Aivojen kavernoomat

Kavernoomat ovat aivojen verisuonianomalioita, jotka tulevat esille yleensä sattumalöydöksenä neuroradiologisen tutkimuksen yhteydessä. Kavernoomien kliininen kuva on monimuotoinen ja riippuu paljolti leesion koosta ja paikasta. Epilepsiakohtaukset, päänsärky, aivoverenvuoto tai erilaiset neurologiset paikallisoireet kuten näkökenttäpuutokset ja hemipareesi kuuluvat kavernoomien oirekirjoon. Aivojen magneettikuvaus kenttäkaikusekvenssiä käyttäen on herkin ja käyttökelpoisin menetelmä kallonsisäisten kavernoomien diagnostiikkaa ja seurantaa varten. Hallitsematon epilepsia, paikalliset neurologiset oireet ja aivoverenvuoto ovat tyypillisiä kavernoomien leikkausindikaatioita.

Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku

Jäätynyt olkanivel

Jäätynyt olkanivel eli olkanivelen adhesiivinen kapsuliitti on olkanivelen aktiivista ja passiivista liikettä oleellisesti vähentävä ja kivulias nivelen sairaus. Sen perussyytä ei edelleenkään tiedetä, mutta taudin kulku tunnetaan kuitenkin kohtuullisen hyvin. Parantavaa, yleispätevää hoitoa ei myöskään tunneta, mutta vaivan oireita pystytään lievittämään ja usein myös paranemista nopeuttamaan.

Martti Vastamäki

Pirkkolan uimalammikon välittämä virusepidemia

Kesällä 2001 Helsingin Pirkkolassa sairastui satoja henkilöitä vatsatautiin kahlattuaan tai uituaan uimalammikossa, joka oli ulosteperäisen viruksen saastuttama. Valtaosa sairastuneista oli lapsia, suuri osa vaippaikäisiä. Epidemian aiheuttajaksi todettiin kalikivirus, osalla sairastuneista myös astrovirus. Uusi virusdiagnostiikka mahdollisti saman viruksen toteamisen varmuudella sekä uimavedestä että sairastuneiden ulosteista. Epidemia on suurin Suomessa uimaveden välityksellä aiheutuneeksi kuvattu. Epidemian johdosta lammikko on päätetty varustaa veden suodatus- ja desinfiointilaitteistolla.

Antti Pönkä, Seija Kalso, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff

Sukeltajantaudin ja sukellusonnettomuuksien hoito

Sukeltajantaudin lisäksi sukellusonnettomuuksissa potilaalle voi syntyä erilaisia painevammoja ja neurologisia oireita. Sukeltajantaudin oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluttua sukelluksesta, mutta joskus myöhemminkin, ja siksi sukeltajan tilan kehittymistä on syytä seurata. Happi ja nesteytys ovat sukellusonnettomuuksissa ensimmäiset hoitotoimet. Sukeltajantautiin painekammiossa annettavaa ylipainehappihoitoa varten on erityinen hoitokaavionsa.

Juha Kuokkanen

Harrastussukeltajan lääkärintarkastus

Suomessa koulutetaan vuosittain tuhansia uusia harrastussukeltajia. Ennen harrastuksen aloittamista tulee selvittää mahdolliset terveydelliset rajoitukset tai esteet turvalliselle sukellukselle. Harrastuksen jatkuessa terveydentilan seuranta ja uusintatarkastukset ovat tarpeen, sitä useammin, mitä vanhemmasta sukeltajasta on kysymys. Terveydentilakriteerit perustuvat osittain myös teoreettisten riskien poissulkemiseen. Mitä sukeltajan lääkärintarkastuksessa tulisi ottaa huomioon ja mitkä seikat estävät tai rajoittavat sukeltamista?

Juha Kuokkanen, Jari Suvilehto

Krooninen kipupotilas jää usein vaille oikeaa tietoa

Nivelkipuja pidetään ikääntymisen mukanaan tuomina vaivoina, joiden hoito jää usein puutteelliseksi. Eurooppalaisessa tutkimuksessa todettiin väärinkäsitysten ja puutteellisen informaation olevan yleinen ongelma kipupotilaan ja lääkärin kohdatessa.

Ulla Järvi

Suomalainenkin kipupotilas tarvitsee enemmän tietoa

AAG:n tutkimukseen alustavasti tutustunut fysiatrian erikoislääkäri Karl-August Lindgren Ortonista arvelee, että lisää tietoa kaipaisi varmasti myös suomalainen kipupotilas. Kommunikaatio potilaan ja lääkärin kesken voisi sujua paremminkin.

