Uusia geenihoito­menetelmiä pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon

Pahanlaatuinen gliooma on aggressiivinen aivokasvaintyyppi, jonka hoitoennuste on erittäin huono. Potilaan elinaika diagnoosin jälkeen on keskimäärin vain noin 15 kuukautta, ja kasvain uusiutuu hoidosta huolimatta. Kasvainsolukon sietokyky perinteisiä hoitomuotoja vastaan johtaa tilanteeseen, jossa hoidon potilaalle aiheuttamat sivuoireet alkavat rajoittaa hoidon tehoa ja kestoa. Geenihoidon avulla voidaan kiertää nämä perinteisten hoitokeinojen rajoitukset glioomapotilaiden hoidossa.

Haritha Samaranayake

Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ennustekijät

Kilpirauhassyövän perushoito on mahdollisimman täydellinen kilpirauhasen poistoleikkaus, jonka jälkeen voidaan antaa vielä paikallinen sädehoito radioaktiivisella jodilla. Yleisesti hyväennusteisille papillaariselle ja follikulaariselle kilpirauhassyövälle on tyypillistä riski taudin uusiutumiseen jopa vuosikymmeniä primaarihoidon jälkeen. Pitkäaikaisen seurannan järjestäminen siten, että mahdolliset uusiutumat löydetään ajoissa ja ilman turhia tutkimuksia, on kasvava haaste. Tähän tarvitaan tietoa uusiutumista ennustavista tekijöistä.

Hanna Pelttari

Aivovaltimon pullistuman suonensisäisen hoidon pitkäaikais­ennuste

Aivovaltimon pullistumia hoidetaan sekä kallonavausleikkauksella että suonensisäisesti tukkimalla, embolisoimalla. Vaikka aivoverisuonten kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet, on edelleen potilaita, joiden lukinkalvonalaiselle verenvuodolle ei löydy syytä. Väitöstutkimuksen tavoite oli selvittää aivovaltimon pullistumaa ja lukinkalvonalaista verenvuotoa sairastavien potilaiden pitkäaikaisennustetta ja kuvantamislöydöksiä lähes 10 vuoden seurannassa.

Liisa Pyysalo

Automaattiset konenäkömenetelmät ovat luotettavia

Patologin työ sisältää runsaasti mikroskooppinäytteiden tulkintaa. Perinteisesti näytteitä on katsottu tavallisella mikroskoopilla, ja näytteistä tarvittavat merkkiaineiden laskennat on tehty silmämääräisesti. Varsinkin laajojen tutkimusaineistojen tulkintaan tarvitaan vaihtoehtoinen menetelmä, koska työ vaatii paljon aikaa ja patologien määrä on rajallinen.

Juho Konsti

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipaino on sekä tyypin 2 diabeteksen taustasyy että sen ennusteeseen vaikuttava tekijä. Lihavuuden aste vaikuttaa merkittävästi diabetespotilaiden hoitoon. Meillä on pitkältä ajalta tietoa koko väestön painon kehityksen linjoista Suomessa, mutta diabetespotilaiden painoon liittyviä tutkimuksia on vähän. Emme tiedä väestötasolla, kuinka suuri osa potilaista on ylipainoisia ja eriasteisesti lihavia. Tässä tutkimuksessa kuvataan ylipainon ja eriasteisen lihavuuden esiintyvyyttä tyypin 2 diabetes­potilailla suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Pia Pajunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Satu Männistö, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Juha Saltevo, Jouko Sundvall, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Johan Eriksson, Markku Peltonen

Spondylartriittien erotusdiagnostiikka

Spondylartriittien oireisto voi alussa olla epäselvä, epätäydellinen tai vaihteleva, eikä spesifistä diagnoosia siksi voida tehdä.

Dan Nordström, Liisa Virkki, Kalle Aaltonen

Bioaktiivinen lasi toimii luun korvikkeena

Bioaktiivinen lasi kuuluu synteettisiin silikaattipohjaisiin pinta-aktiivisiin biomateriaaleihin, joilla on luun kasvua ohjaavia ja edistäviä vaikutuksia.

Janek Frantzén

Lasten ja nuorten selkärangan virheasentojen kirurginen hoito

Skolioosi ja spondylolisteesi ovat yleisimpiä selkärankaepämuodostumia lapsilla ja nuorilla. Skolioosin tavallisin syy nuorilla ihmisillä on tuntemattomasta syystä johtuva, nuoruusajan idiopaattinen skolioosi. Skolioosi voi syntyä myös muista syistä kuten synnynnäisten selkänikamaepämuodostumien, luustokehityshäiriön tai hermolihastaudin takia.

Tuomas Jalanko

Keuhkoputkien supistumisherkkyyden esiintyvyys ja sen riskitekijät suomalaisessa aikuisväestössä

Väitöskirjassa määritettiin keuhkoputkien supistumisherkkyyden esiintyminen ja riskitekijöitä suomalaisilla aikuisilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös tupakoinnille ja tupakansavulle altistumisen yhteyttä keuhkoputkien supistumisherkkyyden vaikeuteen.

Maria Juusela

Entä jos liikkuisimme enemmän?

