Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat Kokemuksia sisäilmastokyselyn käytöstä

Analyysi Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn psykososiaalista työympäristöä koskevan kysymyssarjan tuloksista vuosina 1996-99 toteutetuissa kyselytutkimuksissa vahvistaa käsitystä psykososiaalisen työympäristön merkityksestä toimistotyöpaikkojen sisäilmaongelmissa. Työn vähäinen mielenkiintoisuus, liian suuri työkuorma ja vähäiseksi koetut vaikutusmahdollisuudet ovat yhteydessä olosuhdevalituksiin ja useimpiin työpaikan sisäilmaan liitettyihin oireisiin.

Marjaana Lahtinen, Carita Sundman-Digert, Kari Reijula

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/2002 Kommentteja

Elämäntapamuutokset tehokkaita tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Diabetes Prevention Study, DPS

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on yksilölle vakava sairaus, joka aiheuttaa valtavia kustannuksia yhteiskunnalle. Diabetekseen sairastuvien määrän arvioidaan lisääntyvän huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomalainen aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että tautia voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista siirtää elämäntapamuutoksilla. Jo kohtuullisista, pysyvistä muutoksista on merkittävää terveydellistä hyötyä. Riskiyksilöiden löytäminen sekä yksilölliseen ja tehokkaaseen ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen ohjaaminen ajoissa on kannattavaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on yksi valtakunnallisen ehkäisyn- ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO) lähivuosien painopisteitä.

Timo T. Valle, Jaana Lindström, Johan G. Eriksson, Helena Hämäläinen, Pirjo Ilanne-Parikka, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Anne Louheranta, Mauri Laakso, Vesa Martikkala, Merja Rastas, Virpi Salminen, Sirkka Aunola, Martti Hakumäki, Marjo Mannelin, Jouko Sundvall, Matti Uusitupa, Jaakko Tuomilehto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/2002 Kommentteja

Ruokavalio- ja liikunta-neuvonta ehkäisevät diabeteksen puhkeamista Diabetes Prevention Study, DPS

Aikuistyypin diabeteksen puhkeamista voidaan ratkaisevasti ehkäistä tai siirtää jo kohtuullisen pienillä elämäntapojen muutoksilla. DPS-tutkimuksen interventioryhmässä mukana olleet osallistuivat tehostettuun ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen, jonka tuloksena lähes puolet laihtui vähintään 5 % lähtöpainostaan ja valtaosa alkoi harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Elämäntapamuutosten tulisi olla pitkäaikaisia ja mieluiten pysyviä, joten henkilön motivaatiolla ja sitoutumisella on suuri merkitys.

Virpi Salminen, Jaana Lindström, Anne Louheranta, Merja Rastas

Lääkärin selontekovelvollisuudesta - lainsäätäjän toimenpiteet tarpeen

Potilaan ja tutkittavan oikeudellista asemaa säätelee kaksi eri lakia: laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laki lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lait eivät ole yhtenevät potilaan tiedonsaantioikeuden suhteen, ja potilaalle annettava tieto voi jäädä riippumaan osin sattumanvaraisista seikoista. Kirjoitus perustuu kirjoittajan lääkintäoikeudellisiin opintoihin sekä tutkielmaan lääkärin selontekovelvollisuudesta hoidon ja lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä.

Jenni Hupli

Onko teleradiologinen konsultaatio terveyskeskuksissa kannattavaa?

Teleradiologisen konsultaation on todettu vaikuttavan diagnostiikkaan 62 prosentissa ja muuttaneen potilaan hoitoa noin 15 prosentissa tapauksista. Menetelmän käyttöönottoa ovat hidastaneet laitteiston korkea hinta ja matala käyttöaste. Parkanon terveyskeskuksessa laskettiin, että jo 20 prosentin käyttöasteella teleradiologisten konsultaatioiden yksikkökustannukset ovat pienemmät kuin käyttämällä perinteistä postissa lähetettävää konsultaatiota. Lisäksi teleradiologian etuna on nopeus: vastaukset saadaan usein jo samana päivänä.

Hanna Maijala, Timo Paakkala

Uudet hoitokäytännöt vaikuttavat lapsen hoitotukeen

Kela uudistaa lapsen hoitotuen myöntämisohjeita. Lapsen hoitotukeen liittyviä ohjeita kehittämällä Kela pyrkii mahdollisimman yhdenmukaiseen ratkaisukäytäntöön koko maassa. Ensimmäisenä on saatettu ajan tasalle lasten astmaa ja atopiaa sekä ruokavalioita ja ruoka-aineallergioita koskevat ohjeet. Hoitokäytäntöjen ja lääkehoidon kehityksen katsotaan vähentäneen näiden sairauksien hoidosta aiheutuvaa rasitusta. Myös erikoisruokavalioihin kuuluvien ruoka-aineiden valikoimat ja saatavuus ovat parantuneet.

