Selkäydinnesteen biologiset merkkiaineet Alzheimerin taudissa

30.11.2001 Kuopion yliopisto

Tero Taipiola

Homeille altistuminen johtaa inflammaation löydöksiin

Rakennusten homevauriot ovat kuuma aihe useilla paikkakunnilla ja varsinkin julkisten rakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden, ongelmat ovat olleet esillä. On esitetty epäilyjä mm. lasten altistumisen ehkä pysyvistäkin vaikutuksista.

Hannu Puolijoki

Isän masennus heijastuu tyttäriin, äidin masennus poikiin

Vanhempien masennuksella on vakavia vaikutuksia lasten mielenterveyteen. Vaikutus on erityisen voimakasta silloin, kun molemmat vanhemmat sairastavat masennusta. Amerikkalaisessa tutkimuksessa verrattiin lasten mielenterveyttä perheissä, joissa molemmat, vain toinen tai ei kumpikaan vanhemmista sairasti vakavaa masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Viagra auttaa myös masennukseen

Masentuneilla miehillä esiintyy usein impotenssia ja impotenteilla miehillä masennusta. Näiden kahden häiriön vaikutussuuntaa ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Kiintoisa kysymys on, johtaako impotenssi masennukseen ja sen paraneminen masennuksesta toipumiseen. Erektioimpotenssin vuoksi hoitoon tulleille miehille, joilla lisäksi todettiin kliininen masennus, annettiin hoidoksi joko sildenafiilia tai lumelääkettä. Sildenafiilia saaneiden erektiohäiriö parani merkitsevästi useammin kuin lumetta saaneilla, ja niillä miehillä, joiden erektiohäiriö korjaantui, myös masennus parani ja elämän laatu koheni.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kirjallinen ohjaus vähentää turhaa antibiootin käyttöä

Kansallinen MIKSTRA-projektimme yhdessä muiden ohjelmien kanssa tähtää tarpeettomien antibioottikuurien karsimiseen. Samaan tavoitteeseen tähdättiin englantilaistutkimuksessa, jossa yleislääkärit antoivat potilailleen antibioottireseptin, vaikka eivät hoidon aloittamista välttämättömänä pitäneetkään. Suullisten perustelujen lisäksi puolet 212 perusterveestä, bronkiittiin sairastuneesta potilaasta sai reseptin ja oirepäiväkirjan lisäksi ohjelehtisen, jossa kerrottiin, kuinka tauti yleensä paranee lääkkeittä. Toinen puoli tutkittavista jäi kirjallisia ohjeita paitsi. 47 % edellisestä ja 62 % jälkimmäisestä ryhmästä aloitti kuurin oman harkintansa perusteella. Ero on merkitsevä ja tutkijoiden mukaan kirjallinen selvitys taudin laadusta rajoittaa tarpeetonta antibioottien käyttämistä.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: ASA-allergisella astmaatikolla montelukasti auttaa

Leukotrieeniantagonisti montelukasti estää leukotrieenien synteesiä eri tavalla kuin kortikosteroidit. Mielenkiintoinen kohderyhmä tämän tyypin lääkitykselle ovat ASA-allergiset astmaatikot. Monikeskustutkimuksessa 80 tällaisella astmaatikolla oli käytössä oli joko 10 mg montelukastia tai lumelääkettä neljän viikon ajan yhdistettynä steroideja ja teofylliiniä sekä lyhytvaikutteisia beeta2-sympatomimeettejä sisältäneeseen peruslääkitykseen. Montelukastia saaneilla astman tasapainosta kertovat arvot paranivat, lumeryhmässä ei muutosta havaittu. Tutkijat päättelivät leukotrieeniantagonistin osoittaneen tässä potilasryhmässä selvän hyötynsä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masennuksen jäännösoireita pitkään

Masennuksesta toipuminen on usein osittaista ja ns. jäännösoireet voivat haitata potilaan elämää vielä pitkään. Tällöin potilas on myös erityisen herkkä sairastumaan uudelleen. Amerikkalainen väestötutkimus osoitti vakuuttavasti, että masennusepisodin jälkeinen oireilu väheni kyllä tasaisesti, mutta oireita oli vielä vuoden kuluttua. Toimintakyvyn häiriöt, joita mitattiin mm. vaikeina päivinä ja sairauspäivinä, palasivat normaalille tasolle 6 kuukauden jälkeen. Masennuksen jälkeinen toipilasvaihe kestää siis varsin pitkään ja oireista toipuminen näyttää tapahtuvan hitaammin kuin toimintakyvyn palaaminen ennalleen. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun depressiopotilaita hoidetaan ja pyritään ehkäisemään uusien masennusjaksojen puhkeamista heillä.

