merkur S, Sassi F, McDaid D. Promoting health, preventing disease: is there an economic case? Policy summary 6. World Health Organization 2013 (acting as the host organization for, and secretariat of, the European Observatory on Health Systems and Policies).,66 Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721. doi: 10.1136/bmj.i721,77 World Health Organization. (2011). Global status report on non-communicable diseases 2010. Geneva: World Health Organization.).

Ulkoiset syyt (tapaturmat, myrkytykset ja itsemurhat) aiheuttivat pohjoisen ulottuvuuden alueella eniten ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjä elinvuosia, toiseksi eniten syöpätaudit ja kolmanneksi eniten verenkiertoelinten sairaudet. Myös alkoholiperäiset kuolemat aiheuttivat runsaasti ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia.

Ulkoiset syyt aiheuttavat paljon ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia, koska näistä kuolemista suuri osa tapahtuu nuorissa ikäryhmissä. Yksi kuolema 40 vuoden iässä aiheuttaa yhtä paljon menetettyjä elinvuosia kuin kuusi kuolemaa 65 vuoden iässä. Tapaturma- ja myrkytyskuolemat ovat iso ongelma erityisesti entisissä Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maissa, joskin trendi oli kaikissa maissa laskeva. Kuolleisuuden vähenemiseen vaikuttavat ainakin liikenne- ja työturvallisuuden parantuminen sekä alkoholin käytön muutokset. Alkoholin kulutus lisääntyi useimmissa maissa vielä tutkimuksen ensimmäisellä jaksolla 2003–2007, mutta kääntyi sen jälkeen hienoiseen laskuun (88 GBD 2015 Mortality and Causes of Death Collaborators. Global, regional, and national life expectancy, all-cause mortality, and cause-specific mortality for 249 causes of death, 1980-2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lancet 2016;388:1459–544.,99 Leon DA. Trends in European life expectancy: a salutary view. Int J Epidemiol 2011;40:271–7.,1010 Mladovsky P, Allin S, Masseria C, Hernandez-Quevedo C, Mc Daid D, Mossialos E: Health in the European Union. Trends and analysis. Observatory Studies Series no:19. WHO, on behalf of the European Observatory of Health Systems and Policies. UK 2009.,1111 http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/).

Syöpäkuolleisuuteen vaikuttavat sairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja seulonta sekä hoidon saatavuus ja laatu. Syöpien takia elinvuosia menetettiin eniten entisissä sosialistisissa maissa ja vähiten Suomessa ja Ruotsissa. Nopeinta syöpäkuolemien väheneminen oli Virossa. Huomiota herätti, että Saksassa syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä oli selvästi suurempi kuin Pohjoismaissa. Selitys saattaa olla seulonta- ja hoitokäytäntöjen eroissa, ja asia vaatii lisäselvitystä. Nuorten syöpäkuolemien ehkäisyssä hoidon merkitys lienee suurempi kuin esimerkiksi verenkiertoelinten sairauksissa.

Lue myös

Myös verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat elinvuosien menetyksiä entisissä sosialistisissa maissa selvästi enemmän kuin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Nopeinta elinvuosien menetyksen väheneminen on kuitenkin ollut Virossa, erityisesti miehillä. Viron muutos muistuttaa Suomen tilannetta yli 40 vuotta sitten. 1970-luvun alussa itäsuomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli suurin maailmassa (66 Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721. doi: 10.1136/bmj.i721,1212 Jousilahti P, Laatikainen T, Salomaa V, Pietilä A, Vartiainen E, Puska P. 40-year CHD mortality trends and the role of risk factors in mortality decline: The North Karelia Project experience. Glob Heart 2016;11:207–12. doi: 10.1016/j.gheart.2016.04.004). Neljässä vuosikymmenessä työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut 80 % eli alle viidennekseen lähtötasosta. Myös työikäisten naisten sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on ollut samaa luokkaa, vaikka naisten kuolleisuus olikin lähtötilanteessa selvästi vähäisempi kuin miesten. Kuolleisuuden vähenemisestä kaksi kolmasosaa selittyy sairauksien ehkäisyllä, erityisesti elintapojen muutoksella, ja yksi kolmasosa parantuneella hoidolla (66 Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721. doi: 10.1136/bmj.i721). Verenkiertoelinten sairauksien takia menetettyjen elinvuosien määrä on suomalaisilla miehillä vielä hieman suurempi kuin Ruotsissa ja Saksassa, mutta suomalaiset naiset ovat jo saavuttaneet saman matalan tason ruotsalaisten kanssa.

