Siltahoito ongelmallinen myös yleiskirurgiassa

Tehokas antikoagulaatiohoito lisää vääjäämättä leikkauksiin liittyvää vuotoriskiä. Ongelmaa on pyritty empiiriisesti hallitsemaan ns. siltahoidolla, siis keskeyttämällä varfariinilääkitys ennen toimenpidettä ja aloittamalla tilalle hepariinilääkitys. Siltahoito on vakiintunut hoitokäytännöksi, vaikka sen hyödyistä ei ole juurikaan tutkimustietoa. Uusien tutkimusten mukaan rutiinityössä toteutettu siltahoito ei kuitenkaan näytä olevan se keino, jolla toimenpidekomplikaatioita voidaan vähentää.

Juhani Airaksinen

Sähköhoito tehoaa vaikeahoitoiseen skitsofreniaan

Kolmasosa skitsofreniaa sairastavista ei hyödy tavanomaisista antipsykooteista. Tätä potilasryhmää hoidetaan tavallisimmin klotsapiinilla, joka on selvästi tehokkain antipsykootti, mutta aiheuttaa valitettavan runsaasti sivuvaikutuksia. Klotsapiini tehoaa kuitenkin vain alle puoleen muille antipsykooteille resistenteistä potilaista. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään ensimmäisessä etenevässä ja satunnaistetussa tutkimuksessa, tehoaako sähköhoito klotsapiinille resistenttiin skitsofreniaan.

Tero Taiminen

Vaikean unettomuuden hoito

Unettomuuden syyt tulee aktiivisesti etsiä ja hoitaa.

Timo Partonen

Kuvantaminen MS-taudissa

Magneettikuvauksella on keskeinen asema MS-taudin toteamisessa ja erotusdiagnostiikassa sekä taudin aktiivisuuden ja etenemisen arvioinnissa.

Laura Airas, Eero Rissanen, Marcus Sucksdorff, Teemu Paavilainen, Timo Kurki, Juha Rinne

Voiko vatsan turvotusta hoitaa?

Turvotus on yksi tavallisimmista vatsaoireista.

Matti Ristikankare

Sosiaaliryhmien väliset erot sepelvaltimotaudin sairaalahoidossa ja hoidon vaikuttavuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin sepelvaltimotoimenpiteiden ja hoitotulosten sosiaaliryhmien välisiä eroja 1990-l. Sosiaaliryhmän osoittimina käytettiin ammattiin perustuvaa sosioekonomista asemaa, koulutusta ja tuloja. Lisäksi selvitettiin kajoavien toimenpiteiden tarjonnan lisääntymisen, seuranta-ajan pituuden, liitännäissairauksien, sairauden vaikeusasteen ja alueellisten toimenpidemäärien vaihtelun vaikutusta eroihin. Tutkittiin myös, onko samanlaisia sosiaaliryhmien välisiä eroja kajoavissa toimenpiteissä ja sepelvaltimotaudin hoitotuloksissa kroonista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, jotka ovat jo hoidon piirissä, verrattuna potilaisiin, joiden ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista oli äkillinen sydänkohtaus.

Tiina Hetemaa

Pohjoissuomalaisten lasten kuuloviat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kuulovikoja 1993−2002 syntyneillä lapsilla.

Sanna Häkli

Ylähengitysteistä voidaan määrittää astmaan liittyviä merkkiaineita

Väitöstutkimuksessa todettiin allergista nuhaa sairastavilla nuorilla aikuisilla nenän limakalvobiopsiassa kolmen mikroRNA-pitoisuuden olevan lisääntynyt terveisiin verrokkihenkilöihin verrattuna ja yhden mikroRNA-pitoisuuden olevan pienentynyt astmaa ja tutkimushetkellä oireetonta allergista nuhaa sairastavilla.

Hille Suojalehto

Ylipaino ja lihasmassan säilyttäminen suojelevat vaihdevuosien luukadolta

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää ylipainon ja luuntiheysmittaustulosten yhteyttä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Tutkimusaineiston muodostivat Kuopion OSTPRE-projektin ja sen osana toteutetun OSTPRE-FPS:n osallistujat.

Jarmo Saarelainen

Huimauspotilaiden psyykkiset oireet

Väitöskirjan ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ménière´n tautia sairastavien hallintakykyä koherenssikyselyn avulla. Aineisto on kerätty 547 postikyselyyn vastanneelta Suomen Ménière´-liiton jäseneltä. Psykiatristen oireitten esiintyvyyttä arvioitiin tutkimuksissa toisessa ja kolmannessa tutkimuksessa. Tutkimusryhmä koostui 100 satunnaisotoksella valitusta henkilöstä, jotka raportoivat kiertohuimausta huimauksen esiintyvyyden selvittämiseksi tehdyssä tutkimuksessa Helsingin Yliopistosairaalan alueella. Heille tehtiin sekä neuro-otologinen tutkimus että psykiatrinen arvio kyselylomakkeella. Neljännessä tutkimuksessa psykiatristen oireitten esiintyvyyttä tutkittiin 119 lapsi- ja nuorisopotilaan aineistosta, joita oli alun perin arvioitu Helsingin Yliopistosairaalan korvaklinikalla huimauksen vuoksi.

