Lasten ohimolohkoepilepsia - laaja-alainen hermoverkostojen häiriö?

Epilepsiakohtausten taustalla ajatellaan olevan hermoverkostojen toiminnan poikkeavuuksia.

Katariina Mankinen, Vesa Kiviniemi, Heikki Rantala

Tyytyväisyys ja hyöty Työikäisten arviot avohoidon lääkärissäkäynneistä

Aikaisempien tutkimusten mukaan suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä lääkärissäkäynteihinsä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisia eroja työikäisten tyytyväisyydessä lääkärissäkäynteihin hoitopaikan mukaan. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät ovat yhteydessä potilaan tyytymättömyyteen tai kokemukseen, ettei hoidosta ollut hyötyä.

Katri Oksanen, Riitta Sauni, Aki Koskinen, Anna-Mari Aalto, Kimmo Räsänen

TIMP-1:n rooli hyytymishäiriön kehittymisessä on kiinnostava

Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio (DIC) on tila, jossa hyytymisjärjestelmä aktivoituu tarkoituksenmukaista huomattavasti voimakkaammin, mikä saattaa johtaa sekä pienten verisuonten tukkeutumiseen että verenvuotokomplikaatioihin. Väitöstutkimuksessa kaikki tutkitut merkkiaineet assosioituivat hyytymishäiriöiden vaikeusasteeseen ja TIMP-1 sekä tumaperäiset merkkiaineet myös elinvaurioiden kehittymiseen ja kuolleisuuteen. Etenkin TIMP-1:n rooli hyytymishäiriön kehittymisessä on kiinnostava. TIMP-1 oli selvästi korkeampi hoitojakson alkuvaiheessa DIC-potilailla verrattuna niihin, joilla DIC ei vaikeaa sepsistä komplisoinut.

Mirka Sivula

Hyaluronaania hajottavien hyaluronidaasien ilmentyminen vähentynyt munasarjaja kohtusyövissä

Kohtu- ja munasarjasyövissä hyaluronaanin kertyminen syöpäkudoksen soluväliaineeseen voi johtua sen alentuneesta hajotuksesta. Lisäksi tulokset osoittavat HYAL1:n ennusteellisen merkityksen kohtusyövässä, sillä sen ali-ilmentyminen liittyi aggressiiviseen taudinkuvaan.

Timo Nykopp

Lääkehoidon sivuvaikutukset voivat viestiä hoidon tehosta

Hoidon aikainen verenpaineen nousu, neutrofiilien ja verihiutaleiden lasku sekä kilpirauhasen vajaatoiminta ovat yhteydessä sunitinibihoidon parempaan tehoon. Tutkimuksessa havaittiin myös, että patsopanibi voi tehota sellaisten potilaiden munuaissyöpään, joilla sunitinibihoito on epäonnistunut. Lisäksi tulokset osoittivat, että suurempi Ang2-ekspressio syöpäkudoksen verisuonissa saattaa olla yhteydessä sunitinibihoidon parempaan tehoon.

Juhana Rautiola

Krooniseen kipuun liittyvän psyykkisen oheissairastavuuden arvioiminen tärkeää

Krooniseen kipuun liittyvä psyykkinen oheissairastavuus on laaja-alaista, ja sen arvioiminen on tärkeää ajatellen hoidon suunnittelua ja sen tuloksellisuutta. Mekanismit, jotka yhdistävät kivun psyykkisiin oireisiin, ovat monimutkaisia, eikä selkeää syy- ja seuraussuhdetta esiinny. Myös itse oireistoissa on päällekkäisyyttä ja niiden rajapinnat ovat häilyviä, mikä voi liittyä osaltaan yhteisiin taustamekanismeihin hermoverkostoissa sekä säätelyjärjestelmissä.

Peter Knaster

Kuvantamismenetelmillä uutta tietoa hyperakuutin aivoinfarktin diagnostiikasta ja ennusteesta

Aivokudoksen varhaisten iskemiamuutosten laajuuden arviointiin kehitetyn Alberta Stroke Program Early CT Score (ASPECTS) -pisteytysjärjestelmän tarkkuutta pystyttiin merkittävästi parantamaan tietokonetomografiakuvien ikkunoinnin optimoimisella tai pisteyttämällä tietokonetomografia-angiografiakuvia.

Jukka T. Saarinen

Jaksoittainen hormonihoito on hyvä vaihtoehto

Jaksoittainen hormonihoito on meta-analyysin mukaan elossaoloennusteen kannalta yhtä hyvä hoito uusiutuneeseen eturauhassyöpään kuin jatkuva. Hoidon tauottaminen parantaa jonkin verran potilaan elämän laatua.

Sirkku Jyrkkiö

Pään kolhiminen kertoo kuolemanriskistä

Päähän kohdistunut vamma kertoo suurentuneesta kuoleman ja erityisesti alkoholinkäyttöön liittyvän kuoleman riskistä. Humalassa päänsä kolhineista suurella osalla kuolemansyy on uusi vamma.

Pertti Saloheimo

Tarttuuko Alzheimer?

Takavuosina prionitaudit, kuten Creutzfeldt-Jacobin (CJ-tauti) tai hullun lehmän tauti, herättivät suurta kohua, kun niiden todettiin voivan tarttua. Toisen neurodegeneratiivisen taudin, Alzheimerin taudin, ei sentään ole ajateltu olevan tarttuva. Hätkähdyttävän uuden tutkimuksen mukaan näin voisi kuitenkin olla.

