Lyhyesti: Perätilasynnytyksen tapa ja äidin puerperaalinen terveydentila

Perätilasynnytystä koskeva monikeskustutkimus Kanadasta herätti obstetrikoissa ristiriitaisia tunteita vuonna 2000. Täysiaikaisessa perätilassa todettiin suunniteltu keisarileikkaus alatiesynnytystä suotuisammaksi sekä vastasyntyneen että äidin välittömän terveydentilan kannalta. Tutkimusasetelmaa ja löydöksiä on melkoisesti kritisoitu ja pitkäaikaisseurantoja kaivattu. Sama ryhmä on nyt kartoittanut noin 1 500 äidin terveyttä 3 kk synnytyksen jälkeen. Sektiolla synnyttäneillä äideillä oli vähemmän virtsanpidätysongelmia (RR 0,62, 95 %:n luottamusväli 0,41- 0,93) ja myös flatusongelma oli heillä merkitsevästi vähäisempi. Muita eroja terveydentilassa ei havaittu. Tämäkin tulos puhuu suunnitellun sektion puolesta. Artikkelissa toisaalta tuodaan esille se, että perätilan synnytystavan valinnassa on otettava kantaa useisiin lyhyen ja pitkän aikavälin tekijöihin, joista monien merkitystä ei tunneta.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kinolonien akilleenkantapää

Hyvä muistutus fluorokinoloniantibioottien yhdestä haittavaikutuksesta on kuvattu BMJ:n Minervan palstalla. Siinä on 55-vuotiaan miehen jalat, kummastakin akillesjänteet poikki. Mies oli saanut keuhko-ongelmiinsa levofloksasiinia ja prednisolonia. Kahden viikon kuluttua napsahti miehen kumartaessa videota vaihtamaan. Ruptuuran hoito oli konservatiivinen. Jännevamma on fluorokinolo-nihoidon tunnettu komplikaatio. Tässä tapauksessa kortisoni oli varmaan edistämässä vamman syntyä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lapsen unihäiriö ja äidin masennus

Jos imeväisikäinen itkee ja valvoo yöt, äiti väsyy ja masentuu, eikä kenelläkään ole kivaa. Australialaisissa neuvoloissa satunnaistettiin 156 huonosti nukkuvaa 6-12 kk:n ikäistä vauvaa. Interventioryhmässä vanhempia ohjattiin opettamaan vauva nukkumaan joko pidentämällä aikaa, jolloin he reagoivat lapsen itkuun, tai vähitellen vähentämällä läsnäoloa lapsen nukahtaessa. Tavoitteena oli lapsen nukahtaminen yksin. Vertailuryhmän vanhemmat saivat vain kirjallisen ohjeen normaalista unirytmistä. Interventioryhmän vauvat nukkuivat 2 kk:n kuluttua paremmin ja äidit olivat vähemmän masentuneita, mutta ero ei ollut merkitsevä enää 4 kk:n kuluttua. Tyhjää parempi silti.

Marjo Renko

Lyhyesti: Myös uusien psykoosilääkkeiden käytössä hoitomyöntyvyysongelmia

Uusia psykoosilääkkeitä on pidetty perinteisiä psykoosilääkkeitä parempina mm. hoitomyöntyvyyssyistä. Prospektiivisessa tutkimuksessa vertailtiin erityyppistä lääkettä saaneiden hoitomyöntyvyyttä 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alusta. Toisen polven lääkkeitä saaneista 57,4 % ja perinteisiä lääkkeitä saaneista 49,9 % käytti lääkettä ohjeen mukaisesti 6 kuukauden kohdalla (p = 0,05), ja vastaavat osuudet 12 kuukauden kohdalla olivat 54,9 % ja 50,1 % (p = 0,11). Perinteisiä lääkkeitä saaneet olivat ilman lääkitystä 7 päivää kuukaudessa ja toisen polven lääkettä saaneet 4 päivää kuukaudessa. Potilaiden hoitomyöntyvyys uuden polven psykoosilääkkeisiin oli siis tässäkin parempi, mutta erot eivät ole kovin suuria ja myös uusia lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitomyöntyvyyttä tulee tukea.