Raimo Kr Salokangas

Tupakoinnin vaikutus sikiöön myös äidin genotyypin mukaan

Pieneen syntymäpainoon liittyy perinataalisten ongelmien, kuten synnytyksen aikaisen hapenpuutteen, vastasyntyneen hypoglykemian, lämmönsäätelyhäiriöiden ja muiden postnataaliadaptaatioon liittyvien ongelmien selvä lisääntyminen. Odottavan äidin tupakointi on kehittyneissä maissa suurin syntymäpainoa vähentävä riskitekijä. Sen merkitys on yleisesti tiedossa, mutta siihen näyttää olevan varsin vaikea vaikuttaa. Äidin tupakointi lisää alle 10 persentiilin syntymäpainon riskiä 1-3-kertaiseksi.

Pertti Kirkinen

Sydänhoitajiakin tarvitaan lisää

Sydämen vajaatoiminta yleistyy nopeasti väestön ikääntymisen myötä ja potilaat tarvitsevat usein sairaalahoitojaksoja vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheiden hoitamiseksi.

Juhani Airaksinen

Teleneuroradiologian vaikuttavuus

Reaaliaikainen telekonsultaatiomahdollisuus lisää varmuutta potilaan tilan ja asianmukaisen hoitopaikan arvioimisessa varsinkin kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on saatu myönteisiä kokemuksia teleneuroradiologisesta etäkonsultaatiosta. Konsultaatiopalvelulla on voitu ennakoida leikkaustarvetta ja välttää tarpeettomia potilaskuljetuksia. Konsultaatiotarve on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti päivystysaikana hoidettavien kohdalla.

Marianne Maass, Juha Sjövall, Esa Kotilainen, Pirkko Sonninen, Martti Kormano

Miksi Chlamydia trachomatis arpeuttaa?

Klamydia on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma maailmanlaajuisesti. Kudosten arpeutumisella on keskeinen rooli Chlamydia trachomatiksen aiheuttamassa infektiossa ja sen pitkäaikaisten jälkiseurausten - sokeuttavan trakooman ja munatorviperäisen hedelmättömyyden - kehittymisessä. Toistuvien ja kroonisten tulehdusten herättämä elimistön voimakas puolustusreaktio aiheuttanee suurimman osan arpeutumisista. Immuunivaste klamydian lämpösokkiproteiineille näyttää olevan tärkeä arpeutumista aiheuttava tekijä.

Asta Hautamäki, Paula Summanen, Jorma Paavonen

Polion myöhäisoireet - uusi haaste

Polio on käytännössä hävitetty Suomesta tehokkaiden rokotusten ansiosta, mutta halvausoireisen polion sairastaneita on kuitenkin maassamme elossa vielä useita tuhansia. Viime vuosina yhä useammalle heistä on alkanut ilmaantua uusia oireita: lisääntyvää lihasheikkoutta, lihas- ja nivelkipuja, uupumusta ja kylmänarkuutta. Oireet viittaavat polion myöhäisoireyhtymään, ja sen tunnistaminen terveydenhuollossa on tärkeää oikean hoito- ja kuntoutussuunnitelman valitsemiseksi sekä turhien tutkimusten välttämiseksi. Poliovammaisten kuntoutustarpeesta olisi saatava kansallinen selvitys.