Lyhyesti: Rokotukset eivät aiheuta diabetesta

Lasten rokotusohjelmaan kuuluviin rokotuksiin yhdistetään tämän tästä epäilyjä jos jonkinlaisista ongelmista. Yhdysvalloissa tehdyssä isossa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei löydetty yhteyttä Hib-, hepatiitti B-, MPR-, vesirokko- tai hinkuyskärokotteiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä. Sekä kokosolu- että soluttoman hinkuyskärokotteen saaneiden osuus oli yhtä suuri potilaista ja verrokeista. Hepatiittirokotteen suhteen tutkittiin myös tehosteiden määrää ja ajoitusta, mutta mitään yhteyksiä diabeteksen puhkeamiseen ei havaittu. Myös yli 6 kuukauden ajan imetettyjen osuus potilaista ja verrokeista oli yhtä suuri.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kognitiiviset häiriöt

On yleisesti tunnettua, että akuutissa sairausvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattavia kognitiivisia häiriöitä. Vähemmän tiedetään tilanteesta, kun potilas on emotionaalisesti oireeton eli eutyyminen. Kanadalaistutkimuksessa verrattiin eutyymisten potilaiden ja tarkkaan kaltaistettujen terveiden kognitiivista suorituskykyä tietokonepohjaisella testillä (visual backward masking). Potilaat olivat selvästi hitaampia ja tekivät enemmän virheitä testissä. Potilaiden suoritukset olivat sitä hitaampia, mitä useamman masennusjakson he olivat sairastaneet. Sen sijaan lääkityksellä ei ollut mitään yhteyttä suorituksiin. Tutkimuksessa käytetty yksinkertainen testi voi olla verraton apu kliinikolla hänen arvioidessaan potilaansa toimintakykyä ja kuntoutustarvetta.

Raimo Kr Salokangas

Gastroesofageaalinen refluksi ja hengitystieoireet

Islantilaiset, ruotsalaiset ja belgialaiset kollegat selvittivät, miten paljon väestötasolla esiintyy yöllistä gastroesofageaalista refluksia ja kuinka se liittyy mm. hengitystieoireisiin, astmaan ja obstruktiivisen uniapneaan. Turkimuksen kohteena oli 20-48-vuotiaita henkilöitä, ja heistä 2 202 kerättiin väestöstä satunnaisotannalla ja 459 tuli mukaan astmapotilaina. Tutkimukseen kuului strukturoitu haastattelu, spirometria, metakoliini-inhalaatioaltistus, PEF-arvojen päiväkirja, ihopistotestit ja kysymyssarja unihäiriöistä.

Hannu Puolijoki

Videoavusteisen urologian uusi hyöky on täällä: mitä se huuhtoo mukaansa?

Ennen videoavusteisen kirurgian läpimurtoa 80 % urologisista diagnoosi- ja hoitotoimenpiteistä tehtiin endoskooppisesti. Kun instrumenttiin liitettiin kamera ja monitori, toimenpiteistä tuli videoavusteisia. Kynnys uuden tekniikan käyttöön on urologeilla ollut korkea, ja videoavusteisen toiminnan kymmenisen vuotta sitten tulleesta ensi vyörystä säilyivät urologiset avoleikkaukset meillä ja muuallakin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ossi Lindell

Mies ei ole turvassa edes oman äitinsä kohdussa

Opiskeluaikana minulle opetettiin, että äidin kohdussa ihminen on maailman turvallisimmassa paikassa. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin pala palalta romuttaneet tätä lapsenuskoani. Monilla ruumiillisilla sairauksilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla, verenpainetaudilla ja diabeteksella näyttää olevan juurensa ihmisyksilön sikiöaikaisessa kehityksessä ja sen häiriöissä. Sama koskee psyykkisiä häiriöitä. Toistuvasti on havaittu, että esimerkiksi raskaudenaikaiset virusinfektiot ja synnytyskomplikaatiot lisäävät riskiä sairastua aikuisiässä skitsofreniaan. Nyt vastaavanlaista on havaittu myös masennuksen osalta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähisukulaisen astma ja astmaan sairastuminen

Astman suvuittainen esiintyminen on yleisesti tunnettua, mutta kuinka suvussa esiintyvän astman vaikeus vaikuttaa astmaan sairastumiseen tai sairauden vaikeuteen. Tätä selvitettiin 944 henkilön tutkimuksessa; tutkituista 348 oli astmaatikkoja, 239 sukulaisia, joilla oli astma, ja 357 terveitä astman osalta. Lisäksi oli käytössä tietoja 3 467:stä ensi asteen sukulaisesta. Jos lähisukulaisena oli aikuinen astmaatikko, astmariski (odds ratio) oli 3,4, ja jos sukulainen oli lapsiastmaatikko, riski oli 4,5. Vaikka astman vaikeus ei ollut yhteydessä em. esiintymisen frekvenssiin, havaittiin kuitenkin yhteys suvussa esiintyvän astman vaikeuteen, silloin kun astmaa esiintyi.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030