Vanhukset altistuvat kipulääkkeille nuoria enemmän

Yli 65-vuotiaat käyttivät noin kolme neljäsosaa kaikista sairasvakuutuksen korvaamista lääkkeistä Suomessa vuonna 2003. Ikäihmisten osuus Suomessa lisääntyy kaiken aikaa. Vuosituhannen vaihteessa yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä oli noin 15 %, ja osuuden on ennustettu kasvavan yli neljännekseen vuoteen 2025 mennessä. Ikääntyminen altistaa sairauksille ja traumoille, jotka vaativat vahvaa kipulääkitystä.

Antti Liukas

Lasten vesikouretraalinen refluksi

Väitöskirjassa selvitettiin lapsen virtsateissä tapahtuvan virtsan takaisinvirtauksen (vesikoureteraalinen refluksi) yleisyyttä ja yhteyttä lasten virtsatieinfektioihin, arvioitiin aiemmin julkaistun tutkimusohjeen käyttökelpoisuutta lasten virtsateiden kuvantamispäätöstä tehtäessä ja tehtiin meta-analyysi virtsan takaisinvirtauksen hoitotapojen merkityksestä munuaisten kehitykselle ja toiminnalle. Tutkimus selvitti myös virtsarakon toiminnallisten tutkimusten arviointien toistettavuutta ja vertailtavuutta lastenkirurgien kesken. Väitöstutkimus arvioi myös, voivatko tutkimukset havaita, onko lapsella virtsan takaisinvirtaus tai taipumusta uusiutuviin virtsatieinfektioihin.

Mika Venhola

Mikä PSA-arvo sulkee pois radikaalin prostatektomian?

Prostataspesifisen antigeenin (PSA) lukema 10 µg/l on tärkeä raja-arvo, kun arvioidaan, onko prostatakarsinooma rajoittunut eturauhaseen vai ei. PSA-arvon nousu yli 20 µg:aan/l on jo merkki suuren riskin kasvaimesta, joka paikallisenakin merkitsee kasvainpesifisen kuolevuuden moninkertaistumista vähäisen ja kohtalaisen riskin syöpään verrattuna. PSA-lukema ei kuitenkaan kuvaa vain syövän määrää ja vaikeusastetta, vaan siihen vaikuttavat myös eturauhasen hyperplasia ja tulehdus. Korkean PSA-arvon karsinoomien ideaalihoito ei ole selvä asia.

Ossi Lindell

Lääkehoito parempi kuin stentti kallonsisäisen valtimoahtauman hoidossa

Ateroskleroosin aiheuttama valtimoahtauma on iskeemisen aivoinfarktin tärkeimpiä syitä. Yli 90 % kaulavaltimon ahtaumista sijaitsee yhteisen ja sisemmän kaulavaltimon haarautumiskohdassa, mutta myös syvempiä kallonsisäisiä valtimoahtaumia todetaan. Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin kallonsisäisen valtimoahtauman kahta eri hoitomuotoa: huolellisesti toteutettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) sekundaaripreventioon perustava lääkehoito (lääkehoitoryhmä) tai endovaskulaarinen stenttaus (PTAS) yhdistettynä sekundaaripreventiolääkitykseen (stenttausryhmä).

Jaana Suhonen

Terveet elämäntavat vähentävät aivohalvausriskiä

Elämäntapatekijöiden merkitys aivohalvauksissa on edelleen osittain epäselvä, erityisesti vuotojen aiheuttajana. Elämäntapojen vaikutusta selvitettiin prospektiivisesti suomalaisesta, vuosina 1982, 1987, 1992, 1997 ja 2002 kerätystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijäaineistosta. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä yli 36 000 henkilöä. Myöhemmät aivohalvaustapaukset määritettiin kuolemansyy- ja hoitoilmoitusrekisteristä.

Tiina Laatikainen

Veren B-tyypin natriureettisen peptidin pitoisuus ennustaa muistisairauksia

Väestön ikääntyessä muistisairauksien odotetaan yleistyvän maailmanlaajuisesti. Perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ilmeneminen keski-iässä on yhdistetty muistin huononemiseen ja Alzheimerin tautiin vanhusväestössä. Toisaalta ikääntymiseen liittyvät elimistön muutokset ja iän myötä yleistyvät liitännäissairaudet vaikuttavat myös näihin riskitekijöihin ja vaikeuttavat niiden ja muistihäiriöiden yhteyden tulkintaa vanhusväestössä.

Tuomas Kerola

Myyräkuumeen ennuste

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaja on metsämyyrien kantama Puumala-virus. Tavanomaisia oireita ovat äkillinen korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi sekä selkä- ja vatsakivut. Munuaisvaurioon liittyy ohimenevä virtsamäärien väheneminen, ja virtsanäytteessä nähdään valkuais- ja verivirtsaisuutta. Munuaisvaurion vaikeusaste vaihtelee, ja vain pieni osa potilaista tarvitsee keinomunuaishoitoa. Myyräkuumeen ennustetta on pidetty hyvänä. Kuitenkin taudin pitkäaikaisennustetta koskevassa tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että 5 vuotta myyräkuumeen sairastamisen jälkeen potilailla on enemmän munuaisten toimintahäiriöitä sekä korkeampi verenpaine kuin terveillä verrokeilla.

Marja Miettinen

Oikaisu: Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

Kiitämme kollega Päivi Ruokoniemeä arvokkaasta huomiosta artikkelistamme "Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto" (SLL 38/2011 s. 2753-62). RELY-tutkimuksen poissulkukriteerien listalta oli jäänyt puuttumaan tuore aivohalvaus, aikarajana 14 vrk tai suuri aivohalvaus 6 kk aiemmin (artikkelimme viite 16 ja Ezekowitz MD ym., Am Heart J 2009; 157:805-10). Nämä poissulkukriteerit tulisi myös huomioida uusien antikoagulanttihoitojen potilasvalinnassa.

Riitta Lassila, Elina Armstrong, Matti Halinen, Anders Albäck, Heidi Asmundela, Janne Backman, Kaj Groundstroem, Lotta Joutsi-Korhonen, Annikka Kalliokoski, Helena Kastarinen, Tomi Niemi, Seija Peltonen, Jaana Puhakka, Juhani Rossinen, Turgut Tatlisumak, Hannu Väänänen

Verenpaineen kotimittaukseen selkeä ohjeistus

Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä ennenaikaisen kuoleman syistä maailmanlaajuisesti. Tarkka tieto todellisesta verenpainetasosta tekee mahdolliseksi tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon toteuttamisen. Kotikäyttöön tarkoitettujen verenpainemittareiden helppo saatavuus on mahdollistanut kotona suoritettavat verenpainemittaukset. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä verenpaineen kotimittaussuositusta.

Jouni Johansson

Autoimmuniteetin säätelijä immunologisen toleranssin ylläpitäjänä

Autoimmuniteetin säätelijä (AIRE) -geeni on mutatoitunut suomalaisen tautiperimän sairaudessa, autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidioosi-ektodermaalisessa dystrofiassa (APECED). Hiiren autoimmuniteetin säätelijä -geenin on osoitettu osallistuvan kateenkorvassa T-solujen sentraalisen toleranssin syntyyn aiheuttamalla transkriptiofaktorina kateenkorvan ytimessä kudosantigeenien ektooppista ilmentymistä. T-solujen kehityksen aikana näille kudosantigeeneille reaktiiviset T-solut kuolevat ennen kypsymistään, eivätkä pääse elimistöön aiheuttamaan autoimmuunitulehdusta.

Eliisa Kekäläinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030