Raimo Kr Salokangas

Infliksimabi Crohnin taudin pitkäaikaishoidossa

Vaikean Crohnin taudin hoitossa on ruvettu käyttämään influksimabia, tuumorinekroositekijä alfan vasta-ainetta. TNF-alfa on keskeinen suolistotulehdusta ylläpitävä sytokiini, ja infliksimabin käyttö tuo remission monille potilaille, joita muut lääkkeet steroideja ja metotreksaattia myöten eivät ole auttaneet. Infliksimabin pitkäaikaistehosta ei ole ollut tietoja. Nyt julkaistava ACCENT I -tutkimus täyttää tämän aukon.

Robert Paul

Laparoskooppinen mahapantaleikkaus sairaalloisen lihavuuden hoitomuotona

Kun painoindeksi on yli 40 kg/m2, saadaan pysyvä painonlasku aikaan ainoastaan leikkaushoidolla. Vaasan keskussairaalassa on saatu lupaavia tuloksia laparoskooppisesta mahapantaleikkauksesta, jota on vuodesta 1996 alkaen käytetty sairaalloisesti lihavien potilaiden hoidossa. Leikkaus on tehty yli sadalle potilaalle, joiden keskimääräinen painonlasku on ollut 30 kg pitkäaikais-seurannassa. Sekä leikkauksen tekninen onnistuminen että potilaiden tyytyväisyys leikkaustulokseen oli 80 prosentin luokkaa.

Mikael Victorzon, Pekka Tolonen

Äkillinen munuaisten vajaatoiminta - haaste avoterveydenhuollon lääkärille

Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan esiintymisessä ja etiologisissa tekijöissä on tapahtunut muutoksia viime vuosikymmenien aikana. Usein potilaalla on monta altistavaa tekijää samanaikaisesti. Tulehduskipulääkkeiden ja ACE:n estäjien käytössä pitää noudattaa varovaisuutta erityisesti vanhuksilla ja niillä potilailla, joiden perussairauteen liittyy lisääntynyt munuaissairauksien riski. Potilas, jolla on todettu äkillinen munuaisten vajaatoiminta, on syytä lähettää päivystysluonteisesti sairaalahoitoon. Munuaisten äkillisen vajaatoiminnan ehkäisyssä on oleellista riskipotilaiden tunnistaminen ja seuranta.

Ilpo Ala-Houhala

Syöpäkivun hoidon perusperiaatteet

Syöpätauteihin tiedetään liittyvän paljon erilaisia oireita, joista sekä laadullisesti että määrällisesti kipu on tärkein. Myös potilaat ja yleisö pelkäävät syövässä eniten kipua. Vaikka monipuolisia menetelmiä ja riittävästi tietoa on saatavilla, ei syöpäkivun hoito Suomessa edelleenkään toteudu toivotulla tavalla. Jokaisella syöpäpotilaalla on oikeus parhaaseen mahdolliseen kivun hoitoon. Tämä ei ole ylellisyyttä, turhamaisuutta tai kallista. Kivun hoitamatta jättäminen tai puutteellinen hoito on aina hoitovirhe. Kyseessä on paitsi haaste terveydenhuoltojärjestelmälle, myös eettinen ongelma, joka voidaan liittää keskusteluun priorisoinnista, terveydenhuollon säästöistä ja eutanasiasta.

Eero Vuorinen

Kohdunkaulan syövän epidemiologia

Kohdunkaulan syövän epidemiologia ja siihen vaikuttavat tekijät ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä tämän syöpätyypin esiintymiseen pystytään laajasti vaikuttamaan seulonnoin. Joukkoseulonnan laadun ylläpitäminen on jatkuva haaste, sillä Suomessakin nuorten naisten vähäinen osallistuminen seulontoihin on johtanut kohdunkaulan syövän lisääntymiseen. Ihmisen papilloomaviruksen osuus syövän synnyssä on vahvistunut, ja tutkimuksia HPV-seulonnan merkityksestä ollaan käynnistämässä. Tulevaisuudessa kohdunkaulan syöpää yritetään torjua myös rokottein.