Alkoholikuolleisuudessa vanhat blokkirajat murtuvat. Suomessa alkoholin aiheuttama ennenaikainen kuolleisuus on selvästi suurempi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa miesten ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä oli yli seitsenkertainen Ruotsiin verrattuna, naisilla ero oli yli viisinkertainen. Alkoholista johtuva elinvuosien menetys lisääntyi Suomessa 2003–2009 ja väheni sen jälkeen hieman. Ilmiön selittää alkoholin hinta- ja veropolitiikka: Vuonna 2004 alkoholiveroa laskettiin merkittävästi. Alkoholihaittojen lisääntyminen havaittiin pian veron alentamisen ja alkoholin hintojen laskun jälkeen (1313 Karlsson T, Kotovirta E, Tigerstedt C, Warpenius K, toim. Alkoholi Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 13/2013.). Sen jälkeen veroa on vähitellen korotettu haittojen vähentämiseksi.

Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että alkoholihaittojen määrä on erottamattomassa yhteydessä alkoholin kokonaiskulutukseen (1313 Karlsson T, Kotovirta E, Tigerstedt C, Warpenius K, toim. Alkoholi Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 13/2013.). Kokonaiskulutukseen pystytään nopeimmin ja tehokkaimmin vaikuttamaan nostamalla alkoholin hintaa ja vähentämällä alkoholijuomien saatavuutta (77 World Health Organization. (2011). Global status report on non-communicable diseases 2010. Geneva: World Health Organization.,1313 Karlsson T, Kotovirta E, Tigerstedt C, Warpenius K, toim. Alkoholi Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 13/2013.). Suomessa on meneillään alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus, ja mikäli hallituksen esitys hyväksytään, alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholihaittojen määrä mitä todennäköisimmin lisääntyy.

Tutkimuksessa esitetyt luvut alkoholin aiheuttamien elinvuosien menetyksestä ovat minimiarvio. Todellisuudessa alkoholin aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia on selvästi enemmän. Varsinaisten alkoholisairauksien ja -myrkytysten lisäksi alkoholi lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta moniin muihin syihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, moniin syöpiin, mielenterveyden häiriöihin ja tapaturmiin.

Itsemurhien takia menetettyjen elinvuosien määrä Suomessa oli kolmanneksi suurin yhdessä Latvian ja Valko-Venäjän kanssa. Suurin itsemurhakuolleisuus on Liettuassa, jossa elinvuosien menetys oli yli kaksinkertainen Suomen lukuihin verrattuna ja yli nelinkertainen verrattuna Saksaan, jossa itsemurhien aiheuttama kuolleisuus oli pienin. Trendit vaihtelivat maittain: Suomessa taso pysyi suurin piirtein ennallaan, Ruotsissa oli kohtalaista nousua ja Virossa selvää laskua. Miesten itsemurhien aiheuttama elinvuosien menetys oli keskimäärin nelinkertainen naisten lukuihin nähden. Yllättävä havainto oli, että Ruotsin naiset olivat itsemurhien takia menetettyjen elinvuosien vertailussa kolmen kärjessä yhdessä Suomen ja Liettuan kanssa.

