ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus - systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Ammatillisesti syvennettyä lääkinnällistä kuntoutusta eli ASLAK-varhaiskuntoutusta on käytetty 30 vuoden ajan. Sen tavoitteena on työkyvyn ylläpito ja parantaminen.

Mikhail Saltychev, Katri Laimi, Jussi Vahtera

Puuttuvat viitteet on korjattu nettiin

Kahdesta Lääkärilehdessä julkaistusta kirjoituksesta on pudonnut osa kirjallisuusviitteistä pois. Numerossa 41/2012 julkaistusta artikkelista Määttä S ym. Navigoitu magneettistimulaatio - uusi apu moneen sairauteen ja numerossa 42/2012 julkaistusta pääkirjoituksesta Sane T ym. Lisämunuaisen insidentalooma - miten laajat tutkimukset ovat tarpeen? löytyy korjatut versiot osoitteesta www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot.

Perusterveydenhuollon tuotteistus (pDRG) johtamisen työkaluksi

Kuntien talouspaineet sekä potilaiden valinnanvapaus ja liikkuvuus lisäävät paineita perus­terveydenhuollon tuotteistamiseen.

Eeva Ketola, Martti Virtanen, Sami Rantanen, Mikael Långström, Liisa Klemola

HER2:n vahva ilmentyminen ennustaa granuloosa­solukasvaimen aggressiivisuutta

Granuloosasolukasvain on munasarjasyövän alatyyppi, jonka ennuste on useimmiten hyvä. Kasvain kuitenkin uusii 20-30 %:lla potilaista, ja kuolleisuus uusiutuneeseen tautiin on korkea.

Anniina Färkkilä

Kohdunkaulan syövän ­seulonta­ohjelma vaatii laadunvarmistusta jatkossakin

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia kohdunkaulan syöpää ehkäisevän seulonnan diagnostista laatua ja ikäspesifistä vaikuttavuutta.

Stefan Lönnberg

Iäkkäämmilta vähemmän potilas­vahinkoilmoituksia kuin nuoremmilta

Tutkimus selvitti Potilasvakuutuskeskukselle tehtyjen vahinkoilmoitusten perusteella, mitkä tekijät vaikuttavat potilaiden aktiivisuuteen tehdä ilmoituksia ja heidän mahdollisuuksiinsa saada korvauksia sekä sitä, tekevätkö potilaat vahinkoilmoituksia perusteettomasti.

Jutta Järvelin

Leikkauskuolleisuus ja tehohoidon resurssit vaihtelevat Euroopassa

Koko Euroopassa leikkauskuolleisuus on kaksinkertainen siihen verrattuna, mitä kansallisten tilastojen perusteella on pääteltävissä. Heikoimmat tulokset ovat Itä-Euroopan maissa.

Ossi Lindell

Eteisvärinä ja verenpaine kuntoon samalla katetrilla?

Renaalinen denervaatio on nyt innokkaan tutkimuksen kohteena hoitoresistentin verenpainetaudin ja sen liitännäissairauksien hoitona. Tästä erinomainen esimerkki on seuraava ennakkoluuloton tutkimusasetelma.

Juhani Airaksinen

Psykoterapia saattaa kehittää psyyken puolustusmekanismeja

Nykyisiä psykiatrisia tautiluokituksia on kritisoitu siitä, että ne kartoittavat ainoastaan potilaan oireita ja käyttäytymistä, mutta jättävät psyyken puolustusmekanismit huomiotta. Puolustusmekanismit jaetaan tavallisesti patologisiin, epäkypsiin, neuroottisiin ja kypsiin. Mitä enemmän potilas käyttää kypsiä puolustusmekanismeja, sitä terveempi hänen persoonallisuutensa on.

Tero Taiminen

Teollisuuden rahoitus vähentää lääkärien luottamusta lääketutkimuksiin

Lääkärit luottavat lääketeollisuuden tuella tehtyjen tutkimusten tuloksiin vähemmän kuin julkisen tahon rahoittamiin lääketutkimuksiin. Lisäksi lääkärit arvioivat teollisuuden rahoittamat tutkimukset metodologisesti heikommiksi kuin muulla tavalla rahoitetut.