Liikunnan sairauksia ehkäisevästä ja parantavasta vaikutuksista on runsaasti näyttöä. Liikunta ehkäisee sepelvaltimotautia, tyypin 2 diabetesta, aivohalvausta, verenpainetautia, rinta- ja paksusuolisyöpää, depressiota ja kaatumisia. Se myös lisää elinvuosia. Yhdysvalloissa tehtiin statistisella menetelmällä (population attributable fraction, PAF) arvio siitä, kuinka suuri on liikunnan vähäisyyden merkitys riskitekijänä eri sairauksien ilmaantuvuudelle ja kuolleisuudelle.

Kaisu Pitkälä

Lääkeverkkoputki on tehokas diabeetikon sepelvaltimotaudin hoidossa

Diabeetikon pallolaajennushoidon tuloksia arvioitiin laajassa yhteisanalyysissä, johon koottiin erilaisia lääke- ja metalliverkkoputkia vertailevien 42 satunnaistetun tutkimuksen tulokset. Tutkimusten seuranta käsitti yhteensä yli 22 000 potilasvuotta.

Juhani Airaksinen

Uusi pitkävaikutteinen antikolinergi tulossa keuhkoahtaumataudin hoitoon

Tiotropiumilla hoidetaan nykykäytännön mukaan oireiset keskivaikeaa ja vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavat potilaat. Pitkävaikutteisia β2-agonisteja voidaan käyttää samaan tarkoitukseen, mutta niiden teho (indakaterolia lukuun ottamatta) ei yllä pitkävaikutteisten antokolinergien tehon tasolle.

Heikki Ekroos

Statiinit ja haimatulehduksen riski

Statiinien ja lipidilääkkeiden käyttöön on epäilty liittyvän harvinainen haimatulehduksen riski. Jotkin hoitosuositukset ovatkin suositelleet fibraatteja, jos triglyseridiarvo on korkea ja haimatulehduksen riski siksi suurentunut. Tuoreen meta-analyysin tulos saattaa muuttaa hoitokäytäntöjä.

Kaisu Pitkälä

HIV-infektoituneiden naisten menopaussi tuo erityistarpeita

Yhä useampi HIV-infektoitunut nainen saavuttaa nykyään vaihdevuosi-iän. Infektio, sen hoito, liitännäissairaudet ja muut infektioon liittyvät tekijät yhdessä iän karttumisen kanssa aiheuttavat erityistarpeita näiden naisten terveyden seurannalle. Asia lienee Suomessa jossain määrin tuntematon terveydenhuollon henkilökunnalle.

Pertti Kirkinen

Työikäisten muistipulmat vaativat kohdennettua selvittelyä
Muistipoliklinikan lähetekäytännöt arviointitutkimuksen kohteena

Suomessa arviolta 6 000-7 000 työikäistä sairastaa etenevää muistisairautta, mutta työikäisillä on merkittävästi myös muita muistipulmia. Muistisairauksien tutkimus-, hoito- ja seurantakäytäntö ei aina tue työikäisten muistipulmien selvittelyä.

Anne M. Remes, Jari Turunen, Leena Ala-Mursula

Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi - muuttuvatko neuvontarajat?

Alkoholin suurkulutuksen rajat ovat olleet käytössä 20 vuotta.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Kalervo Kiianmaa

Psykoterapiaprosessit nyt ja tulevaisuudessa

Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen, teoreettiseen tietämykseen perustuva ja tehokas mielenterveyden häiriöiden ja psyykkisten ongelmien hoito- ja kuntoutusmuoto. Se täyttää näyttöön perustuvan hoidon kriteerit lähes kaikissa tärkeimmissä psykiatrisissa häiriöissä.

Tiina Paunio, Olavi Lindfors, Hely Kalska, Hasse Karlsson, Katja Kurri, Pirjo Lehtovuori, Paula Melart, Tarja Melartin, Petri Näätänen, Sami Pirkola, Jarl Wahlström

Ylilääkärien ja ulkomaalaistaustaisten lääkärien kokemuksia toimilupaprosessista

Tutkimuksessa tarkastellaan terveyskeskusten ylilääkärien ja ulkomaalaistaustaisten lääkärien kokemuksia ammatinharjoittamislupaprosessista sekä työllistymisestä terveyskeskuksiin.

Riikka Lämsä, Kristiina Manderbacka, Hannamaria Kuusio, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Tietokonetomografia helpottaa äkillisen aivoverenkiertoshäiriön arviointia

Yleisimmin aivoinfarkti johtuu verihyytymän aiheuttamasta kallon sisäisen valtimon tukkeutumisesta. Tukkeutuneen verisuonen avaamiseen pyritään laskimonsisäisellä liuotushoidolla ja valtimonsisäisillä toimenpiteillä. Tietokonetomografiatutkimuksella on keskeinen rooli äkillisen aivoverenkiertohäiriön diagnostisessa selvittelyssä, ennusteen määrittämisessä ja hoidon valinnassa. Nykyaikaiset kuvauslaitteistot mahdollistavat anatomian selvittämisen lisäksi aivoverisuonten ja aivokudoksen verenkierron arvioimisen.

Niko Sillanpää

Hyytymisjärjestelmään liittyvät muutokset myyräkuumeessa

Myyräkuumeen aiheuttaa Puumala-virus. Taudinkuvalle tyypillisiä piirteitä ovat kuume, päänsärky, maha-suolikanavan oireet ja munuaisten toiminnan heikentyminen. Verihiutaleiden niukkuus todetaan lähes aina, mutta vuoto-oireet ovat yleensä lieviä. Puumala-viruksen aiheuttaman infektion vaikeus vaihtelee: infektio on yleensä lievä, mutta kuolemantapauksiakin esiintyy.

Outi Laine