Tutkimuksen tulosten luotettavuutta arvioitaessa tärkein ja käytännössä ainoat mahdolliset virhelähteet ovat kuolintodistusten luotettavuus ja erot kuolemansyiden kirjaamisessa. Koska kaikki osallistuneet maat ovat kehittyneitä teollisuusmaita ja suurin osa on myös EU:n jäseniä, tietoa kokonaiskuolleisuudesta voidaan pitää käytännössä luotettavana. Kuolemansyiden kirjaamisessa kuolintodistuksiin voi kuitenkin olla maakohtaisia eroja.

Pohjoisen ulottuvuuden maiden vertailussa Suomi sijoittuu hyvin syöpien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden ehkäisyssä, mutta parantamisen varaa löytyy itsemurhien ehkäisyssä ja alkoholin aiheuttamien kuolemien vähentämisessä. Lisäksi naisten ja miesten ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetettyjen elinvuosien ero on Suomessa huomattavan suuri, varsinkin jos vertailukohteeksi otetaan Ruotsi, sosioekonomisessa ja taloudellisessa kehityksessä Suomea lähinnä oleva maa. Muista tutkimukseen osallistuneista maista huomiota herättää Viron suotuisa kehitys.

TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN

Eliniän odotteessa on suurimmillaan yli 10 vuoden eroja Euroopan maiden välillä.

Alkoholi on merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja Itä-Euroopan maissa ja Suomessa.

Miesten eliniän odote on lyhyempi ja kuolleisuus suurempi kuin naisten.

TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI

Ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetettyjen elinvuosien määrä väheni tutkimukseen osallistuneissa maissa 2003–13, mutta erot olivat suuret.

Suomessa menetettyjen elinvuosien määrä väheni miehillä 25 % ja naisilla 21 %, hieman vähemmän kuin keskimäärin.

Miehillä oli menetettyjä elinvuosia kaikissa maissa enemmän kuin naisilla, mutta ero vaihteli.

Suomen naisten ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä oli samaa matalaa tasoa kuin Ruotsin naisten, mutta miesten tilanne oli selvästi huonompi.

Alkoholin takia ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien perusteella Suomen miehet kuuluvat samaan ryhmään Itä-Euroopan entisten sosialististen maiden kanssa.

Kirjoittajat
Pekka Jousilahti
FT, erikoislääkäri, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
pekka.jousilahti@thl.fi
Mikko Vienonen
LKT, terveydenhuollon asiantuntija
Finnish Consulting Group
Karolina Mackiewicz
MA, kehittämispäällikkö
Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry
Veli Koistinen
erityisasiantuntija
Finnish Consulting Group
Ilkka Vohlonen
FT, MBA, professori
Itä-Suomen yliopisto
Sidonnaisuudet

Pekka Jousilahti, Mikko Vienonen, Karoliina Mackiewicz, Veli Koistinen, Ilkka Vohlonen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Haenszel W. A standardized rate of mortality defined in units of lost years of life. JAMA 1950;40:17–26.
2
Sosiaali- ja terveysministeriö. Pohjoinen ulottuvuus. http://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat/pohjoinen-ulottuvuus
3
OECD. Clossary of statistical terms. https://stats.oecd.org/glossary/detail.asp?ID=2095
4
Armitage P. Statistical Methods in Medical Research. Oxford: Blackwell Science 1971.
5
Merkur S, Sassi F, McDaid D. Promoting health, preventing disease: is there an economic case? Policy summary 6. World Health Organization 2013 (acting as the host organization for, and secretariat of, the European Observatory on Health Systems and Policies).
6
Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721. doi: 10.1136/bmj.i721
7
World Health Organization. (2011). Global status report on non-communicable diseases 2010. Geneva: World Health Organization.
8
GBD 2015 Mortality and Causes of Death Collaborators. Global, regional, and national life expectancy, all-cause mortality, and cause-specific mortality for 249 causes of death, 1980-2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lancet 2016;388:1459–544.
9
Leon DA. Trends in European life expectancy: a salutary view. Int J Epidemiol 2011;40:271–7.
10
Mladovsky P, Allin S, Masseria C, Hernandez-Quevedo C, Mc Daid D, Mossialos E: Health in the European Union. Trends and analysis. Observatory Studies Series no:19. WHO, on behalf of the European Observatory of Health Systems and Policies. UK 2009.
11
http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/
12
Jousilahti P, Laatikainen T, Salomaa V, Pietilä A, Vartiainen E, Puska P. 40-year CHD mortality trends and the role of risk factors in mortality decline: The North Karelia Project experience. Glob Heart 2016;11:207–12. doi: 10.1016/j.gheart.2016.04.004
13
Karlsson T, Kotovirta E, Tigerstedt C, Warpenius K, toim. Alkoholi Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 13/2013.
English summary

Preventable premature deaths in Finland annually cause the loss of 170 000 years of life

Background

In 2016 an EU-funded international study of premature deaths and their causes was conducted in 8 Northern Dimension (ND) partnership and associated countries (Belarus, Estonia, Germany, Finland, Latvia, Lithuania, Poland and Sweden). The aim of the study was to examine the present situation and trends in preventable premature loss of life in countries sharing the same geographical area, but having considerable differences in history and social and economic development. By comparing the inter-country differences and similarities in premature mortality, the ultimate aim was to identify practices in health promotion, disease prevention and treatment methods, and hence promote health in all policies, and motivate national health systems for better performance.

Methods

Potential Years of Life Lost (PYLL) is a method to examine premature avoidable mortality which combines the number of deaths with the age of dying. In the present study, deaths before the age of 70 years were considered premature. The data consisted of the rates of premature deaths in 2003, 2009 and 2013. PYLL rates were age-standardized using the standard OECD populations from 1980, expressed as a sum of all deaths per 100 000 person-years.

Results

In all participating countries the number of lost human years had declined from 2003 to 2013. Biggest premature losses of life years were in 2013 in Belarus with 9851/100,000, and the least in Sweden with 2511/100,000. In Finland the loss was 3115/100,000, which means a total of 170,000 life years. For women in Finland the lost years were about the same as in Sweden, but for men the losses were higher. In the whole ND area most premature losses were due to external causes of death, second-most cancers, and third-most cardiovascular diseases. Also alcohol was an important cause of premature death. Country-specific differences in alcohol-related losses were at most over 10-fold, and here Finland ranked for alcohol-related losses on the worse side of the ND average. Finnish men’s PYLL rates for alcohol-related losses were 7 times those of Swedish men, and in Finnish women they were 5 times higher than in Swedish women.

Conclusions

In inter-country PYLL comparison Finland ranked favourably in prevention of premature mortality for cancers and cardiovascular diseases. Improvements are needed to combat suicide and alcohol-related deaths. The difference between Finnish male and female total PYLL-rates was considerable.

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
”Kuljeta, kustanna, kannusta” on vaarallinen mantra

Jatkuva kiireen, paineen ja suorittamisen ilmapiiri ei sovi kehittyville aivoille, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Lääkärilehti Forumin aiheena työelämän ajankohtaiset asiat

Listalla on maanantaina muun muassa hyvinvointialueiden vaikutus työehtoihin ja palkkoihin.

Liitossa
Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa vähintään 15-20 vuoden aikavälillä.

Tieteessä
Syväoppimisen avulla lisätietoa syöpäpotilaan sydäntautiriskistä

Tekoäly ja syväoppiminen tuovat lääketieteeseen mielenkiintoisia ­sovelluksia ja analytiikkaa potilaan voinnista.

Tieteessä
Oireisen syöpäpotilaan kotisairaalahoito on kustannustehokasta

Kotisairaala­mallissa oikea-aikaisuus on valttia.

Tieteessä
Silmän kantasoluhoidot kehittyvät

Pisimmälle ovat edenneet tutkimukset verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen siirroista.