Heikki Arvilommi

Lapsettomuudesta kärsineiden äitien lapsilla on usein mielenterveyshäiriöitä

Vaikeat lapsuus- ja nuoruusajan mielenterveyshäiriöt olivat lapsettomuudesta kärsineiden naisten jälkeläisillä 23 % yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla. Asia havaittiin tutkittaessa Tanskassa vuosina 1969-2006 syntyneitä lapsia ja heidän vanhempiaan. Noin 5 % tästä lähes 2,5 miljoonan lapsen joukosta oli syntynyt naisille, joita oli tutkittu tai hoidettu lapsettomuuden takia.

Pertti Kirkinen

Henkeä ahdistaa - tunnistatko toiminnallisen äänihuulisalpauksen?

Toiminnallinen äänihuulisalpaus on tavallisesti sisäänhengitysvaikeutena ilmenevä kurkunpään liikehäiriö.

Maaria Ansaranta, Paula Kauppi, Antti-Jussi Ämmälä, Kaarina Ruusuvirta, Riitta Pajunen, Pekka Malmberg, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Leena-Maija Aaltonen

Tehoavatko omega-3-rasvahapot nuorten mielenterveys- ja oppimishäiriöihin?

Omega-3-rasvahapoilla (n-3) saattaa olla merkitystä psykiatristen ja neuropsykiatristen oireyhtymien etiologiassa ja mahdollisesti myös hoidossa.

Tommi Tolmunen, Elisa Suonmaa, Anu Ruusunen, Sari Voutilainen, Soili Lehto

Kokeellinen hoito Suomen lainsäädännössä

Kokeellista hoitoa voidaan Suomessa toteuttaa potilaan nimenomaisella suostumuksella, kun muita hyviä hoitovaihtoehtoja ei ole. Sen asemaa ei ole lainsäädännössämme erityisesti määritelty.

Klaus Nyblin, Lasse Lehtonen

Uusia hoitomahdollisuuksia kehitettiin koeolosuhteissa aivojen sisäiseen verenvuotoon

Dekompressiivinen kraniektomia toimi tehokkaana menetelmänä kuolleisuuden vähentämisessä ja neurologisten statuslöydösten parantamisessa kaikissa hoitoryhmissä. Dekompressiivisen kraniektomian vaikutus oli voimakkainta yhden tunnin kraniektomiaryhmässä. Väitöstyössä myös kehitettiin uusi yhdistetty aivojen sisäisen ja aivokammioiden sisäisen vuodon kokeellinen verenvuotomalli rotilla. Tämä malli osoittautui varsin luotettavaksi.

Ivan Marinkovic

Optimaalinen varhainen kasvu ennustaa hyvää myöhäisempää terveyttä

Aikaisempaan kokoon nähden odotettua nopeampi kasvu 11. ikävuoden jälkeen oli yhteydessä lisääntyneeseen kehon rasvaprosenttiin, korkeaan verenpaineeseen ja sairastumiseen alkoholin käytöstä riippumattomaan rasvamaksaan. Kasvu ennen 11. ikävuotta näytti vaikuttavan suotuisasti. Lapsuuden aikaista lihavuutta ei juuri esiintynyt tutkittavilla yksilöillä.

Samuel Sandboge

Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun riskiä insuliinihoitoon verrattuna

Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun eikä muidenkaan välittömien komplikaatioiden riskiä insuliinihoitoon verrattuna. Metformiinilla hoidetuista naisista 32 % tarvitsi lisäksi insuliinihoitoa glukoositasapainon saavuttamiseksi. Lisäinsuliinin tarvetta ennustivat naisen lihavuus, varhainen lääkehoidon tarve ja kohollaan olevat glukoosin paastoarvot. Metformiinille kohdussa altistuneet lapset olivat pidempiä ja painavampia 18 kuukauden iässä kuin insuliinille altistuneet lapset, mutta heidän motorisessa, kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessään ei ollut eroja.

Hilkka Ijäs

Rintasyövän aggressiivisuutta ja syöpäkuolleisuutta voidaan ennustaa solunjakaantumista säätelevillä proteiineilla

Securin-säätelyproteiinin runsas määrä syöpäsolukossa liittyy aggressiiviseen syöpätyyppiin, ennustaa epänormaalia syöpäsolukon DNA-määrää ja lisääntynyttä rintasyöpäkuolleisuutta.

Henna Karra

Uusia menetelmiä hyvänlaatuisten sappitieahtaumien endoskooppiseen tutkimiseen ja hoitoon

Endoskooppisen retrogradisen kolangio-pankreatografian (ERCP) aiheet ja komplikaatioluvut ovat hyväksyttävällä tasolla suomalaisessa keskussairaalassa. Endoskooppinen kolangioskopia on käyttökelpoinen, täydentävä diagnostinen menetelmä myös sklerosoivassa kolangiitissa. Pitkäaikaiseen haimatulehdukseen liittyviä ahtaumia kannattaa hoitaa päällystetyillä metallistenteillä. Proteiinien ilmeneminen muuttuu sappitieahtauman muodostuessa ja kudosreaktio voi olla suotuisampi biohajoavilla kuin metallistenteillä. Ensimmäiset käytännön kokemukset biohajoavien sappitiestenttien endoskooppisesta potilaskäytöstä ovat lupaavia.

Antti Siiki

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta?

Aggressiivisuuden haltuunotto on tärkeä osa normaalia nuoruusiän kehitystä. Toistuva ja ikätasoisesta selvästi poikkeava aggressiivinen käyttäytyminen on usein merkki psykiatrisesta häiriöstä ja voi uhata nuoren kehitystä.

Hannu Mogk, Tiina Röning, Päivi Reiman-Möttönen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen