Milloin tarvitaan ruokatorven funktiotutkimuksia?

Ruokatorven funktiotutkimuksia käytetään epäiltyjen ruokatorven sairauksien diagnostisoimisessa tai niiden vaikeusasteen määrittämisessä. Yleisesti käytössä olevia ruokatorven funktiotutkimuksia ovat ruokatorven supistustoimintaa mittaava manometriatutkimus ja gastroesofageaalista happorefluksia mittaava pH:n pitkäaikaisrekisteröinti. Tavallisen ns. laboratoriomanometriatutkimuksen lisäksi on valittavissa myös pitkäkestoinen eli ambulatorinen 24 tunnin manometriatutkimus, johon yhdistetään samanaikaisesti ruokatorven pH-tutkimus. On syytä muistaa, että ruokatorven tähystystutkimus on ensisijainen perustutkimus, joka tulisi aina olla tehty ennen funktiotutkimuksia, myös ruokatorven toiminnallisia sairauksia epäiltäessä.

Urpo Nieminen

Rohdostuotteiden käyttöön liittyviä maksareaktioita

Lääkekasveista valmistettuja rohdoksia käytetään monenlaisten vaivojen hoitoon. Joidenkin lääkekasvien tiedetään tai epäillään voivan aiheuttaa maksavaurioita, ja siksi selittämätöntä maksavauriota selviteltäessä on syytä kysyä potilaalta myös rohdostuotteiden käytöstä. Maksahaitat lienevät varsin harvinaisia, mutta toisaalta rohdostuotteiden haittavaikutuksia ei seurata systemaattisesti.

Anna-Liisa Enkovaara

Vieläkö EEG-tutkimusta tarvitaan?

EEG-tutkimus on ollut kliinisessä käytössä jo noin 60 vuotta ja on vieläkin elinvoimainen. Tutkimusaiheet, rekisteröintilaitteet ja rekisteröintimenetelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa. Vaikka EEG-löydökset ovat etiologian suhteen epäspesifejä, ovat ne tukena muiden kliinisten tutkimusten ja laboratoriolöydösten kanssa diagnoosin selvittelyssä. Joissakin tapauksissa EEG-löydös voi kuitenkin antaa selvän viitteen etiologiasta. EEG on yhä ensisijainen tutkimus kohtausoireiden ja epilepsian erotusdiagnostiikassa, aivoinfektioiden diagnostiikassa, alentuneen tajunnan tason selvittelyssä sekä myös joidenkin unihäiriöiden yhteydessä.

Ilkka Lehtinen, Marja Koivu

Vertaistukea samassa veneessä

- Vertaistukihenkilö on vammautuneelle elävä esimerkki siitä, että elämä jatkuu, sanoo Invalidiliiton kuntoutuspäällikkö Hely Streng.

Suvi Sariola

Ei mitään pikkupsykologeja

27-vuotiaan Jukka Parviaisen osittainen neliraajahalvaus on peräisin sukellusonnettomuudesta viiden vuoden takaa. Nykyään hän työskentelee Käpylän kuntoutuskeskuksessa kehittämässä selkäydinvammaisten vertaistukea.

Traumaperäisen stressihäiriön tutkija Rachel Yehuda: Terapia ei saa häiritä ihmisen luonnollista paranemista

Kymmenien tuhansien ihmisten maailma romahti yhdessä WTC:n tornien kanssa syyskuun 11. päivänä. He olivat uhreja, uhrien omaisia, silminnäkijöitä, pelastustyöntekijöitä - ja torneista pelastautuneita. Amerikkalaiseen tapaan tapahtumasta tehtiin kuukausia, ehkä jopa vuosia kestävä mediaspektaakkeli.

Ulla Järvi

Bioterrorismin uhka ja Suomi Mitä opimme syksyn 2001 tapahtumista?

Syksyllä 2001 jouduttiin pohtimaan, miten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli varautunut taudinaiheuttajien tahalliseen levitykseen. Mitkä olivat jauhekirje-epidemian opetukset? Mitä tapahtuisi, jos jossakin maailman kolkassa todettaisiin isorokkotapaus? Miten uhkan torjuntaan on käytännössä varauduttu?

Pekka Nuorti

Sydämen sympaattinen hermotus sepelvaltimotaudissa - tutkimuksia I123-metaiodo-benzylguanidinillä

14.12.2001 Kuopion yliopisto

Sakari Simula

Opioidien vaikutus hengitysmalliin mitattuna hengitysinduktiivisella pletysmografilla

15.12.2001 Turun yliopisto

Kari Leino

Koululaisten nukkumistottumukset, unihäiriöt ja päiväväsymys

15.12.2001 Tampereen yliopisto

Outi Saarenpää-Heikkilä

Rintasyöpäsuvut Suomessa

15.12.2001 Helsingin yliopisto

Hannaleena Eerola

Sytokromi P-450 -entsyymejä indusoivien tai estävien lääkkeiden yhteisvaikutukset sokeritautilääkkeiden kanssa

21.12.2001 Helsingin yliopisto

Mikko Niemi

Peutz-Jeghersin oireyhtymään liittyvän LKB1-kasvunrajoite-geenin toiminta

15.12.2001 Helsingin yliopisto

Antti Ylikorkala

Lyhyesti: Astmatasapaino ja terveyspalvelujen käyttö

Amerikkalaiset selvittivät 5 272 astmaatikon aineistosta (analyysissä 4 795), miten yksinkertaisella astmatasapainon kyselymittarilla voi ennustaa terveyspalvelujen käyttöä. Mittari antoi tasapainopisteet 0-4, ja suurin arvo oli huonoin. Seuraavan vuoden terveyspalvelujen käyttö todettiin sitä suuremmaksi, mitä huonompi oli tasapainotulos. Akuuttikäyntien osuus ylimpiä lukemia saaneilla oli 3,5 kertaa suurempi kuin nollakerholla. Yllättäen indeksi piti kutinsa, vaikka tulos vakioitiin lääkityksen tai aiemman terveyspalvelujen käytön suhteen. Tulokset rohkaisevat tutkijoiden mukaan käyttämään astmatasapainon mittausta niin kliinisessä työssä kuin väestötason selvityksissäkin. Yhdysvalloissa suhtautuminen on kyllä erilaista kuin Suomessa. Täällä olemme tottuneet seuraamaan sekä vointia että PEF-arvoja...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Bakteerit sietävät hirvittäviä paineita

Washingtonilainen tutkijaryhmä on osoittanut, että tavallinen Escherichia coli pysyy metabolisesti aktiivisena 68-1 680 megapascalin (MPa) paineessa. Tämä ylittää kymmenkertaisesti aiemmat arviot. Bakteerit kestävät lisäksi hengissä palauttamisen normaalipaineeseen (0,1 MPa). Valtavassa paineessa nesteisiin muodostuu jääkiteitä, joiden välitiloissa bakteerit piileksivät. Tällainen paineensieto takaa, että bakteerit voisivat elää 50 kilometrin syvyydellä maan sisällä ja 160 kilometriä paksun vesikerroksen alla. Marsin napajäätiköiden alla eläminen olisi bakteereille lastenleikkiä, ainakin paineensiedon suhteen.

Matti Viljanen

Kalan syönti ehkäisee ennenaikaista synnytystä ja sikiön kasvun hidastumista

Kalan rasvoja pidetään varsinkin verenkiertovaikutusten puolesta muita eläinrasvoja terveellisempinä. Hyvä istukan verenkierto ja pre-eklampsialta suojaava ominaisuus voivat selittää havainnot, jotka liittävät äidin raskaudenaikaisen kalansyönnin lapsen suureen syntymäpainoon ja pidentyneeseen raskauden kestoon. Näitä yhteyksiä on todettu mm. Fär-saarten väestössä. Niin ikään rannikolla sijaitsevan Aarhusin alueen noin 9 000 odottavalle äidille tehtiin jäsennelty kyselytutkimus, jossa selvitettiin viikoittaisen kalaravinnon yhteyttä raskauskomplikaatioihin.

Pertti Kirkinen

Biofilmin DNA on elävien bakteerien tuottamaa

Niin luonnollisilla kuin keinotekoisillakin pinnoilla kasvaessaan bakteerit tuottavat ympärilleen geelimäistä ainetta, jota kutsutaan biofilmiksi. Biofilmi auttaa bakteereita tarttumaan alustaansa ja tarjoaa niille suojan mikrobilääkkeiltä ja vasta-aineilta. Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että biofilmissä kasvaminen on bakteerikasvun luonnollisin muoto. Veressä ja muissa nesteissä irtonaisina vaeltelevat bakteerit ovat biofilmin suojasta irronneita huono-onnisia yksilöitä, joiden kohtalo on tulla makrofagien tuhoamiksi.

Matti Viljanen

Miten vanhempien alkoholismi vaikuttaa lasten alkoholinkäyttöön?

On yleisesti tiedossa, että alkoholismi on yleisempää alkoholistien lapsilla. Saksalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholin ongelmaton käyttö oli käytännössä yhtä yleistä alkoholistien ja ei-alkoholistien lapsilla. Sen sijaan terveyttä uhkaava alkoholin liikakäyttö ja diagnostiset kriteerit täyttävä alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus olivat selvästi yleisempiä alkoholistien lapsilla, ja heillä nämä häiriöt myös ilmenivät nuorempina (keskimäärin 14-17 vuoden iässä) kuin muilla lapsilla. Vanhempien alkoholismin vaikutus lasten alkoholihäiriöihin oli yhtäläistä pojilla ja tytöillä.

Raimo Kr Salokangas

Uusien epilepsialääkkeiden vaikutus keskushermoston välittäjäaineisiin

Gamma-aminovoihappo (GABA) on tärkein keskushermoston inhibitorinen välittäjäaine. GABA:n väheneminen saattaa johtaa epilepsiakohtauksiin, kun taas GABA:n lisäämisellä on antikonvulsanttivaikutusta. Kahden uuden epilepsialääkkeen, tiagabiinin ja vigabatriinin, vaikutus perustuu keskushermoston GABA:n pitoisuuden lisäämiseen, ja perinteisistä epilepsialääkkeistä GABA:n agonistista vaikutusta on fenobarbitaalilla ja bentsodiatsepiineilla. Kolmen muun uuden epilepsialääkkeen vaikutusmekanismi on tuntematon lukuun ottamatta lamotrigiiniä. Näiden lääkkeiden vaikutuksia keskushermoston GABA-pitoisuuksiin tutkittiin 17 terveellä aikuisella kerta-annoksen ja neljän viikon lääkityksen jälkeen magneettiresonanssispektroskopialla.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kannabis altistaa masennukselle eikä päinvastoin?

Kannabiksen käyttö ja depressio esiintyvät usein yhdessä, mutta niiden keskinäinen syy-yhteys on epäselvä. Ehkä masentuneet henkilöt pyrkivät hoitamaan mielialaansa kannabiksella tai ehkä kannabis aiheuttaa masennusta. Väestötutkimuksessa seurattiin kahta ryhmää, joista toisella ei ollut depression oireita ja toisella ei kannabiksen käyttöä. Lähtötilanteessa masennusoireettomat kannabisriippuvaiset kärsivät runsaan 10 vuoden kuluttua depressiosta 4 kertaa useammin kuin ne, jotka eivät kannabista käyttäneet. Sen sijaan lähtötilanteen masennus ei ennakoinut kannabiksen käyttöä seurannassa. Voidaankin päätellä, että kannabiksen käyttö voi johtaa depressioon pikemminkin kuin päinvastoin.

Raimo Kr Salokangas