Söisitkö resistenttejä bakteereita?

Bakteerien kulkeutuminen ruoan mukana ihmiseen on itsestäänselvyys. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläinten rehun lisäaineena kiellettiin Euroopan Unionissa vuonna 1999. Yhdysvallat jatkaa kuitenkin edelleen tätä järjetöntä linjaa, jonka ajatuksena on tuotannon lisääntymisen kautta ansaita enemmän rahaa. Ruotsalaiset ovat jo kauan sitten osoittaneet, että mikrobilääkkeiden käytön tuotantoa lisäävä vaikutus on mitätön, kun eläinten hygieniasta pidetään huolta. Antimikrobisten rehun lisäaineiden kannattajat argumentoivat myös, etteivät resistentit bakteerit siirry ruoasta ihmiseen merkittävissä määrin. Tämä kumosivat nyt tanskalaiset tutkijat.

Pentti Huovinen

Valkean aivoaineen vauriot yleisiä talvella syntyneillä bipolaaripotilailla

Epidemiologisten tutkimusten mukaan skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat talvella syntyneillä keskimääräistä yleisempiä. Toisaalta magneettikuvauksessa todetut aivojen valkean aineen kirkastumat ovat bipolaaripotilailla yli 3 kertaa yleisempiä kuin muilla. Tutkijat päättivätkin verrata 79 potilaan syntymäaikoja ja magneettikuvauslöydöksiä keskenään.

Raimo Kr Salokangas

Lastenneuvolan terveydenhoitaja vauvaperheen tuen tarpeen havaitsijana

Vauvaperheisiin suunnatun, mahdollisimman monet perheet tavoittavan ja peruspalvelujen kautta toteutettavan ennaltaehkäisevän pienten lasten mielenterveystyön ja sen tutkimuksen tarve on ilmeinen. Tampereella aloitettiin 1997 lastenneuvolaan sijoittuva Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa - tutkimusprojekti, jossa lastenneuvolan terveydenhoitajan toimintaan pienten, alle 2-vuotiaiden lasten mielenterveyspalvelujen antajana pyritään vaikuttamaan. Projektissa terveydenhoitajilla annettu lisäkoulutus lisäsi odotusten mukaisesti terveydenhoitajien valmiuksia käsitellä vanhempien kanssa vauvaan, perheeseen ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia.

Kaija Puura, Tuula Tamminen, Mirjami Mäntymaa, Eija Virta, Merja-Maaria Turunen, Anna-Maija Koivisto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 47/2001 Kommentteja

Neurosarkoidoosi - kliinisradiologinen diagnostinen haaste

Sarkoidoosi esiintyy yleisimmin keuhkoissa, mutta 5-10 %:lla potilaista se todetaan myös keskushermoston alueella. Pelkästään keskushermostoon rajoittunut sarko-idoosi on sen sijaan äärimmäisen harvinainen. Neurosarkoidoosin oireet ja löydökset ovat moninaiset, mikä voi vaikeuttaa diagnoosiin pääsemistä. Laboratoriotutkimukset yksinään eivät ole diagnostisia. Magneettikuvaus on neurosarkoidoosin diagnostiikassa hyvin sensitiivinen tutkimus, mutta sen spesifisyys on huono. Keskushermostoon rajoittuneessa sairaudessa aivoista tai aivokalvosta leikkauksen yhteydessä otettava kudosnäyte onkin ainoa keino päästä täysin varmaan diagnoosiin.

Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Hannu Tuominen

Olkaluun varren murtuman hoito

Vaikka olkaluun varren murtuma on varsin harvinainen, jokseenkin kaikki avoterveydenhuollon lääkärit joutuvat joskus tekemisiin sen hoidon kanssa. Valtaosa vähäisen vammaenergian aiheuttamista olkaluun varren murtumista on keskialueen yksinkertaisia poikkimurtumia ja voidaan hoitaa konservatiivisesti avoterveydenhuollossa. Raaja immobilisoidaan useaksi viikoksi, mieluiten sopivaan ortoosiin, samalla muistaen olka- ja kyynärnivelen liikeharjoitteet. Kirurginen arvio on aiheellinen, mikäli asento jää alkuvaiheessa huonoksi tai luutumista ei ole havaittavissa kuuden viikon jälkeen. Pirstaleisissa ja viistoissa murtumissa kirurginen arvio on aiheellinen jo alkuvaiheessa.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Lasten nivelvaivat

Lasten nivelvaivat käsittävät laajan joukon erilaisia ja siten myös eri tavoin oirehtivia yhteen tai useampaan niveleen paikallistuvia vaivoja. Nivelvaiva voi olla kiputuntemus joko levossa tai rasituksessa, toisaalta se voi olla myös jäykkyyden tunne nivelessä. Lisäksi sairas nivel saattaa olla muu kuin missä oireet tuntuvat; esimerkiksi selkävaivat saattavat tuntua lonkassa ja lonkkavaivat reiden alueella ja polvessa. Ennusteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää erottaa vaivojen joukosta kiireellistä hoitoa vaativat.

Merja Malin

Norska staten tar över specialistsjukvården

Den 1 januari 2002 tar staten över ägarskapet till alla offentliga sjukhus och instituioner för specialistsjukvård i Norge. Det innebär en totalt ny struktur i det norska hälsoväsendet, där staten genom fem regionala helseforetak kommer att övervaka och fördela medel till 50 självständiga helseforetak/institutioner/sjukhus. Detaljstyrningen försvinner och helseforetaken på lokal nivå får större ansvar både för sin verksamhet och ekonomi. I det nya systemet ingår uttalad satsning på kvalitetsutveckling, metodvärdering, ledarskapsutbildning, klinisk forskning, utbildning och samordning av sjukhusens inköp. Ännu starkare satsar man på att lyfta upp kvaliteten inom norsk psykiatri, som hittills haft egen organisation vid sidan den somatiska sjukvården, och att utveckla datoriseringen inom sjukvården.

Eva Oldinger

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus - ohjaajalääkärin näkökulma

Jokaisella erikoistuvalla lääkärillä kuuluu asetuksen mukaan olla nimetty henkilökohtainen ohjaaja. Vaikka yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ohjaajia onkin koulutettu jo vuodesta 1983, ei erikoistujan ohjaaminen tai ohjaajien kouluttaminen ole tähän asti ollut koko maata ajatellen kattavaa. Keväällä 1999 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että ohjaavien lääkärien koulutuksessa ja asemassa on edelleen suuria puutteita. Yleisimpinä epäkohtina koettiin ajan ja taloudellisten resurssien puute sekä riittämätön perehdyttäminen ohjaustehtävään.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Oireettomien potilaiden varjoainekuvaukset eivät kannata pallolaajennuksenkaan seurannassa

Osalla maallikoista ja lääkäreistä on kiihkeä halu diagnosoida oireetonta sepelvaltimotautia mahdollisimman varhain, vaikka näyttöä ponnistelun hyödyllisyydestä ei ole. Oireeton suonen uudelleen ahtautuminen (restenoosi) on edelleen varsin tavallista pallolaajennuksen jälkeen ja saattaa ennustaa myöhempiä sydäntapahtumia. Potilaiden seurannassa on vaihtelevia restenoosin diagnostiikkaan tähtääviä käytäntöjä.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030