Pekka Nieminen, Ahti Anttila

Jos jaksaa etsiä Työnilo on yhä lääkäriyden ytimessä

Terveyskeskuslääkärin parempaan jaksamiseen on monta tietä. Mitä syvällisemmin lääkäri oivaltaa työnsä perusluonteen ja mitä päättäväisemmin hän sanoo EI, sitä paremmin hän voi. Joskus työnilo voi löytyä burn out -alhon kautta. Tk-lääkärin jaksamista pohdittiin viime viikolla Kuopiossa.

Liisa Koivula

Kansanedustajien näkemyksiä lääkärilakosta

Tässä artikkelissa kuvataan kansanedustajien näkemyksiä lääkärilakosta. Tutkimusaineisto koostui eduskunnan pöytäkirjoihin merkityistä kansanedustajien puheenvuoroista lääkärilakon aikana keväällä ja kesällä 2001 (82 kpl). Saatu aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysillä. Kansanedustajien lääkärilakosta käyttämät puheenvuorot liittyivät lääkäreiden työolojen parantamiseen, terveysalan ammattihenkilöiden insentiivijärjestelmän kehittämiseen ja lääkärilakon vaikutuksiin niin terveydenhuoltoon kuin terveydenhuollon asiakkaisiin.

Jukka Pappinen, Saku Torvinen, Ulla Tuominen, Maria Gorski, Paula Naumanen-Tuomela

Psykiatrisen potilaan työkyvyn arviointi 1 Työkyvyn arviointiprosessi OYS:n psykiatrian klinikan päiväsairaalassa

Hyvin resursoitu moniammatillinen psykiatrisen päiväsairaalan työryhmä pystyy vastaamaan haastaviin ja vaativiin psykiatrisiin työkyvyn arviointeihin. Psykiatrisen päiväsairaalan työviikonomainen lukujärjestys simuloi normaalia työpaikkaa, aikatauluja ja erilaisia sosiaalisia tilanteita. Näin toteutetussa tutkimuksessa ei ole koskaan kysymys vain yhden työntekijän tekemästä arvioista eikä poikkileikkausarviosta, vaan arviointi perustuu monipuoliseen ammattitaitoon ja riittävän pitkään seurantaan.

Kristian Läksy, Sami Räsänen, Pekka Koistinen, Markku Tamminen, Liisa Kantojärvi

Miehen ympärileikkauksella on etunsa

Miehen ympärileikkauksen on perimätiedon ja joidenkin tutkimustenkin mukaan oletettu vähentävän syfiliksen, penissyövän, virtsainfektioiden ja muiden sukupuolitautien riskiä. Jopa HIV-tartunnan riskin väheneminen on mahdollinen tämän operaation jälkeen. Kondyloomainfektio lisää useiden tutkimusten mukaan genitaalien syöpää sekä miehellä että naisella, mutta ympärileikkauksen yhteydestä siihen ei ole varmaa tietoa. Tämän takia kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli jäseniä Euroopasta, Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta, teki analyysin seitsemästä tapaus-verrokkitutkimuksesta, joissa selviteltiin naisen kohdunkaulan syövän yhteyttä hänen miehensä HPV-infektioon ja ympärileikkaukseen.

Pertti Kirkinen

Stressi ja astma - verkko tihenee

Yllä olevalla otsikolla tarkastelee arvostetun lehden pääkirjoittaja astman ja stressin välistä yhteyttä. Kimmokkeena on samasta numerosta löytyvä alkuperäistyö, jossa todettiin 20 nuorella lievää astmaa sairastavalla college-opiskelijalla useiden sairauden aktiivisuuteen viittaavien merkkiaineiden tasojen nousua koestressin yhteydessä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ylipaino vaikuttaa pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen tulokseen

Yli 3 600 potilasta käsittäneen BARI-tutkimuksen jälkianalyysien mukaan ylipainolla on merkitystä sepelvaltimotaudin ka-joavan hoidon komplikaatioihin ja tulokseen. Yllättäen ylipaino vähensi merkittävästi pallo- laajennuksen sairaalavaiheen komplikaatioita, mutta ei vaikuttanut mitenkään ohitusleikkauskomplikaatioihin. Viiden vuoden seurannassa ylipaino ei vaikuttanut pallolaajennusryhmän ennusteeseen. Huomattava ylipaino (BMI > 30 kg/m2) lisäsi sen sijaan ohitusleikkauksella hoidettujen potilaiden kuolleisuuden 3-5-kertaiseksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Liikenneonnettomuus aiheuttaa pitkään jatkuvia stressioireita