Sirpa Ketola

Potilaat yliarvioivat hoidon vaikutuksia ja aliarvioivat haittoja

Terveydenhuollon palvelujen käyttö jatkaa kasvuaan, ja yksi syy tähän on joidenkin hoitomuotojen turha käyttö. Sekä ylihoitoa että ylidiagnostiikkaa esiintyy, mutta näiden ilmiöiden yleisyyttä ja taustatekijöitä ei tunneta vielä tarkkaan. Tarpeettoman hoitamisen syitä on tutkittu, ja potilaiden odotuksilla näyttää olevan osuutta asiaan. Usein se, että tutkimuksia tehdään paljon ja hoitokeinoja on useita, merkitsee potilaan mielestä hyvää hoitoa. Monesti myös terveydenhuollon ammattilaisten palkitsemisjärjestelmät ovat sellaisia, että ne suosivat interventioita.

Helena Liira

Eturauhasbiopsian vaikutus erektiokykyyn

Eturauhasbiopsian yleisesti tunnettuja haittavaikutuksia ovat hematuria ja hematospermia. Lisäksi potilaille kehittyy kuumeisia infektioita, ja sairaalahoitoon joudutaan ottamaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa 4 % potilaista. Myös erektion heikkeneminen näyttää olevan eturauhasbiopsian jälkeen huomattavan yleistä.

Ossi Lindell

Leikkaus auttaa aina - ainakin suolitukoksessa

Mekaanisen suolitukoksen hoitolinja on konservatiivinen tai operatiivinen riippuen potilaan statuksesta. Yleensä suolitukoksen syynä ovat kiinnikkeet, harvemmin kureutuneet tyrät, kasvaimet tai vatsaontelon infektio. Kiinnikkeiden aiheuttaman tukoksen hoitona on aluksi lähes aina runsas nesteytys suoneen, nenä-mahaletku ja kipulääkitys. Jos tukos ei laukea 3-5 vuorokauden kuluessa tai epäillään suoligangreenaa, tehdään päivystysleikkaus. Leikkaamatta jätetty kiinnikkeiden aiheuttama suolitukos pyrkii uusimaan melko usein.

Hannu Paajanen

Autologiset virusmuunnellut T-solut tehoavat B-solulymfoomaan

Virusvektorin avulla muunnellut potilaan omat T-solut tuhoavat lymfoomasoluja tehokkaasti. Hoitoa varten kerätään potilaalta omia T-soluja, jotka muunnetaan virusvektorin avulla tuhoamaan CD19-pinta-antigeenin sisältäviä B-soluja. Tämän jälkeen T-soluja monistetaan in vitro, ja kun soluja on tarpeeksi, ne infusoidaan takaisin potilaaseen. Geneettisesti muunnellut T-solut ekspressoivat pinnallaan kimeeristä antigeenireseptoria (chimeric antigen receptor, CAR). T-solut tunnistavat sen avulla kohdesolut ja tuhoavat ne. CAR-T-solujen avulla on saavutettu pitkiä remissioita aiemmin paljon hoidettujen huonoennusteisten B-solulymfoomien hoidossa.

Sirkku Jyrkkiö

Astma pienissä ilmateissä - haaste kliinikolle

Astman on aikaisemmin ajateltu olevan ensi sijassa suurten ja keskisuurten keuhkoputkien sairaus. Astmaan liittyvät tulehdusmuutokset ovat kuitenkin nähtävissä myös pienten keuhkoputkien alueella, ja osalla potilaista on hoidon kannalta merkittävä pienten ilmateiden toimintahäiriö.

Jussi Karjalainen, Lauri Lehtimäki

Ilmastonmuutos lisää altistumista aeroallergeeneille

Globaali lämpeneminen, hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikuttavat kasvien levinneisyyteen, kasvuun ja kukintaan. Osa lajeista hyötyy muutoksesta, osalle se on haitaksi.

Annika Saarto

Työ ja astma

Joka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan.

Irmeli Lindström, Hille Suojalehto

Komponenttitutkimukset parantavat allergioiden diagnostiikkaa

Allergeenilähteissä on ominaisuuksiltaan erilaisia allergeenikomponentteja. Allergeenikomponentin pitoisuus allergeenilähteessä ja sen stabiilius määräävät allergisen reaktion voimakkuuden.

Anna Kaarina Kukkonen, Anna Pelkonen, Soili Mäkinen-Kiljunen, Mika Mäkelä

Säännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan?

Astman lääkehoidossa tärkeintä on astmatulehduksen rauhoittaminen.

Anna Pelkonen, Mika Mäkelä

Psykoosin hoitoon käytäntöjä tukemaan inhimillistä vuorovaikutusta

Väitöksessä tutkittiin laadullisilla menetelmillä lääkäreiden sisäistä keskustelua psykoosien tarpeenmukaiselle hoidolle tyypillisessä ryhmätilanteessa, jossa lääkäreiden kanssa on keskustelemassa muita ammattilaisia, potilas ja hänen perheenjäseniään.

Pekka Borchers