Fysioterapiassa on aikaa keskustella

- Lääkärin vastaanotto ei välttämättä ole otollisin hetki keskustella syvällisesti. Potilas on kipeä, lääkäri ehkä kiireinen, eikä ihmisten tuntema hienoinen pelko lääkäreitä kohtaan edesauta tasavertaisen keskustelun syntymistä. Fysioterapiassa sen sijaan puhuminen on oleellinen osa hoitoa, sanoo salolainen fysioterapeutti Markus Jaako.

Ulla Järvi

Onko aivohalvaus aliarvostettu riski verenpainepotilaalla? Korkean verenpaineen hoidossa pitäisi hallita myös ihmisen motivointi

Verenpainepotilas pelkää saavansa sydäninfarktin ja säpsähtää jokaista outoa tuntemusta rinnassaan. Kuitenkin korkean verenpaineen tiedetään lisäävän aivohalvauksen riskiä 34 prosenttia. Aivohalvaus jää ihmisten mielikuvissa usein dramaattiselta tuntuvan infarktin varjoon. Potilaan elämänlaadulle aivohalvauksen seuraukset ovat kuitenkin usein hyvin dramaattiset: joka kolmas kuolee, ja kolmasosalle jää pitkäaikaisia haittoja.

Ulla Järvi

Aivohalvaus kaatoi kesken leikkauksen

Aivohalvauksista ja LIFE-tutkimuksesta keskustelevan kokouksen mieleenpainuvin puheenvuoro kuultiin varmasti todelliselta asiantuntijalta. Itävaltalainen professori Peter Brücke sai aivohalvauksen kesken sydänleikkauksen kaksi vuotta sitten.

Tuore väitös: Kohonneen verenpaineen hoidossa vielä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on vaativaa, muttei mahdotonta, voisi tiivistää tuoreen Kuopiossa tarkastetun LL Mika Kastarisen väitöstutkimuksen keskeisen sanoman.

Terveys on globaali juttu

Aikaisemmin saatettiin ajatella, että ihmisen terveys on jonkinlainen yksityinen asia, ja siten lääketiedekin on vain paikallista kulttuuriin ja kotimaahan sidottua. Nykyisin - eikä varsinkaan tulevaisuudessa - ei voida enää ajatella näin rajoittuneesti, sanoo filippiiniläinen lääketieteen opiskelija Rainier P. Escalada. Hän viettää kesäkuuta Suomessa Global Health -kurssilla.

Ulla Järvi

Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveysasemalle ei ole saatu lääkäriä Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheista hoitajan tekemän työn näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja -projekti, joka aloitettiin taajamista etäällä olevien sivuterveysasemien lääkäripulan vuoksi. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on lääkäreitä saatu selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Projektissa osoittautui, että hoitajat voivat hoitaa ainakin alustavasti noin 70 % niistä asioista, joiden vuoksi väestö ottaa yhteyttä terveysaseman potilastoimistoon.

Pekka T. Jaatinen, Riitta Vanhatalo, Anne Tasanko

Harvinaisten pehmyt-kudossarkoomien ja Ewingin kasvainten molekyyli-sytogeneettiset muutokset

19.4.2002 Helsingin yliopisto

Sonja Kiuru-Kuhlefelt

Pterygoideus lateralis -lihaksen magneettikuvaus leukanivelen toimintahäiriöissä

19.4.2002 Oulun yliopisto

Xiaojiang Yang

Nigerialainen ja suomalainen rintasyöpä aivan erilaisia

25.4.2002 Turun yliopisto

Offiong Ikpatt

Magneettikuvauksen avulla ohjatut toimenpiteet ja leikkaukset

26.4.2002 Oulun yliopisto

Risto Ojala

Keskoslasten Ureaplasma-tartunnan kliininen merkitys

26.4.2002 Kuopion yliopisto

Jukka Ollikainen

Alaraajavaltimoiden uudelleen ahtautuminen pallolaajennushoidon jälkeen valtimokovettumistaudissa

3.5.2002 Kuopion yliopisto

Heini Söder

Toistuvat masennukset heikentävät muistia

Neuropsykologisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että aivojen temporaalilohkon mediaalisiin rakenteisiin, ennen muuta hippokampukseen, painottuva muistijärjestelmä on depressiossa häiriintynyt. Häiriön tarkempaa luonnetta selvitettiin tutkimuksessa, jossa vertailtiin välittömän muistin ja mieleen palauttamisen toimintoja masentuneilla, masennuksesta toipuneilla ja terveillä verrokeilla.

Raimo Kr Salokangas