Lyhyesti: Viinanhimo näkyy aivokuvassa

Uusi aivojen kuvantamistekniikka tuottaa lähes päivittäin mitä mielenkiintoisimpia havaintoja. Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin funktionaalisella magneettikuvauksella etanolin tuoksun vaikutuksia aivotoimintoihin. Viinan tuoksulle altistaminen johti alkoholiriippuvaisten potilaiden oikeanpuoleisen amygdala-hippokampusalueen ja pikkuaivojen aktivoitumiseen, mutta onnistuneen hoidon jälkeen nämä alueet eivät enää altistuksella aktivoituneet. Terveillä verrokeilla vastaavaa ei tapahtunut. Näyttääkin mahdolliselta, että tiettyjen aivoalueiden (amygdalan) toimintaa seuraamalla voidaan päätellä, milloin viinanhimo on päällä ja milloin hoito on vaikuttanut suotuisasti.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2001 Kommentteja

Imetys suojaa lapsuusiän astmalta

Rintaruokinnan mahdollisesta atooppisilta sairauksilta suojaavasta tai edes niitä siirtävästä vaikutuksesta on keskusteltu aina 1930-luvulta lähtien. Astman suhteen asiaan antaa lisävalaistusta uusi meta-analyysi, jossa on yhdistetty yli 8 000 lapsen seurantatiedot kahdestatoista pro-spektiivisesta tutkimuksesta. Joukkoon otettiin vain tutkimukset, joissa imetystiedon kirjaamisessa ei tarvinnut luottaa yli vuoden takaiseen muistijälkeen, joissa imetystiedon kerääjä ei tiennyt lapsen astmaoireilusta, joissa tutkittiin vähintään 3 kk jatkunutta täydellistä imetystä ja joissa astma oli kunnolla määritelty ja seuranta-aika oli vähintään 2 vuotta.

Marjo Renko
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Siirtolaisilla enemmän astmaa

Siirtolaisten määrät ovat Euroopassakin jo mittavia. Laajassa monikansallisessa lähinnä länsieurooppalaisessa selvityksessä (European Community Respiratory Health Survey) määritettiin astman ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymistä siirtolaisväestössä verrattuna muuhun väestöön. Aineistoon tuli 1 678 maahanmuuttajaa; tutkittujen kokonaismäärä oli 19 516. Maahanmuuttajista 581 oli muuttanut jostakin tutkimuksessa mukana olleesta 18 maasta. Astman esiintyvyys oli immigranteilla (OR 1,21) ja emigranteilla (OR 1,31) suurempaa kuin muussa väestössä, kun tulokset vakioitiin suhteessa alueeseen, sukupuoleen, ikään ja tupakointiin. Sen sijaan keuhkoputkien ärtyvyyden tai atopian esiintymisessä ei eroja ollut eikä myöskään terveyspalvelujen käytössä.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Pienetkin bentso-diatsepiiniannokset altistavat vanhuksia reisiluun kaulan murtumille

On yleisesti tunnettua, että bentsodiatsepiinilääkitys altistaa vanhuksia kaatumisille ja lisää siten reisiluun kaulan murtumia. Laajassa 65 täyttäneitä käsittävässä terveyspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että 3 mg:aa diatsepaamia vastaavat tai sitä suuremmat bentsodiatsepiinien vuorokausiannokset lisäsivät reisiluun kaulan murtumariskiä 50 %. Riski oli suurimmillaan 2 viikon ajan lääkkeen aloittamisesta ja kun lääkitys oli jatkunut yli kuukauden. Sen sijaan 2-4 viikon lääkitys oli turvallisinta. Lyhyen puoliintumisajan lääkkeet eivät olleet muita turvallisempia. Vanhusten bentsodiatsepiinilääkityksen riskit on syytä muistaa.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2001 Kommentteja

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus Keski-Suomessa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin vuosina 1994-98 satunnaistettu interventiotutkimus lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeisestä hoidosta. Siinä verrattiin keskussairaalan geriatrisella osastolla tapahtuvan tehostetun alkukuntoutuksen ja terveyskeskussairaaloissa annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta aiemmin itsenäisesti liikkuneiden avohoidon potilaiden hoidossa. Sairaalahoitoajan mediaani oli geriatrisessa yksikössä kuntoutetuilla 34 ja terveyskeskusryhmällä 42 vuorokautta. Keskivaikeasti dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista voitiin merkittävästi vähentää aktiivisen kuntoutuksen avulla.

Tiina M. Huusko, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 43/2001 Kommentteja

Erythema migrans Turunmaan saariston asukkailla

Erythema migransin (EM) diagnosointi ei aina ole helppoa, sillä serologiasta ei borrelioosin tässä vaiheessa yleensä ole apua. Hoito tuleekin aloittaa kliinisen kuvan perusteella odottamatta laboratoriotestien tuloksia. Prospektiivisen tutkimuksen mukaan Turunmaan saariston alueella kahden vuoden seurannan aikana kliininen EM-diagnoosi tehtiin 82 potilaalle ja EM:n vuosittainen ilmaantuvuus oli 148/100 000 asukasta. Ihokoepaloista 35,5% oli PCR-positiivisia ja 21,5 % viljelypositiivisia. Potilaista oli seropositiivisia diagnosointihetkellä 31 % ja kolme viikkoa myöhemmin 53%. EM oli yleisemmin tasavärinen kuin rengasmainen punoitus. Vain pieni osa potilaista muisti punkin purreen. Borreliat näyttävät leviävän elimistöön varhain, usein aiheuttamatta yleistyneitä oireita.