Englantilaisessa tutkimuksessa tehtiin yleissairaalan ensiapuun vuoden aikana tulleille 1 148 liikenneonnettomuuspotilaalle alkuvaiheen selvittelyt ja seurantatutkimukset 3 ja 12 kuukautta hoidon jälkeen. Valtaosa vammoista (61 %) oli lieviä. Vuoden kuluttua suuria fyysisiä onnettomuuden aiheuttamia seuraamuksia raportoi 45 % ja psykiatrisia seuraamuksia 32 % tutkituista. Muut kuin fyysisiin vammoihin liittyneet tekijät ennakoivat potilaiden selviytymiseen liittyviä ongelmia. Tutkijat päättelevätkin, että liikenneonnettomuuteen joutuneiden ennuste on huomattavasti vamman perusteella ennakoitua huonompi. He ehdottavatkin, että onnettomuuspotilaiden kliinistä hoitokäytäntöä tulisi muuttaa ja hoidossa tulisi ottaa huomioon myös sosiaaliset ja (vakuutus)oikeudelliset tekijät.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Budesonidisumute keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa

Nebulisaattorilla annettua hengitettävää kortikosteroidia budesonidia on kokeiltu hoitona akuuttiin astmaan, ja nyt selviteltiin, auttaisiko se myös keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa. 71 potilasta sai 2 mg budesonidia nebulisaattorilla kuuden tunnin välein, 62:lle annettiin 30 mg prednisolonia 12 tunnin välein ja 66:lle lumelääkettä kolmena ensi vuorokautena. Perushoitona kaikilla oli nebulisaattorilla annettava beeta2-agonisti, ipratropiumbromidi, antibioottihoito ja lisähappi. Lääkitystä saaneilla todettiin mm. FEV1-tason lievää (0,10-0,16 l) nousua lumelääkettä saaneisiin nähden, mutta aktiivihoitojen kesken ei merkitsevää eroa havaittu. Budesonidin etuna oli vähäisemmät systeemiset vaikutukset. Tutkijat päätyivätkin suosittamaan nebulisoitavaa budesonidia suun kautta annettavan kortisonin vaihtoehdoksi ilman asidoosia esiintyvässä COPD:n pahenemisvaiheessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lieväkin kehitysvammaisuus altistaa tunne-elämän häiriöille

Englantilaisesta syntymäkohortista selvitettiin lievästi kehitysvammaisten (ICD-10: F70) mielenterveyttä 36 ja 43 vuoden iässä. Tutkittavista 20-22 % sai eri tutkimuskerroilla ahdistuneisuus- tai mielialahäiriön piiriin kuuluvan psykiatrisen diagnoosin, kun vastaavat osuudet vertailuryhmässä olivat 5-6 %. Ero ei selittynyt sosiaalisista tekijöistä, jotka nekin olivat kehitysvammaisilla heikommat. Syyt lievästi kehitysvammaisten lisääntyneeseen mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden riskiin ovat epäselvät, mutta näiden häiriöiden toteamiseen ja aktiiviseen hoitoon tulisi kiinnittää riittävästi huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Reumatekijän syntymisen mekanismit selviämässä

Reumatekijä on elimistön omiin IgG-molekyyleihin kohdistunut vasta-aine, jota ilmaantuu erityisesti nivelreumassa mutta myös monissa muissa autoimmuunitaudeissa ja ohimenevästi myös akuuteissa infektioissa. Vaikka reumatekijä on tunnettu jo vuosikymmeniä, sen syntymekanismit ovat pysyneet immunologian tutkijoille suurena mysteerinä.

Matti Viljanen

Pään vammat altistavat myös masennukselle

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin toisen maailmansodan aikana sairaalaan joutuneiden veteraanien masennustiloja suhteessa heidän sairauksiinsa (päävammat, muut haavoittumiset ja pneumonia). Veteraanit haastateltiin runsaat 50 vuotta sairaalahoidon jälkeen ja haastattelussa selvitettiin mm. elinaikaiset masennukset. Dementoituneet suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Raimo Kr Salokangas