Hannu Alaranta, Kirsi Valtonen, Tapani Hovi, Matti Nykänen, Timo Pohjolainen

Laboratoriotutkimukset työperäisen syövän diagnostiikassa

Vuosittain todetaan useita satoja työperäisiä syöpätapauksia, joista suurin osa johtuu aikaisemmasta altistumisesta asbestille tai kvartsille. Keuhkosyövän ja mesoteliooman diagnostiikan apuna ovat keuhkokudos- ja keuhkohuuhtelunäytteet, joista voidaan määrittää elektronimikroskooppisesti asbestikuitujen pitoisuus. Laboratoriotutkimusten avulla tehdyt ammattitautiselvitykset edellyttävät toimivaa yhteistyötä ja tiedonkulkua keuhkolääkärin, kirurgin ja patologin kesken.

Sisko Anttila

Pikamallitekniikan lääketieteelliset sovellutukset

Lääketieteellisellä pikamallitekniikalla on mahdollista valmistaa kolmiulotteinen malli potilaasta tietokonetomografiassa tai magneettikuvauksessa saadun kuvaustiedoston pohjalta. Malleja voidaan käyttää erilaisten leikkausten suunnittelussa, opiskelussa ja harjoittelussa. Lääketieteellisiä pikamalleja on Oulussa valmistettu kahdeksan vuoden ajan. Tässä katsauksessa kuvaamme käyttämämme menetelmän ja esitämme omia kokemuksiamme pikamallitekniikan sovellutuksista eri lääketieteen erikoisaloilla.

Tuomas Holma, Heikki Löppönen, Osmo Alamäki, Elsi Antila, Eero Ilkko, Lasse Jyrkinen, John Koivukangas, Jari Mahlakaarto, Tarja Mustonen, Esa Niinisalo, Jarkko Oikarinen, Hannu Pernu, Willy Serlo

Biotekniikka-huumaan ei kannata loikata pelkän innovaation varassa

Biotekniikka-laboratoriosta kuuluu iloinen huuto: Heureka!

Ulla Järvi

Lääkelaitoksen Hannes Wahlroos: Riskirahalla toimivan yrityksen tunnettava myös alan lait

Lääkelaitoksen ylijohtaja Hannes Wahlroos on huolissaan siitä, että bioalan yrityksissä ei aina tunneta alan lainsäädäntöä.

Ohjelmia, verkostotoimintaa, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista

Kansallisen terveysprojektin neljännen osaprojektin toimeksianto koski julkisen terveydenhuollon, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa ja yhteistyötä. Tämän osaprojektin selvityshenkilöiden, Pentti Silvolan ja Hannele Kalskeen, tuli tehdä ehdotuksia terveydenhuollon palvelujen tuottajien välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä sekä hoidon saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisesta. Selvityshenkilöistä Pentti Silvola on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja Hannele Kalske Reumasäätiön sairaalan johtaja. Myös näille selvityshenkilöille asetettiin tukiryhmä, joka on esitetty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Nuorten tupakointia selittävät maakunnalliset tekijät

Tupakointia yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan riippumatta ylläpitäviä ympäristötekijöitä tunnetaan huonosti. Niitä ovat esimerkiksi alueelliset kulttuurit tai muut alueiden ominaisuudet, jotka voivat suosia tai rajoittaa tupakointia. Tupakoivien aikuisten osuus maakunnassa oli yhteydessä nuoren tupakointiin senkin jälkeen, kun omien vanhempien tupakointi oli otettu huomioon. Nuorten tupakointia selittävät henkilökohtaisten ja lähiympäristön ominaisuuksien ohella myös yleisemmät alueellisen tason kulttuuriset tekijät.

Sakari Karvonen, Arja Rimpelä, Satu Helakorpi, Matti Rimpelä

Finsk läkare på primärvårdsklinik i Genève

Sinikka Voutilainen utbildade sig till läkare i Tyskland och fick flera erbjudanden om bra arbete där. Men hemmet fanns i Genève och i stället blev det en primärvårdsklinik, en s.k. permanence i FN-staden som blev hennes arbetsplats. Dr Sinikka Voutilainen från Nurmijärvi heter numera Sinikka Calandra och har gjort många erfarenheter i Genèves internationella miljö. Sammantaget kan det sägas att det inte har varit någon dans på rosor.

Åke Landquist

Dopamiinireseptorien ja transportterien tutkimus tyypin 1 ja 2 alkoholisteilla

23.11.2001 Kuopion yliopisto

Erkki Tupala