Jarmo Oksi, Harri Marttila, Hanna Soini, Heikki Aho, Jaakko Uksila, Matti Viljanen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 43/2001 Kommentteja

Keuhkoahtaumataudin (COPD) akuutin pahenemisvaiheen hoito kotisairaalassa

Noin puolet vaikean keuhkoahtaumataudin akuuteista pahenemisvaiheista voidaan hoitaa turvallisesti ja onnistuneesti kotisairaalassa, kunhan potilaiden perusteellinen tilannearvio suoritetaan sairaalan ensiapupoliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan potilaat olivat erittäin tyytyväisiä kotisairaalaan, mutta tuleeko hoito kotona halvemmaksi riippuu osittain myös hoidon organisoinnista. Tutkimuksen yhteydessä todettiin, että potilaiden kotiympäristön parannustoimenpiteillä voitaisiin auttaa kotona selviytymistä ja poistaa potilailla hyvin yleistä turvattomuuden tunnetta.

Sirkku Vilkman, Arvid Nyberg, Tuija Poussa, Petra Ranta
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 43/2001 Kommentteja

Eturauhassyövän erilaistumisasteen luokitus

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa. Diagnoosi perustuu lähes aina eturauhasen histologiseen biopsialöydökseen. Hoitomuodon valinnan kannalta olisi tärkeää pystyä pienistä biopsianäytteistä antamaan arvio syövän aggressiivisuudesta. Histologinen erilaistumisaste eli gradus on syövän levinneisyysasteen ohella edelleenkin tärkein eturauhassyövän ennustetekijä. Eturauhassyövän gradeerauksessa käytetään yleisimmin Gleasonin luokitusta. Sen taustalla on runsain tutkimusaineisto, joten sen voi katsoa edustavan ns. kultaista standardia. Muiden luokitusten käyttö Gleasonin luokituksen rinnalla on mahdollista. Luokituksen ennusteellisen merkityksen kannalta on tärkeää, että luokittelu tapahtuu yhtenäisin kriteerein.

Paula Martikainen
Katsaus­artikkeli 43/2001 Kommentteja

Ammattikuljettajan työkyky

Lääkärin tehtävä ajokyvyn arvioitsijana ei aina ole helppo. Ajoterveyden vaatimukset eivät ole kaikilta osin selkeästi ohjeistettuja, eivätkä riitakysymyksetkään ole harvinaisia. Tilanne on erityisen monimutkainen, kun kyseessä on ammattikuljettajan työkyvyn arviointi: kyse on ihmisen taloudellisesta toimeentulosta, ja lääketieteellisen arvion lisäksi tulevat mukaan sosiaalivakuutusjärjestelmien linjaukset. Ammatillisen kuntoutuksen rooli tulisi saada aiempaa näkyvämmäksi ja tietosuojakysymyksetkin kaipaisivat uudistamista.

Mikael Ojala
Katsaus­artikkeli 43/2001 Kommentteja

Kelan kokeilu tukeutuu paikallisiin toimijoihin Syrjäytymistä yritetään estää tarttumalla yhä nuorempien ongelmiin

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin ryhdytään puuttumaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on ehkäistä niitä kuukausien tai vuosien mittaisia jaksoja, jolloin nuoret eivät ole sen paremmin koulussa, opiskelemassa kuin työelämässäkään. Kelan kahdeksalla paikkakunnalla järjestämä kolmivuotinen nuorten kuntoutuskokeilu on suunnattu 15-17-vuotiaille nuorille.

Heli Mikkola
Terveyden­huolto 43/2001 Kommentteja

Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999

Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuvan selvityksen mukaan koko Suomessa oli vuonna 1999 noin 11 000-14 000 amfetamiinien tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Näistä 70-80 % käytti amfetamiineja. Naisten osuus oli alle neljännes ja 15-25-vuotiaiden nuorten osuus kummassakin aineryhmässä 40-50 %. Pääkaupunkiseudulla käyttäjäkunta oli jonkin verran vanhempaa kuin muualla maassa. Kaikista ongelmakäyttäjistä 60 % oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta 40%.

Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Pekka Holmström, Aarne Kinnunen, Risto Lammi, Pauli Leinikki, Airi Partanen, Timo Seppälä, Jussi Simpura, Ari Virtanen
Terveyden­huolto 43/2001 Kommentteja

Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset

Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus kasvoivat rajusti maassamme 1990-luvulla. Joka kymmenes suomalainen on ainakin kokeillut huumausaineita. Eniten kokeiluja on opiskelijoilla ja varusmiehillä, vähiten eläkeläisillä. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nuorimmassa ikäluokassa ollut havaittavissa hienoista käytön tasaantumista. Tutkijat pohtivat, onko tämä merkki pysyvämmästä käänteestä vai ainoastaan väliaikaisesta pysähdyksestä ennen uutta voimakkaamman kasvun vaihetta.

Pekka Hakkarainen, Leena Metso
Terveyden­huolto 43/2001 Kommentteja

Rattijuopon arviointi Valtakunnallinen toimintamalli ja kehittämistarpeet

EU-direktiiviin ja tieliikennelakiin perustuen poliisi pyytää enenevästi arvioita rattijuoppojen ajokelpoisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä -sarjassa on julkaistu Tampereella toteutetun rattijuoppojen hoitoonohjausprojektin loppuraportti. Projektin myötä on kiteytynyt ehdotus valtakunnallisen toiminnan organisoimiseksi. Toiminta ei kuitenkaan ole ongelmatonta ja vaatinee jatkossa myös lainsäätäjien kannanottoa.

Kaija Seppä, Päivi Rantanen
Terveyden­huolto 43/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030