Pertti Saloheimo

Astman hoitotasapainoa voi arvioida usealla tavalla

Amerikkalaistutkimuksen perusteella astman hoitotasapainoa on mahdollista arvioida kolmella eri tavalla. Lääkärin arvio astmasta, biomarkkeriin perustuva arvio (uloshengitysilman typpioksidin mittaus) tai oirekyselyyn perustuva arvio olivat kaikki samanarvoisia, kun tärkein päätetapahtuma oli pahenemisvaihe.

Heikki Ekroos

Robottikirurgia yleistyy urologiassa

Robottiavusteinen kirurgia on tähystyskirurgian uusi sovellus. Tekniikka sopii hyvin urologiaan, erityisesti eturauhasen poistoleikkauksiin ja rekonstruktiiviseen munuaiskirurgiaan.

Antti Kaipia, Anssi Petas

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti

Robottiavusteisen sydänkirurgian edut ovat mini-invasiivisuus, mahdollisesti vähäisempi ­verenhukka ja leikkauksenjälkeisen kivun väheneminen sekä lyhyempi sairaalassaoloaika ja potilaan nopeampi paluu jokapäiväisiin toimiinsa.

Antti Vento, Antero Sahlman, Kalervo Werkkala

Robottitekniikka tekee tuloaan ruokatorvi- ja thoraxkirurgiaan

Leikkausrobottia ei toistaiseksi ole perusteltua käyttää laajamittaisesti ruokatorvi- ja thorax­kirurgiassa, koska hyödyt ovat vielä epäselvät ja lisäkustannukset huomattavat.

Eero Sihvo, Jari Räsänen

Robottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset

HALO-katsaukseen koottiin näyttö robottiavusteisen kohdunpoistoleikkauksen hyödyistä ja haitoista verrattuna muihin leikkaustekniikoihin. Lisäksi Tampereen yliopistollisen sairaalan kohdunpoisto­leikkausten toimenpide- ja hoitojaksokustannustiedoista tehtiin ­kustannusanalyysi.

Anna-Maija Tapper, Mikko Hannola, Rainer Zeitlin, Jaana Isojärvi, Harri Sintonen, Tuija S. Ikonen

Kohdun leiomyosarkooman ilmaantuvuus lähes ennallaan Pohjoismaissa

Kohtusarkoomien ennuste on huono. Ne ovat harvinaisia gynekologisia kasvaimia. Taudin aiemmat pääluokat ovat olleet karsinosarkooma, leiomyosarkooma ja endometriaalinen stroomasarkooma. Nykykäsityksen mukaan karsinosarkooma on kohdun limakalvolta lähtöisin oleva syöpä. Uusittuun luokitukseen kuuluvat kohdun leiomyosarkooman sekä endometriaalisen stroomasarkooman lisäksi erilaistumaton endometriumin sarkooma ja adenosarkooma.

Riitta Koivisto-Korander

Aivojen muovautuvuus ja aivoinfarktista toipuminen

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aivovaurion jälkeiset muovautumismuutokset ovat välttämättömiä toipumiselle, mutta edelleen tiedetään varsin vähän siitä, miten muutokset kehittyvät toipumisen myötä ja miten ne korreloivat kuntoutumiseen.

Kristina Laaksonen

Uusia ja tunnettuja luukatoa aiheuttavia perintötekijöitä

Vaikka luukadon tiedetään olevan vahvasti periytyvä sairaus, ainoastaan muutama merkittävä luukatoriskiin vaikuttava perintötekijä on tähän mennessä tunnistettu.

Christine Laine

Evolutiivisesti konservoituneet JAK/STAT-signalointireitin säätelymekanismit

Väitöskirjassa tutkittiin solujen välisessä viestinnässä tärkeän solun sisäisen JAK/STAT-tiedonsiirtoreitin säätelymekanismeja.

Juha Grönholm

Immuunivasteiden kehitys tyypin 1 diabeteksen ­riskiperimän lapsilla

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on nopeasti kasvanut länsimaissa ja tautiin sairastutaan nuorempana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten immuunijärjestelmä kehittyy lapsilla, joilla on tyypin 1 diabetekseen liittyvä riskiperimä.

Kristiina Luopajärvi